Masennuslääkkeet.

Times -lehti uutisoi masennuslääkkeiden toimivuudesta. Takana oli tutkimus, joka osoitti osan masennuslääkkeistä yhtä toimiviksi kuin placebon. (Tämä kertoo minusta sitä, että koululääketiede ei ole yhtä dogmaattista kuin vaihtoehtolääketiede. Vaihtoehtolääketiede ei ikinä tunnusta että se olisi tehotonta tai korvattavissa millä tahansa placebolla. Se kertoo myös siitä, että lääketiede testaa väitteitään. Samaa ei voi sanoa vaihtoehtohoitoja tarjoavista.) Lääkkeet olivat tehottomia lievien ja keskivaikeiden masennusten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkkeet toimivat nimenomaan vakavan depression hoidossa, mutta niillä ei enää tehoa lievempiin tasoihin. Tämä tarkoittaa sitä että masennuslääkkeitä ei kannattaisi jakaa lääkisemään jokapäiväisen elämän aiheuttamia mielipahoja tai vastoinkäymisiä.

Fluoksetiini, venlafaksiini, nefatsodoni ja paroksetiini ovat näitä "selektiivisen serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiä", jotka eivät toimi. Tuotenimitasolla Efexor ja Prozac kilistänevät kenties jotain kelloja jossain.

Mikäli toistot kokeissa tuottavat saman tuloksen kuin kyseinen tutkimus, on luultavaa että juuri nämä mainitut masennuslääkkeet auttavat lähinnä sitä kautta, että masennuspotilas pillerin napatessaan tekee jotain. Mikä on tietysti hitusen enemmän kuin ei mitään. (Ja luulo hoitaa loput.) Pillerikin voi siis olla jonkinlainen pieni askel pois masennuksen kurimuksesta, joskin kenties vain placebon kautta. Mikä voi osoittaa myös sitä, että plasebo on tehokas lääke lievempien masennusten hoidossa. Mikä ei toisaalta ole ihmeellistä ; Onhan kyseessä mielentilaongelma, johon varmasti vaikuttaa myös oma asenne ja usko parempaan tulevaisuuteen. Jos ihminen kokee saavansa masennukseensa apua pillereistä tai uskonnosta, hän voi paremmin.

Tässä tapauksessa suosittelen kuitenkin mieluummin vaikka uskontoon hurahtamista, jos se tulee halvemmaksi; Annoksen vahvaa placeboa saa myös sitä kautta. Sillä ongelmana on se, että placebo ei auta kuin niihin jotka uskovat, mutta lääkkeillä ja muilla rahastetaan kaikilla. Lääkityksessä ei ole mitään "provikkamaksua", jossa maksettaisiin vain parantumisien mukaan. Ja jos olemassaolevat vaihtoehdot tuntuvat epäuskottavilta, voin toki pienestä maksusta tulla hulahameessa ja sulitetun sauvan kanssa tulla tanssimaan masentuneen olohuoneen lattialle. (Varmasti toimii!) tietenkin vain lääkkeeksi ja puhtaasti kultaisesta sydämestä. (Tosin tästä kultaisen sydämen hinnasta olisi sovittava erikseen; Hinta määräytyy tietysti sydämen painon ja kullan maailmanmarkkinahinnan mukaan.)

Ja tietenkin nyt, kun minä kerron tästä masennuslääkkeiden toimimattomuudesta tässä blogissa, masennuslääkkeitä syövien lievästi ja keskivaikeasti masentuneiden placebovaikutuskin mahdollisesti lakkaa. Olen siis jossain suhteessa pahantekijä, kun uutisoin tästä.

Esko Valtaoja ei ota vakavasti.

Kalevassa Esko Valtaoja vitsaili monesta aiheesta, kuten kreationismista. Valtaojan sanomisista huokuu selvästi se, että erilaisia tahoja, kuten astrologeja, UFOja ja niin edespäin ei kannata ottaa tosissaan, ja koska niistä ei ole vaaraa, niitä tulisi kohdella vain vitsinä.

Tässä näkemyksessä on tietysti se ongelma, että natsikortti voi alkaa viuhumaan välittömästi. Vitsailuhan on aina vainoa. Vitsailullakin on siis riskinsä ja se voi jopa kääntyä vastapuolen "propagandavoitoksi". Ja kun näitä kertyy tarpeeksi, he eivät enää ole harmittomia.

Sillä ainut, mikä suomessa hihhuleista tekee harmittomia on se, että heitä on kuitenkin kokonaisuuteen katsoen kovin vähän. Suurissa määrin he ovat aina ja kaikkialla olleet kaikkea muuta kuin harmittomia.

Ei enää anneta heille tilaisuutta.

Ehkä meillä on vielä toivoa, vaikka possuja ei enää lihotetakaan.

Uutisten mukaan Fortis -pankkijätti lopetti säästöpossujen ilmaiseksi antamisen lapsiasiakkailleen. Knorbert -possu sai lähteä. Syynä oli se, että se ei heidän mukaansa enää sopinut moniarvoiseen yhteiskuntaan. Muslimeille ja juutalaisille sika on saastainen eläin. Lapsille jaetaan sen sijaan tietosanakirjoja.

Olen ehkä hieman vanhanaikainen (niin vanhanaikainen, että tiedän olleen ajan, jolloin siassa vielä piti olla silavaa.) Lapsen kuuluu saada leikkiä. Käydä ongella eikä kuunnella sitä mitä mieltä Mooses tai Aristoteles oli kalastamisesta tai tuonpuoleisesta. Olisivat vaikka antaneet säästökamelin - tai vapauden valita possun, kamelin, lehmän, vuohen, oravan... väliltä. Kai muovi muuhunkin muotoon vääntyy. Minusta säästöpossu kuuluu länsimaiseen kulttuuriin tärkeänä osana. Hömppänä, kuten joulukuusi. Mutta perinteenä kuitenkin. Minusta myös tätä perinnettä tulisi kunnioittaa yhtä paljon. (Tuntuu hieman erikoista että näinkin pienistä asioista joudutaan luopumaan, jos säästöpossun omistaminen on jo "väärää kulttuuria", mitenkä asioihin suhtaudutaan sitten isommissa asioissa? Tälläinen ajattelutapa saattaa jopa lisätä rasismia, ulkomaalaisvastaisuus kasvaa, koska teemme heille mitä ihmeellisempiä ja triviaalin tuntuisia myönnytyksiä jotka ulottuvat mitä pienimpiin asioihin asti.)

On kuitenkin muistettava, että pankkia ei ole painostettu asiasta. He ovat itse päättäneet toimia noin. Kyseessä on siis ele. Ja tämä ele ei ole paha tai huono, ollenkaan. Siltä kannalta possu -uutinen oli siis jopa ihan positiivinen.

Enemmän minua kuitenkin ilahdutti 100 -lehden sivulla ollut tutkimuskäsittely. Siinä oltiin galluphaastateltu 50 000 ihmistä 25 muslimimaassa, kolmella mantereella. Tutkimus osoitti, että keskiarvoinen muslimi ei vihaa länsimaita, vapauksia tai muita vastaavia asioita. Päinvastoin, he kunnioittivat länsimaiden - ja jopa USA:n - ihmisoikeuksia ja taloudellisteknillistä tasoa. He halusivat näitä samoja ominaisuuksia omiinkin maihinsa. 9/11 -terroristi -iskuja vastustettiin. Tutkimuksen mukaan 93% muslimeista edustaa "maltillisia" ja vain 7% oli "radikaaleja".

Tämä taas kertoo minusta siitä, että jälleen kerran: Uskonnoista keskusteleminen eri näkemyksen omaavien henkilöiden kanssa ei ole mahdotonta. Siihen vain tuppaavat olemaan halukkaita ne, joiden kanssa se on mahdotonta. (Lasken itseni mukaan tähän "änkyräjengiin", jonka kanssa se voi olla ainakin erittäin vaikeaa, ja siksi en juurikaan käsittele maltillisia uskontoja. Kohtelisin heitä kuitenkin väärin.) Siksi näemme vain äänekkään vähemmistön ja unohdamme hiljaisen enemmistön.

Maltin vähittäisluokitus näkyy usein siinä, että ei ole suuna päänä huutamassa.

Astrologia on totta!

Astrologiassa mitataan ihmisen syntymähetken planeettojen asemaa tämän elämänrataan. Planeettoja ovat miltei kaikki aurinkokuntamme planeetat. Tärkein planeetta on kuitenkin unohtunut. Ei, en puhu toisten aurinkokuntien eksoplaneetoista. Puhun nimittäin planeetasta, jonka asema vaikuttaa elämääsi enemmän kuin individualismiin uskovat skeptikot -tai ketkään muutkaan- ovat ikinä valmiita myöntämään.

Mielestäni tämän huomiotta jättäminen astrologisessa kartassa on valtava puute, koska on havaittu että jos olet syntynyt siten, että planeetta on kääntyneenä sinuun päin vaikuttaa runsaasti siihen, miten hyvin opit lukemaan, minkä värisen ihon ja hiukset saat, minkälaiseen uskontoon kuulut. Samoin tällä on paljon vaikutusta siihen, tuleeko sinusta menestynyt vai kuoletko nälkään. Tämän planeetan asema vaikuttaa kohtaloomme jopa enemmän kuin halumme ja kykymme tehdä kovaa työtä ja opiskella. Lisäksi tämä planeetta eroaa muista planeetoista siten, että se toimii vaikka et uskoisikaan horoskooppeihin. Tämä horoskooppi ei toteudu sillä, että tottelet sen antamia ohjeita.

Sillä tämä planeetta on maa.

Toivoisin kuitenkin, että jokaikinen ihmien lopettaisi tämän astrologian vallan, hyökkäisi tätä taivaallista järjestystä vastaan. Saisi eri maailman ihmisille tasa-arvoisemman aseman. Jotta voisimme elää reilussa maailmassa, jossa kivenkappaleiden asemat syntymämme aikana eivät määräisi elämäämme niin mahtavalla voimalla. (Sillä horoskoopit ovat pohjimmiltaan eriarvoistavia. Planeetat määräävät toisille paremman elämän ja tietynlaisen luonteen, eikä asialle voi tehdä juuri mitään.) Sillä valitettavasti maa -planeetan kohdalla astrologia on Totta! Toivon mukaan voimme toimia niin, että ei olisi.

Näitäkin on..

EMDR

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli asiantuntijalausunto/kommentti EMDR:ästä. Karraschin ja Finnilä-Tuomisen mukaan EMDR:än käyttö ja sen suosittelu on vastuutonta, koska sen tehoa ei ole onnistuttu todistamaan.

He mainitsivat, että EMRD:ää on kokeiltu kaksoissokkokokeilla, joissa on havaittu että silmien liikkeellä ei ole vaikutusta terapian tehoon. Ja että asiaa selitetään yksinkertaistuksella aivopuoliskojen toiminnoista. Heistä se ei vielä välttämättä haittaisi, jos hoito toimisi ja sille keksittäisiin selitys, joka ei ole toimiva. Koska pääasia olisi se, että hoito toimisi. Nyt taas heistä näytti siltä, että toimimattomalle hoidolle keksittiin selitys, joka ei ole uskottava.

En ollut koskaan edes kuullut EMDR:ästä. Ensimmäinen testi, eli "Hae, pubmed" tuotti ihan hyvän tuloksen. EMDR:ää on tutkittu. Toki sieltä löytyi myös rohkaisevia otsikoita, kuten "No big scientific basis behind the EMDR treatment of young persons" (Reimer M.) Mutta osassa oli saatu tulosta.

Tällä hetkellä tiesin että siitä on ainakin tehty jotain tutkimusta. Mutta itse asia on hieman epäselvää. Tiedetään vain, että se liittyy silmien liikkeisiin.

Toisaalla Suomen wikipedia ei tuntenut koko asiaa. Englanninkielisestä Wikipediasta sen sijaan löytyi artikkeli otsikolla "Eye Movement Desensitization and Reprocessing".

Se on terapiaa, joka on tarkoitettu etenkin post-traumaattisen stressin hoitoon ja muihin vaikean elämän ongelmiin. Prosessi on Wikin artikkelin mukaan seuraava:

"Phase I: In the first sessions, the patient's history and an overall treatment plan are discussed. During this process the therapist identifies and clarifies potential targets for EMDR. Target refers to a disturbing issue, event, feeling, or memory for use as an initial focus for EMDR. Maladaptive beliefs are also identified.
Phase II: Before beginning EMDR for the first time, it is recommended that the client identify a safe place, an image or memory that elicits comfortable feelings and a positive sense of self. This safe place can be used later to bring closure to an incomplete session or to help a client tolerate a particularly upsetting session.
Phase III: In developing a target for EMDR, prior to beginning the eye movements, a snapshot image is identified that represents the target and the disturbance associated with it. Using that image is a way to help the client focus on the target, a negative cognition (NC) is identified - a negative statement about the self that feels especially true when the client focuses on the target image. A positive cognition (PC) is also identified - a positive self-statement that is preferable to the negative cognition.
Phase IV: The therapist asks the patient to focus simultaneously on the image, the negative cognition, and the disturbing emotion or body sensation. Then the therapist usually asks the client to follow a moving object with his eyes; the object moves alternately from side to side so that the client's eyes also move back and forth. After a set of eye movements, the client is asked to report briefly on what has come up; this may be a thought, a feeling, a physical sensation, an image, a memory, or a change in any one of the above. In the initial instructions to the client, the therapist asks him to focus on this thought, and begins a new set of eye movements. Under certain conditions, however, the therapist directs the client to focus on the original target memory or on some other image, thought, feeling, fantasy, physical sensation, or memory. From time to time the therapist may query the client about his current level of distress. The desensitization phase ends when the SUDS (Subjective Units of Disturbance Scale) has reached 0 or 1"

Artikkeli kertoo, että lopullista selitystä toimintaperiaatteesta ei ole, mutta että viitteitä sen toimivuudesta on. Selviää, että EMRD:än silmänliikkeet aktivoivat joitain aivojen alueita. Viimeisestä osiosta selviää, että EMDR ei ole yhtä tehokas hoitomuoto kuin pitkäaikainen terapia, ja että itse silmän liikkeillä ei ole havaittu vaikutusta. ("Salkovskis (2002) believes that the eye movements are irrelevant and that the effectiveness of the procedure is solely due to it sharing similar properties to cognitive behavioral therapies") Muut elementit voivat kenties toimiakin.

Ongelmakseni tuli tässä vaiheessa se, pitäisikö tämä artikkeli luokitella "tiede" vai "vaihtoehtohoito" -luokkaan. Laitoin sen molempiin.

Miksi Kramer on fiksumpi kuin Randi?

Skeptikko -lehdessä oli juttu Kramerista, joka on toiminut kirjekuoren avaajana Randin miljoonan dollarin haasteessa.

Hän lopetti touhut, koska kahden vuoden aikana ainoastaan 1 oli muuttanut mieltään testien suhteen. Kaikki muut olivat vain yrittäneet selittää miksi testissä oltiin epäonnistuttu. Vain yksi oli siis avoimesti myöntänyt jälkeenpäin olleensa väärässä ja kiittänyt skeptikkoa sen osoittamisesta. Siksi jutussa sanottiinkin seuraavaa:

"Ensimmäisen vuoden aikana Kramer ajatteli, että Randin haaste oli eräänlaista kasvatusta ja että hän itse asiassa auttoi lähimmäisiään. Mutta ensimmäisen vuoden jälkeen Kramer huomasi, että kyseiset lähimmäiset eivät koskaan tulisi oppimaan skeptikoilta yhtään mitään ja muuttamaan mieltään. Hän ymmärsi, että koko touhu oli ajan haaskausta."

Artikkelin mukaan Randi tuskin kuitenkaan kokee asiaa ajan haaskaamiseksi, vaikka on tehnyt sen parissa töitä jotakuinkin 50 vuotta. Vaikka hänkään ei ole taatusti erimielinen siitä että et voi vakuttaa paranormaaleihin kykyihinsä uskovaa siitä että tämä on väärässä. Vaikka ne olisivatkin miten kahjoja, kutenufojen kutsuminen, ajatustenluku tai moniväristen savurenkaiden puhaltelu takapuolesta.

Eli vaikka Kramer vetääkin eron avomielisyyden ja herkkäuskoisuuden välille, hän tietää että suuri määrä ihmisistä ei edes tiedä mitä sana todiste tarkoittaa, ja jotka ovat halukkaita ja valmiita uskomaan lähes mitä tahansa, hän toisaalta tietää että asian muuttaminen on miltei toivotonta.

Hihhulien kanssa keskustelussa ei ole mitään järkeä. Heistä en voi sanoa muuta kuin sitaatin:

"Joidenkin mukaan jumala on antanut sydämen ja sielun ihmiselle. Nämä huijarit ovat kuitenkin ihmisiä, jotka ovat syntyneet ilman sydäntä ja sielua."

Tapetaan tiikerit?

Eilen televisiosta tuli dokumentti. Prisma: "Dodon selviytymisopas". Siinä käsiteltiin erästä tärkeää asiaa. Nimittäin sitä, että kiinalainen perinteinen holistinen lääketiede riistää luontoa. Sen nimissä nimittäin tapetaan tiikereitä. Ohjelmassa kerrottiin että eräässä ratsiassa löytyi tiikerin raatoja sen verran paljon, että sen määrä vastaa 5% koko maailmassa elävistä tiikereistä. Se on aika paljon. Dokumentissa arvioitiin että tiikeri voisi kuolla sukupuuttoon 20 vuodessa.

Tämän vuoksi on muistettava, että "vaihtoehtohoidot" eivät välttämättä ole yhtään tai mitenkään eettisempiä, kuin "länsimainen lääketiede". Länsimainen lääketiede kenties kohtelee sinua ylityöllistetyn hoitsun kautta kylmästi ja tunkee tropin, mutta se ei sentään tapa tiikereitä.

Itsekkyys odottaa molemmissa päissä.

Katsoin viime viikolla Conan barbaari -elokuvan televisiosta. Siinä on kohtaus, jossa Conan keskustelee rosvokaverinsa kanssa Jumalista. Conan selittää että hänen Jumalansa palvominen ei varsinaisesti hyödytä elämässä. Rosvokaverin mielestä sellaisesta Jumalasta ei ole hyötyä, joten siihen ei kannata uskoa. Hänen Jumalansa sentään vaikuttaa asioihin ; Rukoileminen ja uskominen kannattaa.

Tämä on tietenkin itsekkyyteen nojautuva perustelu. Mutta on muistettava että me ihmiset olemme itsekkäitä. Lisäksi on muistettava, että olipa Jumala minkälainen tahansa, ja olemassa tai ei, uskontojen Jumala on eri asia. Jos Jumala ei miellytä ihmisiä, siihen ei uskota.

Tämän takia uskovaisilla onkin usein ihmekertomuksia. "Herännäisillä" Jumala jakaa armolahjoja kuin Joulupukki. Ja heillä joulu on tietenkin joka päivä. Heidän on ollut kannattavaa esittää tälläisiä, koska se vetoaa paremmin kuin vastata Conanin rosvotyyppiseen uteluun siten että "oletpa sinä itsekäs". Uskonto, joka vetoaa perimmäisiin haluihin toimii paremmin kuin sellainen, joka loukkaa haluja ja likaa ne. Siksi uskomisen tulee olla "antavaa". Tälläinen usko on tietysti pohjimmiltaan myös itsekorostusta. Olen hyvä, minulla on armolahja X. Tämä muuttuu sosiaalisen pelin välineeksi. Saat arvovaltaa seurakunnassa ja hyvän uskovan maineen. Joten voit vaikka valehdella itsellesi armolahjan.

Toisaalta uskonnoissa on aina kyseessä myös yhteisöstä. Siinä sopeudutaan yhteisön normeihin, mukaudutaan niihin. Tämän vuoksi ateistinkin riskinä on aina muuttua itsekkääksi "itselliseksi" yksilöksi. Se, että uskovaiselle ateismi merkitsee sitä että "jätetään moraaliasioissa oman onnensa nojaan" tarkoittaa ateistille sitä että "ollaan oman onnensa seppiä". Äärimmilleen vietynä tämäkin johtaa itsekkyyteen.

Siksi olisi muistettava aina, että emme muuttuisi sellaisiksi, kuin mm blogissani osuvasti kommentoi. Ei pitäisi muuttua ihmiseksi, joka käy dialogia vain vanhan itsensä kanssa, monologina, joka on ainoastaan näennäisesti väittelyä/debatointia/inttämistä/keskustelua muiden kanssa.

Viikkogallup: Eläin ja ihminen

Tällä viikolla vertailtiin ihmisten näkemyksiä siitä mitä on oikein tehdä eläimille ja mitä ihmisille. 16% useampi hyväksyy eläimen lopettamisen kuin eutanasian. Abortti on 8% useamman mielestä hyväksytympää kuin eläimen tiineyden keskeytys. Rodunjalostus on eläimillä 52% hyväksytympää. Jäännösten käytön ero oli 15%. (Ilmeisesti moni käsitti että tällä tarkoitetaan ihmisten kohdalla elinsiirtoa tai perintöä, luulen että jos vaihtoehtona olisi ollut jäännösten syöminen, olisi tullut aivan eri tulokset..)

PS: Tein virheen koska en jättänyt vaihtoehtoa "ei mitään näistä" Gallupin kysymysmäärät olisivat riittäneet siihen, se vain unohtui. Anteeksi siitä.

Usko, vapaus.

Paholaisen Asianajajan blogissa sivuttiin erästä tärkeää aihetta. Siellä nimittäin käsiteltiin "onnellisuusprofessori" Ojasen kirjoitusta, jonka mukaan uskovaiset vieraantuvat, koska ateismia esitetään tieteenä.

Tämä on toisaallakin tuttu ilmiö; Kreationistit vastustavat valtavalla innolla Dawkinsin ja Harrisin kirjoja. Heidän mukaansa se on vihaista toimintaa. Se on vaarallista ja vastustettavaa. Tämänlainen reagointi on erikoista, koska he itse suoltavat toisaalla kirjoja. Ja jos niiden levittämistä ja sisältöä vastustaa, saa kuulla olevansa kammottava. Kulttuuria ja ideoita tulee kunnioittaa, jos sen kannessa lukee nimi "Behe". Mutta jos kannessa lukeekin "Dawkins", sitä kuuluu vastustaa.

Minusta näyttää että tässä on jonkinlaista ristiriitaa.

Toki olen yhtä mieltä siinä, että Dawkinsin tyyli voi vieraannuttaa uskovaisia evoluutiosta, koska sitä yhdistetään ateismiin. Toisaalta myös uskovaisten kreationistien joukot yrittävät aggressiivisesti ajaa samaa asiaa, joten saman kritiikin tulisi kohdistua myös heihin. (Tosin Ojanen ei kohdistanut, mistä voinemme tehdä päätelmiä hänen omasta vakaumuksestaan.)

Toisaalta itse en ole huomannut että ateistit olisivat yhtä suurella innolla julistamassa ateismia nimenomaan tieteeksi, kuin kreationistit ja älykkään suunnittelun kannattajat. Sillä olen ollut havaitsevinani, että ateistit harrastavat seuraavanlaista argumentointia:

"tiede pystyy antamaan aivan riittävät vastaukset ihmisiä askarruttaviin asioihin ja ongelmiin, eikä yliluonnollista selittäjää enää tarvita mihinkään."

Kun taas kreationistit ja Älykkään Suunnittelun kannattajat väittävät oppinsa olevan nimen omaan tiedettä. Mielestäni on outoa että ateisteja syytetään oman oppinsa "väärästä tieteellistämisestä" - esimerkiksi vetoamalla siihen että Dawkinsin ja Harrisin argumentteja kehutaan Tieteessä Tapahtuu -lehdessä - on kummallista, koska kirjan sanoma ei ole ateismia vaan uskontokritiikkiä, jonka seurauksena ateismi muuttuu niiden perusteella rationaaliseksi vaihtoehdoksi. Eli Dawkins osoittaa mm. uskontokritiikin kautta että ateismi ei ole epärationaalista, joka on eri asia kuin väittää että se olisi tieteellinen totuus.

Siksi minusta tuntuukin, että siinä missä kreationistit haukkuvat Dawkinsia, he itse asiassa tekevät ensin pohjaoletukset siitä että toinen puoli toimii juuri samoin kuin he itse.

Kääntyminen ja itseinho

Kun kuuntelee kääntymiskertomuksia, niissä nousee esiin tyypillinen elementti:
Olipa kertoja sitten uskovainen tai ei, hän kertoo siitä kuinka hän oli elänyt toisin. Ja että ennen kääntymistä hänen elämänsä oli tuntunut ahdistavalta ja masentavalta. Ja että tämä ahdistus loppui, kun maailmankuva vaihtui.

Tämä elementti on kaikissa tarinoissa. Luultavasti yksi syy sille on se, että se toimii. Eihän se oikeasti ole mikään "argumentti" asian puolesta, vaan tunteisiin vetoavaa tarinointia. Mutta sellainen nyt vain puree ihmisiin. Ei siis pidä uskoa ihan kaikkea mitä kuulee.

Toisaalta masennus voi olla tottakin. Maailmankuvan vaihtuminen on raskas kokemus. Se vaatii suuria muutoksia ajattelu ja toimintatavoissa. Tätä kautta maailmankuvan vaihtaminen itsessään on masentavaa. Ja kun vaihdos on valmis, masennus päättyy. Siksi masennuksen syyt voivat olla erilaiset, kuin mitä kääntynyt kokee.

Epävarmuus on alkanut jo aikaisemmin. Kääntyminen on vain loppu prosessista. Ja selittely, kuten kreationistisen tieteen opiskelu argumentteineen, tulee vasta varsinaisen kääntymisen jälkeen tai sen loppupuolella. Sen tehtävä on luultavasti kuitenkin enemmänkin vain rationalisoida, ei käännyttää. Ihminen ei käänny rationaalisilla argumenteilla. Niillä hän vain ylläpitää nykyistä.
Ainakin minun havaintojen mukaan arki -ihmien rationalisointi on pelkkä maailmankuvanmuutoksen jarru. Suuntaan ja toiseen.

Kääntynyt ihminen on yleensä suuresti vanhaa katsomustaan vastaan. Jos olet ollut alkoholisti, vastustat ainakin "arkkityyppisesti" lujasti alkoholismia. Samoin kiivaiden julistajien kertomuksissa tyypillinen elementti on "ateistinen vaihe", joka on joko ollut pysyvä tila, tai vähintään jokin kammottava välivaihe julistajan elämässä.

Erikoista on, että ihminen, joka on itse edustanut jotain ajattelutapaa, käännyttyään alkaa vihaamaan sitä niin lujasti. Vanhan ajattelutavan edustajat esitetään aina moraalisesti ja/tai järjenkäytöllisesti heikompina ihmisinä.

Selvästi ihmisellä on tapana vihata itseään. Sillä haukkuessaan ajattelutapaa jota on itse ennen edustanut, haukkuu vain vanhaa minäänsä. Luulisi aidosti ateistina edes jonkin aikaa eläneen kiihkojulistajankin tienneen että hän ei aikaisemmin ollut läpeensä paha ja ilkeämielinen murhaaja. Toki hän kertomuksissaan korostaa näitä negatiivisi puolia. Ne hyvät vain tuntuvat unohtuneen. Vaikka ne hyvät syyt olivat varmasti niitä, joiden vuoksi hän aikanaan kuului siihen ajatusmalliin.

Toisaalta lulisi että osuvin kritiikki -ja tehokkain käännytys- kuitenkin osuisi nimenomaan näihin hyviin puoliin. Sillä niiden varassa kyseistä aatetta edustava itse katsoo kulkevansa.

Antti Tuisku ja "kohulahko".

Tämän päivän iltapäivälehdet otsikoivat että Antti Tuisku olisi liittynyt kohulahkoon. Kiinnitin asiaan huomiota. Mietin, että mikä täyttisi kohulakon määritelmän.

Mieleeni tulivat seuraavat, tässä järjestyksessä. Järjestys on luultavasti "lahkon pahuuden ja yleisyyden" jonkinlainen yhteissumma. Tosin se on tehty intuitiolla. Se siis kertoo jotain ainakin minun asenteistani, jos eivät muusta.

1: Skientologia.
2: Jehovan Todistajat.
3: Nokia Missio.
4: Kabbala.
5: Sana ja Ylistys.
6: Mormonit.
7: Lestadiolaiset.
8: Helluntailaiset.

Antti Tuisku on liittynyt Kabbalaan.

Hallelujaa!

Eräs ihmeellisimmistä asioista, joita herätyskristilliset harjoittavat on maailmanlopusta iloitseminen. Mitä kovempia katastrofeja tapahtuu, sitä useampia innokkaita julistusviestejä ilmestyy foorumeille. Sitä useampi katujulistaja ilmestyy kadulle kertomaan ilosanomaa.

Pinnallisesti he saattavat surra parilla sanalla vainajia. Mutta kun pintaa hiemankin raapaisee, saa kuulla kuinka "tämäkin on ennustettu". Ja ennusteet viittaavat maailmanloppuun, siihen että tulee "kovat ajat", osa "ylöstemmataan" ja muille tulee kärsimyksen aikoja.

Heistä katastrofit toisin sanoen kertovat että onnettomuusksia on tulossa lisää. Ja pahempia. Ja että toisinajattelijat joutuvat pian kärsimään. Tulee kauheita tapahtumia, joita nämä joutuvat kokemaan. Ja he selvästi iloitsevat tästä. Kun ennusteet tulevat puheeksi, katsokaa kuinka puhujan silmät kirkastuvat. Sitä katsellessa ja juttuja kuunnellessa huomaa selvästi kuinka tuo asiasta kertova ihminen todella kovasti iloitsee "ennustuksen toteutumisesta".

Tämän jälkeen he puhuvat siitä kuinka he ja Jeesus rakastavat kaikkia. Joo, aivan varmasti. Kunhan he vain ajattelevat juuri tietyllä tavalla. Muutenhan he eivät ole edes ihmisiä, joten heidän kärsimyksistään ei tarvitse välittää. Ne ovat oikeutettuja. Mieleeni tulee selvä rinnastus kristilliseksi itseään julistavan maan kidutustoimenpiteiden sallimiseen.

Sensuuria!

Viime päivinä Suomessa on puhuttanut poliisien lapsipornolistat. Esim. 100 -lehden kolumnissa ruodittiin muutama päivä sitä, kuinka em. listalla oli paljon muutakin. Poliisin lista ei ole avoin, ja sen vuotanut sivusto joutui estolistalle ja sen pitäjille vihjailtiin että on mahdollista heittää syytteellä "lapsipornon levittämisestä". Poliisi vihjasi, että syynä oli se, että käsin kerättyyn tavaraan oli liitetty linkit. Sivoston pitäjä, tempauksellaan kyseenalaista mainetta saanut Nikki, kommentoi että hän oli käynyt linkkejä läpi ja poistanut jos oli varmasti tiennyt sen lapsipornoksi. Toisin sanoen lista Nikin linkkilista koostuu poliisin estämistä, mutta silti täysin laillisista, sivuista. (Toki poliisin lista on sinänsä ansiokas, että se todella suodattaa laitontakin materiaalia suuria määriä. Aitojakin on.) Irrallisena lähteenä 100 -lehden kolumnistikin kertoi kiertäneensä estolistan Googlen totalitaristisien valtioiden ihmisoikeusaktivisteille tarjoamalla kiertopalvelulla, ja löytäneensä listalta mm. ihan laillista homopornoa. Ilmaislehtien yleisökommentointipalstalla kommentoitiinkin myöhemmin kiivaasti siitä, kuinka poliisien estolista on hyvä asia; Kommentoija kertoi että pornoa löytyy muutenkin ihan tarpeeksi. Tämä voi olla tietysti aivan totta, mutta se on silti itse asian kannalta irrelevanttia. Pääasia on se, että aivan laillistakin tavaraa on laitettu kielletyn listalle. Ja että tästä päättää vain poliisi, ja tätä ei saa edes kritisoida.

Luulen että syynä tähän on se, että netissä on runsaasti epämääräistä materiaalia. Aina ei ole helppoa vetää rajaa. Siksi poliisin listallakin on ylilyöntejä. Mikä kertoo minusta enemmän siitä että poliisit ovat erehtyväisiä ihmisiä kuin siitä että sillä on jokin homoja vastustava agenda, jota he tarkoituksella vetävät totalitaristisin keinoin. Toki listan tarkistamiseen olisi hyvä saada jollain tavoin avoimuutta. Mutta toisaalta jos lista olisi täysin avoin, se olisi myös turha. Se olisi korkeintaan "varoitus - olet juuri siirtymässä sivustolle, joka luultavasti sisältää laitonta materiaalia - haluatko jatkaa" -malliseksi. Siis sellaiseksi, joka ei estäisi itse lapsipornoa mitenkään. Pitäisi korkeintaan "rehelliset rehellisenä".

Samoin kohua on herättänyt erään taiteilijan lapsipornoa kritisoiva taidenäyttely. Sehän joutui sensuurin hampaisiin. Teos on kuitenkin vasta syyteharkinnassa, ja poistettu näyttelystä vain "varmuuden vuoksi": Asia on siis niin mutkikas että sen lainmukaisuus täytyy tarkistaa. Jos teos todetaan lainmukaiseksi, se voidaan palauttaa näyttelyyn. Ja luulen että tässä tapauksessa "neitsythuorakirkko" -joka siis on lapsipornoa kritisoiva teos- on saanut niin paljon julkisuutta, että sen tuomat tulot ovat sen mukaiset.

Sensurismia silti selvästi pelätään.

Katastrofiapu ja hyväntekeväisyys.

Ajatuksia olemisesta blogissa puhuttiin tärkeitä asioita hyväntekeväisyydestä.

Siinä pohditaan sitä kuinka kristittyjen tarjoama apu ei muuta itse oloja vaan tuo helpotusta tilanteeseen. Blogaajan kanta on selvä:

"todellisia ongelmia yritetään lääkitä vaatepaketeilla ja yhteisellä virrenveisuulla, ne eivät todellisuudessa ratkea lainkaan. Yhteiskuntaan sisään rakennettujen ongelmien vaikutuksia vain helposti lievennetään niin, että näitä ongelmia tuottaviin rakenteisiin ei tarvitsekaan puuttua."

Tämä on sinänsä totta. Uskonnot arvostavat perinteitä ja muuttumattomuutta. Tämä johtaa helposti siihen, että apu on pelkkää "katastrofiapua". Ongelma pysyy ja tätä kautta hyväntekeväisyyttä joudutaan tai voidaan jatkaa ikuisesti. Todellinen teho kuitenkin saataisiin, kun varsinainen ongelma taustalla poistettaisiin.

Tätä voi kuvata vanhalla sanonnalla siitä, kuinka "jos haluat ruokkia nälkäisen, anna hänelle kala, mutta jos haluat varmistaa että hänellä ei ole ikinä nälkä, opeta hänet kalastamaan."

Kirkon osa on usein jakaa kalaa, ei opettaa kalastamaan. Toisaalta tämä on hyvin ymmärrettävää. Koska jos tilanne olisi toisin, ja kristillinen järjestö alkaisikin manipuloimaan taustalla olevaa kulttuurillis-uskonnollis-poliittista kokonaisuutena tavoitteenaan muuttaa yhteisö, se saisi kuulla kovaa kritiikkiä siitä, kuinka se manipuloi erilaisia kulttuureita. Kirkko tekeekin paljon myös pitkäaikaista hyväntekeväisyystyötä, ja saa kuulla nimenomaan tästä. Tässä tapauksessa muistutetaan siitä kuinka ulkomaiden kulttuuria tulee kunnioittaa.

Toki tälläinen voisi myös poistaa tarpeen sille että saataisiin kaupitella omaa ideologiaa. Siinä suhteessa tilanne on kirkon kannalta WIN-WIN. Sen ei kannata ryhtyä ihmisoikeusleikkiin, koska muutoin sekulaari maailma jyrähtää. Ja jos se lähtisi, sen tarve menisi.

Jakakoot puolestani kaloja ikuisesti. Minä tosin annan rahani mielummin tahoille jotka opettavat kalastamaan. Ja näiden tahojen on hyvä olla uskonnottomia. Ei ateistisia, vaan uskonnottomia tavalla, jossa uskonsuunnilla ei ole mitään merkitystä. Sellainen jonka jäsenet eivät selvästi ole polttomerkitty mihinkään uskontoon. He voivat toimia neutraalimmin. Toki jo katastrofiavussakin uskonnolliseksi leimaantuminen voi olla ongelmallinen; Jos kristityt pitävät ruokajakopistettä, ateistilla tai muslimilla voi olla kynnys mennä hakemaan apua, koska ei kuulu em. kirkkoon. Tältä kannalta olisi tietysti parempi vaihtaa kaikki apu "sekulaariksi" tai "uskomusneutraaliksi", mutta en usko että siihen löytyisi vapaaehtoisia. Toki on eettisesti vahvempaa lähteä vain auttamaan, mutta ihmiset ovat kuitenkin itsekkäitä. Kun uskovaisilla on nakkina saada julistaa, se pistää heidät tekemään myös hyviä asioita. Toki tämä on itsekästä aatteenlevitystä, mutta mittasuhteissa se on sen verran pientä, että sen voi vielä antaa anteeksi. Välttämättömänä pahana. Kristillinen lyhytjänteisesti ongelma helpottava apukin on parempi kuin ei apua lainkaan.

Olen sitä mieltä että tarvetta on sekä katastrofiavulle että pitkäjänteiselle avustustyölle. Kannattaa ensin antaa nälkäiselle kala, niin tämä jaksaa sitten keskittyä siihen kalastamisen oppimiseen. Tyhjin vatsoin kun ei oppimiseen keskittyminen suju.

Nokia, disconnecting female priests.

Markku Koivisto on asettunut ehdolle Tampereen hiippakunnan piispanvaaliin. Tämä on sinällään erikoista, koska Koivisto on aikaisemmin lähes erotettu virasta. Eikä ole kovin tavallista että työpaikkojen rikkureista ei tehtäisiin johtoporrasta.

Jos Koivisto valitaan, en usko että Tampereen seurakuntien naispappeuden vastustajia enää vainotaan. Kaikki on siis hyvin, lukuunottamatta niitä pappeja jotka hyväksyvät naispapit, joiden näkemys kielletään. Ne naispapit, jotka joutuvat evakkoon ovatkin sitten jo aivan oma lukunsa.

Sillä siinä vaiheessa kun ruvetaan edes vaihtoehtona pohtimaan sitä, laitetaanko äärikonservatiivi herätysliikkeen pomomies hiippakunnan johtoon, kannattaisi miettiä mikä seurakunta tarjoaa turvapaikan naispapeille ja sekulaareille papeille.

Sillä Koivisto ei luultavasti ole ajamassa kirkkoa 2000 -luvulle, vastaamaan ajan sille tuomiin haasteisiin, vaan on sen sijaan pyrkimässä ajamaan sen takaisin 1000 -luvulle.

Kumpi on epäuskottavampi?

A:


B:

Ilman Jeesusta ei ole rakkautta.

Moni kristitty aivan vilpittömästi uskoo että jos ei ole kristitty, elämässä ei ole rakkautta, ja että elämältä lähtee tarkoitus. Vaihtoehtona on vain nihilismi. Tämä nojaa ilmeisesti siihen ajatukseen että Jumala=Rakkaus, ja että muiden uskontojen jumalat ovat vääriä jumalia, eivätkä siis Jumala isolla J:llä. Ja jos Jumala otetaan pois elämästä, otetaan samalla rakkaus pois elämästä.

Kuitenkin ihmiset jotka elävät eikristityissä maissa, joissa ei koskaan ole kristinuskoa ollut antamassa lainsäädännölle niitä kristillisiä vaikutteita joiden vuoksi valtiossa voi tapahtua mitään hyvää, ja ovat silti pystyssä. Niissä asuvat ihmiset rakastavat ja elävät. Samoin itse ateistina koen rakastavani ja eläväni merkityksellistä elämää. - Toki yhteiskunnassa jossa on paljon kristittyjä. (Asiallisiakin.)

Ja luulen että ennen kristinuskoakin, "pakanauskoisissa maissa" asui ihmisiä jotka olivat ihan samaan tapaan onnellisia. He eivät olleet nihilistejä. Eivätkä he nauttineet väkivallasta sen enempää kuin keskiverto kristitty Amerikkalainen mies nauttii vaatiessaan aseenkantoluvan vapauttamista ja katsoessaan vapaapainia tai 24:sta televisiosta.

Minusta tämä kumoaa koko yhtälön. Jumala ei ole rakkaus. Ei ainakaan koko rakkaus mitään siitä pois jättämättä.

Viikkogallup: Aikuisviihteen kuluttaminen.

Äänestystulokset näyttivät kovin mielenkiintoisilta. Lähes kaikki ovat tutustuneet aikuisviihteeseen. Suosituin oli elokuvamuotoinen esitys; Kun siveiden määrät lisätään elokuvia katsoneisiin, saadaan äänten kokonaismäärä. Toisin sanoen, käytännössä elokuvat ovat suosittuja. Netti sai myös paljon suosiota. Tuloksista huomaa, että aikuisviihdettä ei säilytetä hirveästi. Netistä lataaminen on useiten säilynyt muoto. Syynä on varmasti tallentamisen varmuus; Koneella olevaa tavaraa voi laittaa salasanansa taakse. Pornoelokuvat taas voivat löytyä hyllystä vaikka silloin kun kaveri tulee kylään katsomaan muita elokuvia. Erot erotiikkaan tutustumisen ja säilyttämisen välillä voivat toki johtua siitäkin, että osa tutustuu hieman eikä sitten kiinnostu enemmän. Tai kuten minulla: Aihe kiinnosti nuorena paljon enemmän ja sittemmin se on muuttunut melko merkityksettömäksi.

Joskus voi olla syytä antaa armon käydä oikeudesta.

BBC uutisoi manaajasta, joka oli poistanut talosta poltergeistin 60 punnalla. Talossa oli manaajan mielestä kauhea ilmapiiri, ja hän sai sen korjattua. Talon omistajat, Fallonit olivat samaa mieltä; He olivat jo muuttamassa talostaan, jossa oli kauhea poltergeist. Poliisista ei ollut ollut apua.

Hinta oli kuitenkin suhteellisen pieni tyypin mielenrauhasta. Toisaalta, kun ottaa huomioon sen, että koko touhu vaati suolalla piirretyn ympyrän, hyötysuhde oli toki manaajallekin aika hyvä.

Periaatteessahan tuossa parannettiin perheen henkinen trauma placebolla. Huijausta. Mutta toisaalta who cares? Se toimi. Hinta oli pieni. Oikeuslaitos ei tietenkään uskonut manaamiseen. Mutta perhe uskoi. Kun manaaja ei tässä tapauksessa itse ujuttanut perheelle harhaista käsitystä ja uskotellut kirousta, eikä toisaalta veloittanut "ihan kamalasti" - kuten joskus on käynyt - olen valmis antamaan aika paljon anteeksi.

Periaatteessa perhe säästi, koska ammattipsykiatri olisi voinut maksaa enemmän. Joskus kannattaa olla herkkäuskoinen ja uskoa naurettaviin asioihin.

Huolella tehtyä työtä!

Tuntiopettaja Caroline Crocker on eräs ID:n marttyyreistä. Osa -aikainen virka jäi uusimatta. Kammottavaa vainoa. Nyt kun on käynyt selville, minkälaista tavaraa hän on tuottanut.

Caroline Crockerin asiantuntemuksen laadusta kertoo se, että hän on mielestään tehnyt seuraavaksi esitetyt asiat erittäin suurella huolellisuudella ja itsekriittisyydellä:

"I was so careful when I wrote that lecture not to be partial in any way."

Myers kykeni löytämään yhdestä poverpointkalvosta lukuisia vakavia virheitä. Crocker muun muassa väitti archaeopteryxiä ainoastaan yhdeksi fossiiliksi joka sekin oli hänen mukaansa väärennös. Tosiasiassan niitä on useita. Ja yhtä oli ainoastaan syytetty väärennökseksi. Perättömästi, tietenkin. Kommentoijalla ei ollut edes asiantuntemusta sanoa kantaansa. Eli jos kreationistihenkinen väittää jotakin väärin syin väärennökseksi, se muuttaa kaikki väärennöksiksi ja koko todiste vääräksi ja valheelliseksi? Vastaavanlaisia virheitä on löydettävissä jo alakoulutaidoillakin. Virheet ovat räikeitä ja matalalla osaamistasollakin ymmärrettävissä.

Jos tämä on hänen käsityksensä laadukkaasta työstä, en ihmettelisi vaikka hän saisi potkut vakituisesta työstä. Opettajan tehtävänä kun on opettaa. Ja Crockerin esityksen laatuisen esittäminen faktana on juuri päinvastaista.

Ja koska ID -piirit ovat ilmaisseet tukensa Crockerille, se kertoo minusta kaiken heidänkin asiantuntemuksestaan. Ei ihme, jos heitä ei oteta vakavasti akateemisessa maailmassa, kun tuonkin tasoinen roska menee heillä läpi. Sillä eiväthän he tukisi vain aatteen vuoksi. Tottakai he ensin arvioivat vakavasti, onko mitään vainoa tehty, ennen kuin lähtevät syyttelemään. Siksi heidän tukensa kertoo nimenomaan Wedgenatsien omasta tietämystasosta.

Sarjakuvat ovat muslimejen pienin ongelma.

Viime päivinä Muhammad -pilakuvat ovat jälleen nousseet julkisuuteen. 100 -lehti ja Metro ovat mm . uutisoineet siitä, että kuuluisien pilakuvien piirtäjiä on taas uhattu kuolemalla. Myös pharyngula ilmoitti asiasta.

Tanskalaiset lehdet ovat reagoineet muslimien tappouhkaukseen mielestäni oikein. He ovat julkaisseet niitä pilakuvia. Tällä he ovat halunneet sanoa, että sananvapaus tarkoittaa sitä, että saa piirtää tyhmiäkin sarjakuvia, vaikka terrorismilla uhattaisiin.

Ymmärrän toki islaminuskoisia. Heidän dogmiaan on loukattu. Sarjakuvat eivät olleet hyviä. Niissä oli rasistista sävyä. Niissä loukattiin tarkoituksellisesti tiettyä tahoa. Ne eivät olleet edes kovin laadukkaita. Lassi ja Leevi päihittävät ne hauskuudessa ja osuvuudessakin 10-1.

Itse asiassa sarjakuvat olisi unohdettu, jos niitä olisi kohdeltu viisaasti. Viisas reagointi muslimeilta kun olisi ollut se, että joko oltaisiin ilmoitettu että kyseiset kuvat kertovat lähinnä piirtäjien asenteellisuudesta ja älykkyysosamäärästä. Tai pistäneet omat verbaalis-piirustukselliset taidot räväköihin vastasarjakuviin ja muihin vastaaviin "informaatio -iskuihin".

Nykyinen reagointitapa taas on tehnyt sen, että islamilaiset ovat kertoneet olevansa juuri sellaisia mistä heitä pilkattiin. Pommiterroristeja, jotka ovat murhanhimoisia. Ilman islamilaisia aktivisteja uhkailuineen muhamettilaisuuden imago ei olisi kärsinyt.

Nyt islamin ongelmana näyttää olevan monta vuotta vanhat huonolaatuiset pilakuvat. Luulisi heillä olevan tärkeämpiäkin murehdittavia asioita. Kuten oikea, väkivaltainen, uusnatsius joka kohdistuu muslimeihin. Kuten heidän omien maidensa ihmisoikeusrikkomukset, jotka ovat seurausta siitä että jotkut ovat ottaneet "Sharian omiin käsiinsä". Ja niin edespäin.

Osoittaakseni kantani, en islamilaisia, vaan näitä murhanhimoisia islamilaisia vastaan, linkitän mielestäni hauskimman islamkuvan (mikä ei kieltämättä ole valtavan hauska) tänne, linkin taakse.

Uteliaat voivat sitten miettiä, että onko se todella piirtäjän tappamisen tasolla arvoinen. Onko se sellainen että siihen kannattaa edes reagoida. Osoittaako se muuta kuin huonoa makua? Mielestäni se ei osoittaisi muuten yhtään mitään muuta. Mutta muslimien reagoinnit ovat antaneet aihetta epäillä, jospa pommihatussa on sittenkin jotain perääkin.

Muslimien raivoreaktiot ovat olleet riemuvoitto natseille. He eivät mielestäni ansaitsisi tälläistä propagandavoittoa;

Kysymys kun on siitä, että vaikka meillä on sananvapauden nimissä oikeus tehdä asioita, se ei tarkoita että meidän pitäisi ehdoin tahdoin kaivaa verta nenästämme. Mutta tyhmyyden ei pitäisi johtaa siihen että meidän tulisi sallia itsemme pelottelu ja rajoittaa oikeuksia siksi että joku uskonto -tai oikeastaan sen jotkut edustajat- niin haluaa.

Todennäkäisesti käyttäisin pilakuvia WC -paperina, jos islamilaiset eivät uhkailisi niiden kirjoittajia. Nyt sen sijaan tekee mieli piirtää sellaisia itsekin.

Anonyymit

Skientologianvastainen, globaali, vastustuskampanja on saanut julkisuutta. En oikeastaan ole oikein tiennyt, miten siihen pitäisi suhtautua. Näin jälkikäteen on helppo jälkiviisastella ilman että yhdistää kenenkään sukulaisia gorilloihin. Tyypit laittavat V niinkuin verikosto -naamareita päähän ja laittavat syntetisaattoripuheita nettiin. Julistus sisältää harvemmin varsinaista dataa. Se on lähinnä mahtipontisen tyylistä uhkailua mallia:

"We are anonymous, we do not forgive, we do not forget"

Unohtamatta tietenkään sitä Olemme anonyymejä, olemme katsoneet teitä ja päättäneet että teidät on tuhottava. "We are the legion". Toki osa viesteistä on aika hauskojakin.

Kyseessä on tietysti Anonyymit ovat rakentaneet skientologianvastaisen kampanjan. Päivä oli ajoitettu Skientologien vaihtoehtohoidoissa kuolleen Lisa McPhersonin syntymäpäiväksi. Anonyymien linjauskia satelee ympäri YouTubea. Kampanja perustuu enemmän massaan, siihen että usea vastustaa skientologiaa, kuin varsinaiseen sanoman sisältöön.

Syy sille, miksi anonyymit ovat anonyymejä, ei johdu siitä että he palvoisivat blogilleni ilmaantuneen viestittäjän viisautta. Syynä on skientologien toimintatavat, tarkemmin konstit joilla he kohtelevat vastustajiaan. Operation Freakout on malliesimerkki siitä mitä voi käydä jos on erimielinen skientologien kanssa:

Koska Cooperista oli liikaa vaikeuksia, Skientologiakirkko päätti järjestää hänet joko vankilaan tai mielisairaalaan. Operaation suunnitelmiin kuului pommiuhkausten soitto arabimaiden lähetystöihin Cooperin ääntä imitoiden, pommiuhkauksien lähettely Cooperin nimissä. Jopa Cooperin näköinen skientologi pistettiin uhkaamaan Henry Kissingeriä. Skientologiakirkko lähetti Cooperin nimissä itselleen pommiuhkauksen, paperin he olivat varastaneet Cooperilta.

Onneksi FBI sai todisteet kultin rikoksista tehtyään ratsian sen tiloihin.

Tosin kaikki skientologian vastustajat eivät pidä anonyymeistä. Heistä asiaa tehdää väärillä keinoilla, ottaen turhia riskejä, riittämättömällä valmistautumisella, nuoruuden innolla. Heistä skientologia on liian vaarallinen jotta sen voisi voittaa leikillä ja yhteisjuhlilla tai naamareilla.

Kristilliset arvot.

Kristilliset arvot, ei siis Jeesuksen arvot vaan kristittyjen arvot. Kristillinen puolue tavoittelee sitä, koska he ovat uskovaisia ja ovat tajunneet että evankelisia hihhuleita on paljon. Siis sellaisia, jotka ovat valmiita ja halukkaita antamaan äänensä sellaiselle, joka pakottaa muut heidän arvomaailmaansa vapauden nimissä.

Siksi heidän arvonsa eivät ole Jeesuksen arvot.

Valtio jota ohjaavat heidän haluamansa arvot. Tässä vaiheessa kenen tahansa järkevän ihmisen selkärangassa juoksevat jäätyneet tuhatjalkaiset. Sillä näille uskovaisille uskominen mihin tahansa on parempi vaihtoehto kuin ateismi. He eivät hae oikeutta tai uskonnonvapautta, koska hekin tietävät että ne tarkoittaisivat sitä että heidän itsensä olisi muututtava. Sen sijaan he hakevat laillista oikeutusta yleistää omat, oman uskonsa, rajoitukset muille. Eli täysin päinvastaista asiaa. Heille sekulaari vapaa maailma on selvästi "heidän uskoaan loukkaavaa", suorastaan jumalanpilkkaa.

Kristillinen puolue onkin siksi löytänyt yhteistä säveltä mm. islamilaisen puolueen kanssa olutpullojen poistamisesta. Kun muistetaan että islamilainen puolue on islamisteille samaa kuin äärihelluntailaisen esittäminen kristittyjen edustajina, jokainen ymmärtää mistä on kysymys. Samanhenkisyydestä. Vakka ja kansi.

Tämä on sellaista uskoa, jolla ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa. Kuten ei millään muullakaan uskonnolla; Sillä riippumatta uskontokunnasta, uskonnossa annetaan vapaus pois, alistutaan tietyille säännöille. Ja uskoa tarvitaan nimenomaan siksi koska tähän ei ole mitään rationaalisia syitä. Silsi etenkin kristilliset(ja islamilaiset) arvot ovat harvinaisen paljon vapauden vihollisia; Sillä siinä missä Hindulainen voi rakentaa haluamansa uskonkokonaisuuden ilman että toinen hindu tulee sanomaan että olet vääränlainen hindu, kun uskot Ganeshaan enemmän kuin Hanumaniin, kristinuskossa on pakko totella juuri tiettyä jumalaa. Vaihtoehtoja ei tarjota. Vaihtoehtona on vain kuolemaa ja tuhoa. Kristinuskon Jumalaa joko totellaan tai tuhoudutaan. Kristinusko on uskonto, jonka henki on se, että "polvillesi, sinä syntinen joka et ole ikinä riittävän puhdas, mutta Jumala rakastaa sinua, sinä arvoton saastainen kasa paskaa."

Täläisen kristillisen puolueen edustaman kristinuskon ytimen kaikissa muodoissaan voikin tiivistää vain lauseeseen "praise the lord - or else". Tätä tietysti koristellaan humanistisilla arvoilla, jotka ovat kaikkien ihmisten hyväksi näkemiä asioita. Yleishumaanisuus ei kuitenkaan peitä sitä, joka on kristinuskolle ainutlaatuista. Ainutlaatuista ei ole pelastus, rakkauden kunnioitus, edes tappamisen tai muiden vastaavien välttäminen. Buddhalaisilta löytyvät ihan samat arvot. Kristinuskolle ylimmäistä ja omintakeista on se että ihminen kidutetaan ja tapetaan hengiltä ja että juuri tällä ne hyvät asiat oikeutetaan. Kristinuskon hyveet pohjaavan juuri tuohon hurmeeseen. Ei se tietenkään lopeta niiden hyvien asioiden arvoa. Mutta kyllä se veri silti jättää niihin sellaisen veren maun, että ei huvita liikoja maistella sitä hengen hedelmää.

Siksi kohtelen näitä uskovaisia vähän kuin Jehovan Todistajia, kun he koputtavat en halua olla epäkohtelias, mutta toisaalta en halua olla liian kohteliaskaan. Huomioitavaa on, että en ole heille epäkohtelias lähinnä siksi koska en halua heiltä enempää huomiota. Haluan vain että he menevät pois. Ja liian kohtelias en ole heille samasta syystä.

Parhaiten näiden kanssa tulee toimeen vain menemällä itse pois. Olemalla heille tylsä, mielenkiinnoton, turha. Toisaalta jos kaikki tekisivät samoin, julistajien elämä olisi niin tylsää, että he varmaan lopettaisivat koko toimintansa.

Nythän se löytyi!

Tyyneltä valtamereltä löytyi Teksasin osavaltion kokoinen muovirojusta koostuva jätelautta. Sen alkuperä on taatusti Älykkäässä Suunnittelussa, joten maamme hihhulit lienevät enemmän kuin iloisia jos siirrämme heidät kaikki sinne, siististi yhteen paikkaan. Saisivat olla lähellä konkeettisia todisteita Suunnittelusta kaiken päivää.

Saisivat julistaa itselleen itsenäisyyden. Ja laittaa seteleihin tekstin "In anonymous Intelligent Designer We Trust". Saisivat tuonne ihmemaahansa sitten vaikka perustaa oman yliopiston.

Roskaamisestakin olisi kerrankin hyötyä.

Tosin jos he olisivat ilmastonmuutoksen vastustajia, he varmasti sanoisivat että ihminen ei ole vaikuttanut jätelauttojen syntyyn. Että auringon säteilyjaksoista johtuu. Että ei ole mitään syytä syyllistää teollisuutta. Että vihreitten satuilua tuollaiset, haittaavat vain talouden kehitystä.

Pyhä Kaksinaisuus.

Hihhuleille asiat ovat yksinkertaisia. Asioilla on kaksi puolta. Ei useampia. He eivät mieti, onko jokin uskomistapa osittain väärä, he eivät mieti onko joku vähän vai paljon paha. Se on joko-tai. Vertailua harmaan sävyissä - saati sitten väreissä - ei ole.

Tämän seurauksena hihhulit rakentavat ojia, polttavat siltoja. Hakemalla hakevat ristiriitaa. Koska tällä tavalla "oikeassa oleminen" muuttuu todella tärkeäksi. Et voi olla vain "siihen päin oikeassa". On oltava täysin oikeassa.

Siksi hihhuleilla on kaikessa jako;Kaikessa, millä on merkitystä, on kyse taivaasta ja helvetistä. Asiat joko sopivat tähän dikotomiaan tai ne ovat turhia. Tämä yltää jopa parisuhteen tasolle. Esimerkiksi Jehovan Todistajien ja hopeasormuslaisten julkaisut kertovat miten on pakko elää. Vaihtoehtona on tuho.

Aika henkilökohtaisempaa asiaa voi olla vaikea hakea. Ja tämäkin pitää tietysti laittaa kahtiajakoon. Koska muutenhan se on "turhuutta", jotain jota ehtii harjoittaa sitten taivaassa. Nyt maan päällä, kun taisto Saatanaa vastaan on hurjimmillaan, on keskityttävä siihen mikä on todella tärkeää.

Siksi jos joku alkaa keskustelemaan hihhulin kanssa, on jo suoraan tuomittu "toisella puolella olevaksi". Hän ei voi olla oikeassa, koska eihän raamattupiiri ole sitä hyväksynyt. Siksi on merkityksetöntä repiä traktaatteja tai raivota julistajille. Hihhuli tulkitsee nämä teot todisteeksi Saatanan raivosta. Henkilöhän ei voisi koskaan muutoin suuttua julistajalle, joka omasta mielestään ainoastaan "pyyteettömästi pelastaa ihmisiä pois silloilta, jotka ovat oikeasti olemattomia siltoja kuilun yllä". Eli pelastamassa ihmisiä kahtiajaottelun mustavalkoiseen maailmaan. Käännyttämisteho kasvaa, koska uskovainen pelkää, ehkä jonkin verran itsensä, mutta etenkin maailman puolesta. Demoniset hirveät Saatanan voimat hallitsevat maata ja muita ihmisiä. Tämä valta saadaan kutistettua vain käännyttämällä. Uskovaiselle se että kaikki saadaan käännytettyä omalle kannalle on sitä että maailmasta tehdään turvallinen paikka.

Dikotomia siis luo ristiriidan, joka antaa oikeassaolon tunteen MUTTA kahtiajako johtaa MYÖS kriisien ja erimielisyyksien maksimointiin. Ei ole mahdollisuutta kompromisseihin tai edes vähittäiseen vaihteluun. Jokaikisessä hypyssä on kyse mustasta valkoiseksi -muutoksesta. Totuuden hintana on siis se, että uskovainen joutuu elämään erimieltä olevien kanssa, jotka eivät myönnä tätä erityistä oikeassa olon laatua vain tälle uskovaisen tiukalle näkemykselle. Hän joutuu siis elämään uskonsa turvin itse, tukenaan vain pieni raamattupiirinsä ja luottamuksensa Jumalaan. Ja niitä muita on paljon, ja he ovat asioista erimielisiä. Kammottavan moni on hihhulin näkemyksen mukaan "pahasti väärässä", "eksytetty" ja jopa "Saatanan vallassa". Tälläinen tietysti alkaa ahistamaan. Ketä tahansa alkaisi.

Asiaa ei tietenkään auta se, että sekulaarista tämä heidän vaatimuksensa totuuteen vaihtamisesta näyttää samalta, kuin jos joku vaatimalla vaatisi väritelevision vaihtamista mustavalkotelevisioon, koska "mustavalkotelevisio näyttää vanhat ja uudet elokuvat samanlaisessa valossa", "avomielisesti ja reilusti".

Silti, vaikka ei Saatanaan tai Jumalaan uskominen, tälläinen syyttäminen itse asiassa loukkaa. Jos toisin ajatteleminen ja eriävän mielipiteen esittäminen on suoraan viittaus siihen että edustaa Idi Aminiakin pahempaa voimaa, voidaan vakavasti kysyä, onko kyseessä kunnianloukkaus. Hihhuli ei kuitenkaan pohdi sitä, loukkaavatko tälläiset rinnastukset. He eivät mieti, voisiko se olla se syy miksi uskovaisia pilkkaavilla on ne tunteeseensa. Ehkäpä se, että kuljet kadulla jakamassa lappusia, maustettuna lauseissa jotka kertovat että joko olet puolellasi tai Aadolf Hitlerin puolella, saisi aikaan aggressiota, jos tätä harrastaisi sanotaan vaikka tuhat Suomalaista ihmistä. (Luultavasti siinä saisi hitlerkorttilaiset turpaan kerran jos toisenkin. Uskovaisiin suhtaudutaan siis jopa erittäin suopeasti. Heidän päätään ei toistuvasti paukutella metalliputkella.)

Tätä toisten tunteisiin syventymistä hihhuli ei tietenkään tee, koska hän joutuisi myöntämään että hänessä todella voi olla vikaa. Sillä tämä vikahan johtuisi itse dikotomiasta. Eli pohjimmiltaan koko tavasta, jolla he luokittelevat maailmaa yksioikoisesti. Tämän vuoksi fundamentalismi näyttää ulospäin vakavalta narsismilta. Narsistille on helppoa julistautua Jumalan äänitorveksi joka todella tietää Totuuden, ja tältä pohjalta vain ilmoittaa vastapuolensa pahaksi tasolla jossa asia ei ole debatoitavissa. Hihhuli tekee tämän vain hieman eri syistä.

Silti olisi mielenkiintoista miettiä, minkälaisia reagointeja tulisi vastaan, jos nähdessään katujulistajan, menisikin maireasti hymyillen heidän luokseen ja kysyisi sitten ystävällisellä äänellä että haluaako hän että pilkkaat hänen kuulleen Pyhää Henkeä? Jos hän vastaa ei, sanoisi siihen vain että "Sepä ikävää, meidän tilaisuuksiimme olet kuitenkin tervetullut, jos mielesi vaihtuu". Ja kävelisi sitten kiltisti pois.

Miksi, oi miksi?

Oletteko koskaan ihmetelleet miksi ihmeessä hihhulit väittelevät ateistejen kanssa käyttämällä Raamatunlauseita? Luulevatko he että ne vakuuttavat nimenomaan ateisteja? Vai yrittävätkö he vain vakuuttaa itseään joka on jo vakuuttunut?

Mielestäni hihhuleiden tulisi perustella ensi sijaisesti kaikella muulla paitsi Raamatulla. Koska Raamatun arvovaltaahan he ovat haluamassa todistaa. Minusta tuntuu vähän siltä, että he Raamattua peukuttaessaan ("bible thumbing") ottavat johtopäätöksen alkuoletuksiksi ja luulevat selviävänsä sillä, että kutsuvat sitä aksioomaksi.

Täytyneekin alkaa kumoamaan heidän näkemyksiään sillä, että otan lainauksia onnenkekseistä. Toinen vaihtoehto olisi tietysti lintukodon oraakkeli. Lähteenä hihhuleita vastaan yhtä järkeenkäypä, kuin Raamattu ateisteja vastaan..

Kuinka Jumalasta tuli yliluonnollinen.

Alussa oli Jumala. Ja tämä Jumala oli konkreettinen. Se oli henki puissa. Tai Jumala joka keskuteli Aatamin kanssa ja teki konkreettisia asioita tämän silmien edessä. Täläisellä Jumalalla on mahtia. Siinä on vain yksi ongelma: "It doesn't fit". Kenelläkään ei ole konkreettisia havaintoja tälläisestä Jumalasta. Vaikka juuri tälläisen aktiivisen Mahti -Jumalan odottaisi näkyvän ja ilmaisevan olemassaoloaan selvästi.

Siispä joku tunsi läsnäolontunnetta. Hän kertoi että hänellä oli yhteys Jumalaan. Joku havaitsi että rukoilun jälkeen ihmiset paranivat. Hän tulkitsi että paraneminen johtui rukouksesta.

Sitten havainnot täydentyivät. Ja Jumala doesn't fit again:
Se saattoi olla "runners high", se saattoi olla dopamiini, se saattoi olla ohimolohkoepilepsiaa. Se saattoi olla jopa sitä, että joku valehteli saadakseen ihmiset toimimaan sen mukaan minkä hän itse näki oikeaksi. Havaittiin että jotkut taudit paranivat itsestään ja osa parani lääkkeillä, ei tarvittu rukousta. Havaittiin myös että placebo auttaa. Eikä ole väliksi onko Jumala Kristus vai Kaikkivaltiaan Naturalistisen Tieteen Pyhä Kalkkitabletti.

Tässä vaiheessa olikin sitten jo kaksi tapaa reagoida. Syntyi ihmisiä, jotka:
1: Keksivät kiistää tieteen, koska he halusivat asua koloissaan. Siksipä oli syytä kiistää faktat. Evoluutio ei ole totta. Kaiken takana on tiedemaailman salaliitto. Kiistetään faktat ottamalla lähtökohdaksi jokin ja miettimällä että jos se on totta, miten saamme havainnot sovitettua siihen, jos ei muuten niin valikoimalla. (Kreationistit ovat innolla, vaikka väkisin etsimässä aukkoja evoluutiosta, mutta eivät kykene tuottamaan tutkimuksia edes omiin lehtiinsä, saati sitten vertaisarvioituihin lehtiin.)
2: Keksivät tehdä Jumalasta jotain "niin suurta että sitä ei voi käsittää". Jumala ei mahdu sanoihin, häneen voi vain uskoa. Ja Jumala ei kenties edes anna todisteita, jotta tämä arvokas usko ei vaarantuisi. Että uskon hypylle jäisi tilaa. Sillä jos Jumala näyttäytyisi, hän pakottaisi ihmiset, rikkoisi heidän uskonnonvapauttaan. Ja muuta vastaavaa.

Ja kaikilta on jäänyt matkan varrella kiinnittämättä huomiota siihen että Jumala ei ole nykyään enää lainkaan sama, kuin mitä se oli aikaisemmin. Kun Jeesus kuoli, Raamattu kertoo että Juudas sai koskea häneen ja hänen naulanreikiinsä. Tämä Jeesus oli kaikkea muuta kuin yliluonnollinen ja paranormaali. Eikä tämä vaarantanut "Juudaksen uskonnonvapautta", tai jos vaaransi, Jeesus ei pitänyt sitä minkään arvoisena. Skeptikon vakuuttaminen on siis OK.

Tosiasiassa Jumala on alussa ollut konkreettinen. Nyt se on etäinen, ja metafyysisyys on vain tekosyy, jolla peitetään se tosiasia, että niitä todisteita, joita sillä on oletettu ja väitetty olevan, ei olekaan havaittavissa. Jos olisimme Juudaita huomaisimme ensin että naulan reikiä ei ole, ja sen jälkeen että sormi silti menee käden läpi koska Jeesusta ei voi koskea ja tämän jälkeen heräisi vuoteesta huomaten koko tilanteen uneksi. (Uskovainen tulkitsisi tämän tietysti "näyksi" ja "viestiksi", todisteeksi siitä että ylösnousemus on tosi.) Siispä on pakko joko piilottaa Jumala niin hyvin, että siitä ei voi odottaa todisteita tai sitten kiistää koko tieteellinen metodi "naturalismina" ja "rajoittuneena". Jumala on vähitellen muuttunut "puutarhurista" "näkymättömän miehen" kautta "täysin metafyysiseksi". Paratiisin puhuva Jumala oli suunnilleen yhtä yliluonnollinen kuin puput ja kissanpennut, ellei peräti vähemmän yliluonnollinen. Vanhan testamentin salamia laukova pilvistä puhuva ja luonnonvoimia muutenkin täysin kontrolloiva Jumala joka antaa taivaalta sataa ruokaa siten, että se juuri tiettynä viikonpäivinä kerättynä mätänee, ja tiettynä viikonpäivänä se ei sada mutta juuri se päivä taas estää mätänemisen. Sellainen Jumala oli myös erittäin havaittavissa oleva, konkreettinen. Sitten Jumala esiintyi vain välittäjien, profeettojen ja Jeesuksen kautta. Sitten tämäkin korjattiin paljon pienempiin ihmeparantamisiin kykenevillä apostoleilla, ja nykyään meidän onkin tyydyttävä enää pappiin ja kansankaatajiin.

Väitän että kyse ei ole siitä että Jumala olisi tullut heikommaksi. Vaan että ennen uskottiin konkreettisempaan Jumalaan, joka on vain hiljalleen vajunut jonkinlaiseksi entisen ilmestyksensä haipuvaksi haamuksi.

Siksi minusta on täysin asiallista - itse asiassa meidän täytyy - kysyä, että missä menee järkevät rajat. Jos uskontoa ei saa missään oloissa tuomita harhaksi, ollaan minusta aika dogmaattisella tiellä. Siksi olisi tiedettävä, että missä vaiheessa kyseessä on "oletusten korjailu", jossa aurinkokeskeisen mallin ympyräradat korjataan ellipsillä ja pyöreän maan rakenne korjataan hieman litistyneeksi. Ja missä vaiheessa olemme astrologeja jotka korjailevat näkemyksiään siten että ne saadaan täysin vedenpitäviksi havaintojen kanssa. Mutta siten että jäljelle jää vain se, että joko kauriit ovat ilosia tai sitten torjuntavaihe tekee heidät vihaisiksi tai sitten he eivät ole omia itsejään tai sitten mars on linjassa joten he ovatkin riitelynhaluisia, paitsi jos torjuntavaihe tekeekin heistä rauhaa rakastavia tai venus vähentää tätä efektiä...

Minusta Jumala on jälkimmäisiä paljon ja ensimmäistä tuskin yhtään. Minusta alkuperäisestä Jumalasta ei ole jäljellä mitään. Jäljellä on pelkästään jokin, johon aksioomiin on laitettu oma tai jonkun muun vakaumus ja sanotaan vielä päälle että kyseessä ei ole tieteellinen kysymys, on syytä kysyä, mihin asti uskovaiset ovat valmiit viemään tämän asian ; Ja voimmeko soveltaa heidän pakoiluaan myös esimerkiksi niihin jotka näkevät hallusinaatioita. Hehän voivat aina väittää että huumeet laajentavat aisteja, auttavat näkemään eivätkä suinkaan aiheuta hallusinaatioita. (Jonka johdosta pitää tietysti oikeuttaa uskonto, jossa annetaan huumeita, koska he ovat vain erimielisiä naturalistisen lääketieteen kanssa.) Ja että jos harhaisen päästä löytyy aivosyöpä, se onkin vain "Jumalan puhelin", jonka hän on antanut profeetalleen ja etä puhelin on syöpä (Ja juuri siksi siihen paikkaan laitetut syövät aina antavat yhteyden Jumalaan.) siksi että Jumalan lähettiläät ovat aina valmiita ja halukkaita uhrautumaan toisten edestä. Ja jos se ei ole nyt paskapuhetta, niin mikä sitten on. Ja ennen kaikkea: Miksi?

Uskovaiset kun tuntuvat korostavan nimenomaan sitä, että he ovat niin erityisen tervejärkisiä. Ei ole lainkaan tavatonta, että jos näet heidän näkemyksensä järjettömänä, että "Joo, tässä on vähän sulateltavaa näin äkkiseltään." Ja vihjaillaan hieman että kyseessä on kriittinen tutkimus, koska siinä haastetaan "maallinen näkemys";

"Jos siis kristinusko, fundamentalistisesti tulkittuna ei ole totta, niin on käytännössä mahdotonta että voisin voittaa vedon. Mutta jos se on totta, niin sitten uskon että Jyrkin on pakko viimeistään kaiken tuon tapahduttua uskoa se todeksi."

Jumala pysyy yhä yliluonnollisena. Koska sitä ei voi tarkastella kriittisesti. Jumalasta on tullut yliluonnollinen, koska uskovaiset pelkäävät sitä vaihtoehtoista näkemystä niin paljon, että eivät edes voi ajatella sitä vakavasti.

Uskovaiset eivät koskaan "laita panokseksi" omaa Jumalavakaumustaan. Mutta ateistejen vakaumuksesta he mielellään lyövät vetoa. Ja jos tähän ei suostu, ateisti on se joka ei ole "tasapuolinen" ja "avomielinen".

Parempaa kuin Julistuksen kuunteleminen LXXV

Google earthin käyttö

Kuka lohduttaisi Tediä?

Miltei kaikki ovat unohtaneet Ted Haggardin. Hänen huume_homo_prostituoitutapauksensa uutisarvo laimeni nopeammin kuin lääkeaineen teho homeopaatikoiden potenssoinnissa.

Muutenkin tilanne oli menneen talven lumia: Ted Haggard ilmoitettiin täysin heteroseksuaaliksi.

Ted Haggardin heterouttaminen on kuitenkin ongelmissa. Käännytys ei ole sujunut hyvin ja Ted on jättänyt sen kesken.

Sillä kuten tunnettua, homoseksuaalisuus ei ole ilmiö, josta käännytään niin helposti. Uskollakaan. Normaalistrategian mukaan kristittyjen tulisi tietysti syyttää Tediä siitä. Syyhän on hänen. Ted vain haluaa tehdä syntiä ja päättää tehdä niin. Eikä yhtään pyydä apua Jeesukselta.

Ja tunnetusti kristinusko on armahtavainen. Ainakin julistajien johtoporrasta kohtaan.

Nuoret miehet usein väkivallan kohteina.

Tuttuahan se on. Nuoret miehet menevät kavereidensa kanssa juomaan ja tämän jälkeen ärisevät snagarilla ja saavat turpaansa. Ja sitten kotona tulee kaulimesta.

"17 prosenttia parisuhteessa olleista 18 - 20-vuotiaista varusmiehistä ilmoitti joutuneensa kumppaninsa lyönnin kohteeksi."

Ketään ei kuitenkaan saisi lyödä. Ei miestä, ei naista eikä hihhulia. Paviaanejenkin lyöminen kannattaa säästää minimiin. (Vaikka joku sillä taitaakin aina tienata..)

Hihhulin kuva.

Kun katsoo mediaa, katuelämää, blogosfääriä ja kaikkea, huomaa että hihhuleiden Jumala on joka paikassa. Eikä sitä saa loukata. Sillä heillä on "oikeus mielipiteeseensä", ja heidän näkemyksiään tulisi jotenkin "kunnioittaa".

Kuitenkin aika usein erilaiset apologeetat (ei, he eivät ole ihmisiä, jotka pyytäisivät anteeksi. Sellaisesta en ole kuullut. He ainoastaan jakavat anteeksiantoa, Jeesuksen nimessä, -eli eivät omissa nimissään- eivätkä pyydä sitä.) astuvat esiin näkemyksineen. Ja mitä he tekevät? Etsivät muita joita voivat syytellä. He luettelevat asioita, otka ovat heistä "synti". Näitä ovat abortin kannattajat jotka antavat ihmisille oikeuden tappaa. Lesbo- ja homoseksuaalisuden aikaansaama yleinen moraalin löyhtyminen. Ateismi. Pakanat. Darwinismi. Vääräuskoiset jotka eksyttävät. Eli aina joku muu, kuin he. Näiden lausuminen on sitä "mielipiteenvapautta". Mutta toisinpäin, jos joku muu sanoo samaa heistä, samanlaisten kannanoton lausuminen on tietenkin "Tosi Uskon" vainoamista. Eikä siinä missään tapauksessa enää edes vainota sitä hihhulia, vaan nimenomaan Jumalaa.

Syynä on se, että hihhulit haluavat yhtä asiaa. Pinnallisesti he haluavat että kaikki "pelastuvat". joka tarkemmin analysoitina tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että kaikki ajattelisivat juuri kuten hän. Se on kai sitä heidän ajattelunvapautta, "avomielisyyttä eri mielipiteille", koska heti jos joku vähänkin näyttää merkkejä siitä, että ajattelee kuten hän, saa kehuja nimenomaan "avomielisestä ajattelusta". Koska heidän tavoitteensa on selkeä, kaikki tietävät mitä he hakevat ; He haluavat dominoida muita ihmisiä. Se on valitettavaa, ja moraalitonta, mutta se ei tee siitä valhetta. Ei vaikka, uskovaiset itse uskovat olevansa "niin moraalisia", eli moraalisempia kuin kaikki muut. Parempia. Tietävämpiä. Syvällisempiä. (Tämä paljastuu sillä, että jos ei ryhdy ajattelemaan heidän lähtökohdistaan, vaan peräti ryhtyy väittelemään, on aina joko "rajoittunut materialisti" tai "erehtynyt väärän Jumalan seuraaja".)

Monilla hihhuleilla on näitä melko vahvoja mielipiteitä ja vieläpä kehtaavat tuoda niitä esiin. Ja nämä ihmiset edustavat muille hihhuleille niitä "rohkeita toisinajattelijoita", joiden kanssa erimielisyys ja sen mielipiteen esilletuleminen on moraalisesti haitallista ja vainoa.

Heillä on ilmeisesti ajattelutapa, jonka mukaan:

"On niin vaivalloista perustaa oma moraalinsa ihmiselämän kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden periaatteille ja käsitellä jokaista moraalista ongelmaa ainutlaatuisena tilanteena. Minähän voisin katsoa yleispätevät moraaliohjeet suoraan pyhästä kirjasta - eikä minun tarvitsisi lainkaan vaivata päätäni!"

Jos siis mietit, miksi ihmiset vieraantuvat Jumalasta, syynä on se, että ne jotka Häntä äänekkäimmin seuraavat ja jotka väittävät toimissaan tavoittelevansa "Hänen seuraamistaan" ovat niitä, jotka vaikuttavat muiden silmissä aggressiivisimmilta oman asiansa vetäjiltä, jotka ovat eniten kyvyttömiä ajattelemaan asioita muiden näkökannasta. Koska ihmisen yrittäminen johtaa kohti tavoittelemaa lopputulosta - etenkin jos hän todella saa henkisiä voimavaroja rukouksen tai muun kautta - on niin, että joko uskominen vieraannuttaa meidät Jumalasta, jolloin nimenomaan moraalinen valinta on olla ateisti. (Jos rukoilu etäännyttää, ateismi vähintään estää tämän luisumisen.) Tai sitten he todellakin ovat muita enemmän Jumalan kaltaisia ja Jeesuksen tahdon ja tavan seuraajia kuin muut, jolloin Pahuuden Ongelma on selvitetty. Täällä on tuskaa, kärsimystä, sotia, kateutta, kaunaa, umpimielisyyttä, erilaisten ihmisten vainoamista koska me olemme Jumalan kuvia. Ja Jumala on moralisoiva psykoottinen vihainen ja ylpeä. (Jolloin on moraalinen valinta olla ateisti. Vaikka Jumala olisi olemassa ja vaikka hän lahjoisi kannattajiaan miten.)

Tästä ei voi päätellä kuin yhden asian: Jos hihhuleiden Jumala on olemassa, se on niin kammottava ilmestys, että kannan ilolla Hänen langettamansa kidutustuomion. Sillä teen sen korkeamman oikeuden ja hyvyyden ja moraalin nimessä! Ja jos hihhulit todella menevät taivaaseen - kuka sinne enää edes haluaa? Jos hihhulit menevät taivaaseen, on olemassa vain kaksi erilaista Helvettiä. Ja ainakin minä valitsen mieluusti sen jossa parempi seura.

Ja jos väität että syöksen ihmisiä Helvettiin kertomalla tämän, kerron teille pienen salaisuuden. En ole moraaliton. Ja kriteerit ovat "Omanne". Minä toimin kuten ajattelisin Jeesuksen toimivan, ja vertasin sitä hihhuleiden toimintaan. Minä siis seurasin moraalipäätelmässäni WWJD:tä. Ja se tuli siihen lopputulokseen että:

*Jeesus ei julistaisi vihaa.
*Jeesus ei seisoisi standilla sanomassa "minähän sanoin".
*Jeesus ei käyttäisi onnettomuuksia ja niissä kuolleita "kerätäkseen pisteitä" ja arvovaltaa.
*Jeesus paransi kuolleita ja sairaita, eikä ikinä mässäillyt heidän kärsimyksillään.

Tai sitten Saatana on uudestisyntynyt, ja hän on ottanut Jeesuksen sydämeensä. Ja valjastanut itselleen säätiöitä, Radio/TV -evankelistoja ja muita julistajia, jotka valjastavat katastrofit, uskovaisiksi kääntyneiden henkilökohtaiset elämäntarinat ja muut vastaavat uskonnollisuuden ympärillä pyörivät asiat vain jotta Saatana voisi tienata julkisuutta, lähetysaikaa ja vaikutusvaltaa. (Amerikoissa peräti miljoonia dollareita). Ja tietysti kääntyneet ilmaiseksi käännytystyövoimaksi kadulle. (Koska palkkaaminen minimipalkoilla veisi säätiöltä sen keskeisen asian. Rahan.) Kaikki tietysti Jeesuksen nimeen.

Mitä enemmän tätä miettii, sitä enemmän se tuntuu selittävän asioita.

Viikkogallup: Evoluutio ja ilmastonmuutos

Tällä viikolla aiheena oli kaksi runsaiten julkisuutta saanutta vaihtoehtonäkemystä. Selvä enemmistö oli "materialistisen evoluution" ja "ihmisen voimistaman ilmaston lämpenemisen" kannalla. Muut saivat vain hajaääniä. (Ihmisen aikaansaama ilmaston lämpeneminen tosin sai 20% ääniä, joka taitaa olla "huomattava määrä"..)

Ainoastaan "OEC" -näkemys, eli esimerkiksi Jehovan Todistajien kannattama näkemys siitä että maa on miljoonien vuosien ikäinen, mutta Luotu ja eräässä Tieteen Kuvalehdessä esitetty näkemys siitä kuinka ilmasto kylmenisi luonnostaan mutta ihminen on hidastanut ja estänyt tätä ja siksi nyt ei ole jääkautta, jäivät täysin ilman ääniä.

Tämä voisi jo hävettää.

Nunnatkin osaavat hyväksikäyttää pikkupoikia. Giannini raiskasi oikein sarjana. Hän sai vain hieman vankeutta, paljon lievemmin kuin mitä miesraiskaajat vastaavissa tilanteissa. Tämäkään ei taida olla mitään erikoista. Koska me kaikki tiedämme että jos mies raiskaa, se on paljon pahempi asia. (Itse asiassa eräs työkaverini kiven kovaan väittää että miestä ei edes voi raiskata. Hän perustelee asiaa sillä, että miehellä ei seiso jos ei halua, että miehet ovat paljon vahvempia ja että naiset eivät yksinkertaisesti ole psyykeltään niin sairaita että raiskaisivat. Itse olen vain ihmetellyt sitä, että eikö nainen pääse hame korvissa juoksemaan kovemmin kuin mies housut kintuissa..)

Ihanainen nunnamme Giannini perusteli että uhrit olivat halunneet tätä.:

"They were sowing their oats. How many teenagers would resist that opportunity?"

Yksi uhreista oli kuitenkin miettinyt seuraavaa:

"why didn't Jesus stop this?"

Kenties siksi, että Jeesus ei vaivaudu tuollaiseen. Hänhän jätti kaiken kansan opetuslapsekseenkin tekemisen muille. Ilmeisesti hänellä on jotain tärkeämpää tekemistä.

Rukoilkaamme.

Jumalan tunteminen.

Aina silloin tällöin uskovaisten liikainnostusta selitetään sillä, että hän ei tunne itseään eikä Jumalaa tarpeeksi hyvin. Minusta tämä on aika mielenkiintoinen tapa lähestyä asiaa, koska Jumalan tuntemisen mittareita on aika vaikea keksiä.

Ihmisen voi sentään tuntea hyvin juttelemalla hänen kanssaan. Jumalalle vastaavaa on vaikea tehdä. Jumala on kuin kirjailija, jonka kirjoja voi lukea mutta jolta ei voi pyytää nimmaria. Kyllähän mekin voimme lukea vaikka Goethea, joka on kuollut ukko. Mutta vaikka miten hyvin lukisimme kirjoja ja tuntisimme Goethen ajatukset, emme varsinaisesti tuntisi Goethea, toki tietäisimme hänestä paljon.

Tämän ero on oikeastaan todella selvä: Nykyään on niitä aktiivifanittajia jotka piirittävät julkkiksia. Heillä on valtavan laajat tiedot ja innostus tuntea nämä. He tietävät varmasti tähdistä sellaisiakin asioita jotka nämä itse ovat jo unohtaneet. Muistavat mm. jokaisen kännisen kommentin pilkulleen. Nämä fanit eivät kuitenkaan varsinaisesti tunne näitä tähtiä.

Tälläinen innostunut nyt kuitenkin varmasti kokee että hänellä on erityisen henkilökohtainen ja aktiivinen suhde Jumalaan. Ymmärrän toki että tässä korostetaan sitä että uskovainen on kuin tuollainen aktivisti - ahdistelijafani, eikä tähden ystävä. Tosin kun uskovainen sanoo tämän, hän on usein enemmänkin "elokuvaharrastaja", joka on katsonut elokuvaa ja miettinyt siihen liittyviä tunteita ja sosiaalisia rakenteita huvin. Mutta jonka ei vielä silti perustellusti voida väittää tuntevan tuota elokuvantekijää.

He voivat parhaimmillaan vain lukea tähden elämänkertoja ja tätä käsitteleviä lehtiartikkeleja, kerätä nimikirjoituksia - ja toivoa parasta, eli esimerkiksi hyväntekeväisyystempauksessa voitettua illallista em. tähden seurassa.

Tosin tässä tapauksessa nimikirjoitusten metsästäjällä on ongelmia, koska Jumala on kirjoittanut niitä paljon, mutta näyttää siltä että hänellä on paljon erilaisia käsialoja. Toisin sanoen: Liikkeellä on valtavasti väärennettyjä nimikirjoituksia, ja niitä eteenpäinmyyvät ja esittävät nimikirjoitustenmetsästäjät jotka voivat luulla väärennöstä aidoksi, kenties siksi että heitä itseään on alunperin huijattu väärennetyllä nimikirjoituksella.

Eikä kellään ole keinoa varmistaa mitkä näistä ovat aitoja. Edes surkeaa väärennöstä ei voida erottaa, koska tämä vaatisi aitoon nimikirjoitukseen vertaamista. Ja tämän vertailukohdan aitous taas saataisiin vain kontaktissa itse tähden kanssa. Ja tämän kontaktin järjestäminen vaatii tähden tuntemista.

Miksi lökäpöksyt ovat statusesine?

Hopparit ja skeittaajapojat ovat tunnettuja lökäpöksyistä, eli heille "liian isoista housuista". Tämä näyttää olevan tärkeää.

Alunperinhän lökäpöksyjen ideana on ollut se, että köyhien lasten vaatteet kierrätettiin. Isojen veljien vaatteet olivat myöhemmin pienien veljien vaatteita. Toki köyhissä perheissä piti ostaa myös "kasvunvaraa" vaatteisiin, jotta ei heti tarvitsisi ostaa uusia. Nykyiset lökäpöksyt ovat kuitenkin kalliita. Joten tämä näyttää pintapuolisesti pelkältä "NYC:in katupoikien" matkimiselta ilman vaatetuksen vanhaa ideaa. Vaatteista on tullut aatteet. Köyhäilyn merkistä on siinä sivussa tullut rikkaiston tuote. "Sullapa ei ole varaa TÄLLÄSIIN lökäpöksyihin".

Kuitenkin lökäpöksyissä oli myös toinen statuselementti. Kun perinteinen NYC -katupoika, sellainen köyhä eikä WNB -köyhä rikas, kulki kadulla, ihmiset näkivät että hänellä oli valtavat housut. Tämän jälkeen he alkoivat miettimään millainen on se tyyppi, jolta nuo housut ovat jääneet pieniksi.

Koska kyseessä on todennäköisesti isoveli, joilla on paha tapa tulla "antamaan palautetta", jos heidän pienelle veljelleen käy jotain, isot housut toimivat suojana muutakin kun roiskeita ja kylmää vastaan.

Ja sitten sanotaan että vaatteet eivät muka pysäytä luoteja.

Uskonnon kouluopetus.

Moni ateisti vastustaa uskonnon kouluopetusta. Syynä on tietysti se että kouluopetus on hieman liian vakaumuksellista. Silti koulun uskonnonopetuksessa on eräitä piirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon.

Ensinnäkin, jos koulussa ei ole uskonnonopetusta, kaikki ovat täysin kotiopetuksen varassa. Tämä tarkoittaa sitä, että hihhuliperheeseen syntynyt ei välttämättä joudu kohtaamaan eri tavoin ajattelevia muuta kuin käännytystilanteessa. Tällöin hän ei opi kuin yhden tavan ajatella. Kouluopetus sentään tarjoaa heille nykyään vaihtoehtoista ajattelua. Muutakin kuin se dogma johon on imeväisestä asti kasvatettu Raamatulla lyöden päähän.

Kysymys ei minusta siksi ole siitä, sallitaanko yhteiskunnan myrkyttää oppilaita, vaan sallitaanko asia jättää pelkän perheen varaan. Uskoakseni indoktrinaatio on "myrkyllisintä" juuri hihhuliperheissä, ei niinkään koulussa.

Ja jos koulun opetuksen ongelmana on vakaumuksellisuus, niin ei sitten muuta kuin vähentää sitä. Ehdotukseni "pakko ET:stä" on siksi vaihtoehto. Toki uskon, että monista on "tylsää" opiskella uskontoja. (Ja se on varmasti eräs syy, jonka vuoksi uskonnonopetusta vastustetaan. Se tuntuu mielekkäältä vain heille, joilla on jo vakaumus asiaan, muille se tuntuu turhalta.) Mutta koulussa oli ainakin minun aikana enimmäkseen tylsää.

Lisäksi tulee se, että Amerikoissa, joissa kirkko ja valtio ovat erillään on valtavan huonot tiedot kristillisyydestä ja muista uskonnoista.

"Americans know shockingly little about Christianity, Judaism, and the Bible, yes. Most cannot name even ONE of the four Gospels. Most don't know that Genesis is the first book of the Hebrew Bible. And one in ten think Joan of Arc was Noah's wife. But things are even more grim when it comes to religions outside the Judeo-Christian canopy. In fact, many American teenagers cannot even NAME Buddhism or Hinduism when asked to name the major religions of the world. And understanding of Islam is poor at best, even among America's political leaders."

Jos enemmistö Amerikkalaisista ei osaa kertoa evankeliumien nimiä ja 10% luulee Orleansin neitsyttä Nooan vaimoksi, on oikeasti syytä kysyä kuinka "kristillinen maa" on todella kyseessä.

Ja lisäksi, kun Amerikkaa muutenkin katsotaan, niin siellä vastakkainasettelu ja aktivismi näyttää olevan vielä pahempi kuin täällä koto-Suomessa. Selvästi se, että uskonto ajetaan pois kouluista on uskovaisille sama, kuin jättäisi tärkeimmän asian pois kouluista. Tämä nostaa heissä vastarintaa. Ja vastarinnan seuraushan on selvä. Tapahtuu eräänlainen "Streisand effect". Jos jokin aate yritetään poistaa, sen kannattajat aktivoituvat ja toisaalta osa sivustakatsojistakin tulee näiden syrjittyjen avuksi. (Siksi esimerkiksi islamilaisten maiden ongelmaa ei voitaisi ikinä poistaa vain lähettämällä salamurhaajat niiden harvojen islamkiihkoilijoiden niskaan, jotka kannattavat kunniamurhia ja joilla on riittävästi pommeja ja vaikutusvaltaa saada muut kokemaan halukkuutta marttyyriyteen. Sillä tämä vastustus iskisi todennäköisesti suuremmalla voimalla takaisin.)

Uskontojen osaaminen on toisaalta tärkeää, koska jos joku sanoo että vastustaa kristinuskoa tai kannattaa sitä, täytyy olla tieto tästä uskonnosta tai ainakin uskontojen sisällöstä ylipäätään. Uskonnon kouluopetus voi siksi olla ihan perusteltua.

Tärkeintä ei olisi suinkaan keskittyä siihen opetetaanko uskontoa, vaan nimenomaan siihen miten sitä opetetaan. Ja katsoa jotenkin että uskonnon opettajat myös todella toimivat sen mukaisesti eivätkä sorru oman ajatusmaailmansa syöttämiseen.

Kun oppi kaataa ojaan.

"Sillä missä on paljon viisautta, siellä on paljon huolta, ja joka tietoa lisää, lisää tuskaa." ~Saarnaaja 1:18

"Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta." ~Matteus 5:3

"Sitten Herra Jumala sanoi: "Ihminen on nyt kuin me: hän tietää sekä hyvän että pahan. Ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti!" ~1 Moos 3:22

"Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta" ~ 1. Kor. 1:27

"Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla." ~ 1. Kor. 2:14

"Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: -- Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa." ~ 1. Kor. 3:19

Boltsi hukassa.

"Piispan Boltsin" Piispa Mikko Heikka sanoo seuraavan lausunnon.

”Sen sijaan olen huolestunut Skepsis-yhdistyksen toiminnasta. Se suomii oikeuteutusti erilaisia uskomuksenvaraisia ilmiöitä, jotka selvästi eivät kestä tieteellistä testaamista. Valitettavasti Skepsis on ottanut maalitaulukseen myös ihmiskunnan suuret uskonnolliset perinteet, joiden totuusarvon punnitseminen ei kuulu tieteen mandaattiin. Olenkin joutunut viime aikoina miettimään, onko skeptikkojen jalo perinne muuttunut Suomessa hybrikseksi, jossa ei ole sijaa aidon skepsiksen nöyryydelle ja itsetutkistelulle..”

En voi kuin ihmetellä, mistä moinen kahtiajako. Miten erotetaan "oikeutetusti erilaiset uskomuksenvaraiset ilmiöt jotka eivät kestä tieteellistä testaamista" sellaisista asioista jotka kuuluvat "ihmiskunnan suuret uskonnolliset perinteet, joiden totuusarvon punnitseminen ei kuulu tieteen mandaattiin"? Mielestäni tuota jälkimmäistä voidaan loogisesti karsia seuraavasti.

1: "ihmiskunnan" on turha sana, koska homeopatiakin on ihmiskunnan. Itse asiassa kaikki muutkin Skepsiksen ruotimat ovat. Turha sana.
2: "suuret" taas viittaa siihen että enemmistön vallalla olisi merkitystä. Jos kaikki uskoisivat homeopatiaan tai virtsaterapiaan, sitä ei saisi kritisoida? En usko, että vaihtoehtohoidot, joissa on haittoja muuttuvat yhtään turvallisemmiksi siitä että useampi napsii niitä. Koska muutoin suosittelisin kaikille isoa määrä heroiinia nokkaan heti! En siis usko että "Paska on hyvää, koska miljoona kärpästä ei voi olla väärässä!" vaan ihmettelen enemmänkin sitä että "Jos kaikki kaverisi hyppäisivät kaivoon, menisitkö perässä?"
3: "uskonnolliset" taas on siitä erikoinen sana, että esimerkiksi monet new -agereiden huuhaahoidoista ovat erittäin uskontosävytteisiä. Ja jos luontaislääkeveikko luottaa shamaanin sanaan, hänen ihmehoitoaan tulee kritisoida aivan yhtä hyvin.
4: "perinteet" on turha sana, koska vääristä hoidoista joita Skepsis ruotii ovat sekä uusia että vanhoja. En usko että näiden komboaminen mitenkään tuo erityistä suojaa.

En voi ymmärtää miten "nöyryys ja itsetutkiskelu" kuuluu skepsikseen, eikö sen kuuluisi päin vastoin rohkeasti nimenomaan epäillä? Ja eivätkö kaikki nämäkin joita Skepsis "Boltsin" mukaan ihan syystä ruotii, tee Skepsiksen piikissä ollessaan juuri samoin kuin hän itse? Eli vaadi "kunnioitusta ja avomielisyyttä" toisenlaisia näkemyksiä kohtaan ja valita "tiedeuskovaisuudesta"? (Joka on ilmiselvästi heistä jotenkin huonompaa ja surkeaa; Vaikka onkin siis toisaalta täysin samanarvoinen näkemys kun molempia pitäisi samanarvoisina käsitellä.) Tämähän ei tarkoita että he eivät uskoisi mitään, mutta he epäilevät ensin ja luottavat vasta sitten kun luottamus on tutkittu ja ansaittu. Tässä näyttää minun silmääni siltä että Piispa on itse hermostunut siitä että joku yrittää tutkia tieteellisesti hänen oppiaan ja on tästä närkästynyt eikä tähän kriittiseen ja nöyrään itsetarkasteluun suostu. Piispa toisin sanoen vaatii Skepsikseltä jotain, joka ei kuulu tämän linjaan, mutta ei toisaalta kykene siihen itsekään, vaikka kyseisiä sanoja pidetään nimenomaan kristinuskon piirissä erittäin keskeisinä ja tärkeinä.

En silti sano sitä mitä Jussi K. Niemelä sanoo siitä miten koko teologian oppiaine tulisi uusia. (Piispa on kuitenkin pappiskerhon jäsen, eikä edusta yliopiston kantaa ja tätä kautta sano mitään sen suuntaistakaan että "Tämän asian käsittely ei kuulu tieteen mandaattiin, mutta se kuuluu yliopistoon!" Hän on vain vähän kuin lääkärin paperit hommannut homeopaatti; Sellaisen lausunnoista ei pidä tuomita lääketiedettä.) Ihmettelen vain sitä miten toisia laajoja, uskonnollisia ihmisten perinteisiin nojaavia uskomuksia - joita esiintyy esimerkiksi nimenomaan luontaislääkinnän alueella - voidaan kritisoida peräti "oikeutetusti", mutta toisille pitäisi antaa immuniteetti? Vain koska ne muut edustavat vähemmistöjen uskoa? Ja hämmästelen kuinka uskovaiset kykenevät pitämään tieteelliseen lähestymiseen panostavassa teologiassa - joka tätä ja vain tätä kautta ansaitsee arvonimensä "tieteenä" ja yliopistossa - korostamalla että sen käsittelemät aiheet eivät kuulu tieteelliseen mandaattiin?

Ja juuri tämän vuoksi en aina kykene näkemään eroa "uskonnon" ja "häikäilemättömän yrityksen rahastaa hyväuskoisia" välillä. Paitsi että "uskonto" tässä tapauksessa yrittää rahastaa kaikkia muitakin. Väärässä oli siis se, joka kyllä aivan oikein sanoi että voit huijata "kaikkia jonkin aikaa" ja "joitakin kaiken aikaa" mutta joka heti perään sanoi virheellisesti että "et voi huijata kaikkia kaiken aikaa." Niin, onhan toki ulkomaatkin. Mutta sielläkin kirkollamme on sentään kova yrittäminen.

Kyllä kansa tietää!

Hikipedia viittasi uutiseen, jossa kartotettiin sitä miten kansa erottaa fiktiiviset hahmot ja oikeat historialliset henkilöt. Sen mukaan liki neljännes briteistä uskoo, että maan entinen pääministeri, sir Winston Churchill, on pelkkä myyttinen hahmo.

Yli puolet, 58% briteistä oli vakaasti sitä mieltä että Sherlock Holmes oli todellinen henkilö. Kirjallisuus ei kuitenkaan tuo uskottavuutta kaikille: 47% briteistä pitää kuningas Rikhard Leijonamieltä mielikuvituksen tuotteena. (Varmaan sen takia kun häneen viitataan Robin Hoodissa?)

Hikipedia, tuttuun tyyliinsä, esittää että pitää aikaansaada uusi ja erityinen älykäs historia ("intelligent history", IH) ja älykäs kirjallisuus, ("intelligent literature", IL). Näin tietenkin siksi, että

"Näissä oppiaineissa oppilaille annettaisiin tasapainoisempi kuva eri mahdollisuuksista – kuten että Neville Chamberlain johti Britanniaa läpi koko toisen maailmansodan ja että Jane Austen kirjoitti David Copperfieldin. "Lasten pitää saada itse muodostaa näkemyksensä asioista, kuten siitä, oliko Isaac Newton merkittävä matemaatikko ja fyysikko vai suosittu pubi Bayswaterissa""

Mutta onhan se toki aina hyvä että on vaihtoehtoja. Minusta tutkimus osoittaa kuinka vakaalla pohjalla Raamatun myyntimääriin ja kopioinnin tarkkuuteen perustuvat kannanotot joissa Uuden Testamentin Jeesusta pidetään 100% todellisena, ovat.

Ei vainoa.

Uutuudenkarheassa Tieteen Kuvalehden numerossa (3/2008) on "Teiltä ja meiltä" -kommenttiosiossa Esko Toppilan maininta inkvisiitiosta. Lausunto on minusta ihan uskottava. Kirjoitan sen tähän:

'Artikkelissa "Maailmanselitysten kilpailu"(18/2007) sanotaan, että monen tutkijan ura päättyi invisition langettamaan kuolemantuomioon. Totuus on toisenlainen. Esimerkiksi Egon Fidelin "Uuden ajan kulttuurihistorian" mukaan tutkija julkaisi väitteensä ja peruutti sen julkisesti - ja asia oli sillä selvä.
On totta että Galileille tuli ongelmia. Vastauskonpuhdistuksen vuoksi ilmapiiri oli kireä. Silti Kepler sai melko rauhassa esittää omia näkemyksiään aurinkokeskisestä maailmasta. Galilein rangaistusta onkin selitetty hänen ilkeydellään. Väitetään että hänen vihamiehensä onnistuivat uskottelemaan että Discurci -kirjassa esiintyvä Simplicissimus olisi paavin pilakuva. Myös inkvisition verenhimoisuutta on liioiteltu, vaikka kuulustelu oli aina vakava asia. Esko Toppila.'

Tämä lausunto on varmasti aivan totta. Kuitenkin tahtoisin muistuttaa myös siitä, että mitä esimerkiksi Brunolle kävi. Selvästi inkvisiitiossakin vaadittiin julkinen peruutus kannalle. Ja lisäksi tahtoisin muistuttaa, että inkvisiitio todellakin on vähemmän syyllinen kuin on uskoteltu. Pääsyyllisiä esimerkiksi noitavainoihin olivat protestantit. Mutta tietysti "katolisen kirkon pahutta" on toki korostettu myös arvokkaassa Luterilaisuudessamme. Noitavainotkin ovat opetetusti inkvisiition hommaa. Ilmeisesti pahuus ja vastuu on tässäkin suhteessa helppo laittaa "uskonpuhdistuksen toisella puolella" oleville.

Vaikka aika harva ilmeisesti uskoisi että jollain keskiajan ihmisten tekemisillä olisi jonkinlainen naurettava periytyvyys, joka perytyisi aatetovereille kolmanteen ja neljänteen polveen.

Maltilliset uskovat

Olen blogissani puhunut paljon hihhuleista. Kun samalla olen kertonut että en halua puhua heidän kanssaan, olen ollut tavallaan hieman epäreilu. Keskustelu on tässä kohden yksisuuntaista. Mutta olen perustellut tätä sillä että keskustelu näistä asioista on joka tapauksessa yksisuuntaista. Olen siis perustellut sen, miksi olen yksisuuntainen. Ja miksi monien muidenkin pitäisi.

Takana on tietysti se ajatus että suvaitaan, mutta ei suvaita suvaitsemattomuutta.

Tänään ajattelin kuitenkin puhua myös sekulaarimmista uskovaisista. Sen takia että he ovat tärkeitä. Jos ei muuten, niin sen takia että elämme demokratiassa ja onneksemme ja epäonneksemme he ovat enemmistönä ihmisistä. Heidät on siis otettava huomioon hyvässä ja pahassa.

Tänään aiheena on mm. Richard Dawkinsin esiin nostama seikka siitä, että maltilliset kristityt sympatiseeraavat ja suvaitsevat ääriliikkeitä, suhtautuvat muihin uskontoihin neutraalimmin ja vastustavat ateismia. Toki määreet ovat "lieviä", mutta ne ovat olemassa.

Aluksi otan esiin melko tuoreen MySpace -tapauksen. Suositulla kanavalla bannittiin ateismi-agnostismikeskustelualue, vaikka se ei ollut MySpacen sääntöjä rikkova. Syy oli se että monet hihhulit pitivät sitä "vastenmielisenä". MySpacessa taas kristittyjen ketjua suojeltiin. Kun sitä vandalisoitiin, MySpace suojelee kristittyjä mutta ateistit ja agnostikot saavat mennä vaikka noudattaisivatkin sääntöjä. (Joten miksi meidän kannattaisi olla kilttejä in first place? Hehän vihaavat ja bannivat meitä joka tapauksessa!) Vähintään impaktia on niille 35 000 jotka suoraan olivat liittyneet em. ryhmään. Ja linjoilla voi olla muitakin seuraajia. Asian tekee merkittäväksi se, että MySpace on suuri paikka. Tällä teolla on vaikutusta ja merkitystä ja se kertoo laajemmista asenteista. Samoin tiedotusvälineet ilmoittelevat melko vaisusti uskonnon nimissä tehdyistä pahuuksista. Tässä on selvästi havaittavissa jo aatesensuurin merkkejä.

Tästä voi päätellä sen, että jos Google kieltäisi ateistiset sivut tai pistäisi ne "vastemielisyysleiman" alle vähän kuin pornon, vain harva kristitty nostaisi meteliä asiasta. Kreationisteille tai ääri -islamilaisille sama olisi tietysti vakavaa uskonoikeuden rikkomista. Näkisimme kristittyjen mielenosoituksia sananvapauden puolesta.

Tämä osoittaa osaltaan sitä, minkä lähes kaikki tietävät mutta vain harva nostaa esiin;Valitettavasti sekulaaritkin uskovaiset sympatiseeraavat hihhuleita, mutta eivät anna vastaavaa "oikeutta" ja "avomielisyyttä" ateisteja kohtaan. Tämä nousee esiin tietenkin siinä, että islamilaiset sekulaarit eivät nouse vastustamaan islamilaisia ääri -ilmiöitä. Tämä näkyy likimain siinä, että kun sekulaarissa maassa piirretään sarjakuvaa, ääri -islamistit pistävät palkkiota päistä ja sekulaarit ovat hiljaa ja esimerkiksi katsovat "kauniita ja rohkeita" tai käyvät jonottamassa halalkebabin yhdessä Paljasjalkaisen Suomi-Ranen perässä. Tämän jälkeen hän tietenkin menee kotiinsa ja on kovin huolestunut siitä kuinka länsimaalaiset ovat rajoittuneita negatiivisten islamikuviensa vuoksi. (Osa natsismin syistä on tietysti pelko. Mutta jos näitä pelkoja ei lievitetä, vaan vain niihin pelkoihin liitettyt asiat näkyvät, voidaan kysyä kuinka paljon tästä voidaan syyttää. Vastuuta on toki natseilla, mutta ei sekulaari islamistikaan voi vain pestä käsiään ennen ruokailua ja katsoa asian olevan tällä kuitattu.)

Otin esimerkeiksi islamilaiset hieman epäreilusti, tämän tilanteen korostaminen onnistuu vain koska islam on maassamme vähemmistöuskonto. Sillä rivikristitty toimii aivan samalla tavalla. Mutta jos uskonto ja kansalaisuus vaihtuvat esimerkissä, muutoksia johtopäätöksissäkin tapahtuu. (Että sori vain islamilaiset, tavoitteenani ei ollut rienata islamilaisuutta.) Mutta ihmisen mieli vain toimii siten, että minun on ensin lähdettävä lievästi hieman tutusta Amerikasta, palattava täältä vieraampaan ja tätä kautta pelottavampaan islamilaisuuteen, ennen kuin voin vakuuttavasti palata siihen kuinka liberaali valtionkirkko "suvaitsee suvaitsemattomuutta" ja suhtautuu sen mukaan homoseksuaalisuuteen tai naispappien vastustajiin. Ja kutsuu tätä avomielisyydeksi.

Lisäksi sekulaarimpien islamilaisten hiljeneminen aktiivisemmissa on ymmärrettävää. Islam -fanaatikot päättävät dogmaattisesti normit joita islamilaisuus heistä tarkoittaa. Ja islamista luopuminen tarkoittaa pahinta syntiä, josta sharian tulkitsijat antavat kuolemantuomion. Kyllä siinä normaali ihminen rupeaa miettimään että kannattaako pitää meteliä, kun vastassa ei enää olekaan keskustelu vaan se liitetäänkö kamelin virta-avaimeen pommi ja onko metelin nostamisen jälkeen kävelylle lähtemisen seurauksena se että sinua heitetään tiilellä päähän. Me länsimaissa olemme vain niin tottuneet sekularismiin, että emme enää välttämättä tajua tätä. Kaukaa on helppo huudella, kun ei tarvitse omaa nahkaansa laittaa panokseksi.

Mutta tämä argumentti ei tietenkään suojaa meitä länsimaalaisia, joiden fanaatikot ovat vain poliittista valtaa hakevia tai kadunkulmilla ja netissä toisia häiriköiviä ja ärsyttäviä henkilöitä. Suomessa fanaatikkojen vastustamisesta voi saada postissa käännytystä ja ärsyyntynyttä naama punaisena inttämistä tai sitä että joudut kuuntelemaan surkeaa freestylerappia, jota esittää taiteilijanimeä käyttävä "taiteilija". Siksi länsimaille muuttaneiden sekulaarien islamilaisten ja kristittyjen tulisi osoittaa avomielisyyttään tai kriittisyyttään tasaisesti. Nyt tämä ei onnistu, sillä selvästi sekulaareimmillakin uskovaisilla toiset näkemykset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.