Viisi päivää.

7.12 Helsingin Sanomissa oli juttua jälkiehkäisystä. Markkinoille on nimittäin tullut uusi katumuspilleri, joka on entistä tehokkaampi. Tätä lääkettä ei kuitenkaan saa markkinoida missään, edes lääkäreiden lehdessä. Kun tämä on reseptilääke, ja tilanne yhdistyy siihen että lääkärit eivät tiedä siitä, ei ole odotettavissa käyttöä.

Perinteinen pilleri sai käsikauppaluvan vasta vuonna 2002, ja sillä oli iso vääntö. Tätäkään ei saa mainostaa. Pelkoina oli ollut ainakin se, että ihmiset korvaisivat kaiken ehkäisyn pillerillä. Sen teho oli kuitenkin heikko verrattuna muihin välineisiin. 2% tulee pilleristä huolimatta raskaaksi. Asiasta pyöri jopa huhuja. Sitä rinnastettiin aborttiin, vaikka sen toimintaperiaate oli estää munasolun irtoamista. Itse asiassa hormonit, joita siinä on, jopa auttavat munasolun kiinnittymistä. Jopa tässä jutussa käyttämäni sana katumuspilleri on propagandasana, jälkiehkäisypilleri olisi virallisempi sana. Toisaalta englannissa käytössä oleva arkisana viittaa "kankkuspilleriin" (morning after pill)

Uusi pilleri vähentää myös munasolun tarttumista. Siksi sen teho on viisi päivää, hieman aikaisempaa pidempi. Mikään sikiönrepimistabletti sekään ei ole.

Mielenkiintoista tässä on tietysti se, että yksilön etiikka otetaan tällä tavalla valvonnan alla. Pillerin saa vain ripittäytymisen kautta. Sitä täytyy erikseen kysyä henkilökunnalta, eikä tietoa ole helposti saatavilla. Salamyhkäisyys myös takaa ison hinnan : Ilman kilpailua voidaan tuote hinnoitella isosti. Vaikka lääke ei ole kemiallisesti hankala, on pillerin hinta pari kymppiä. Ilman mainontaa ei ole tietoa. Ja vaikka kysyntää ja tarjontaa olisi, ilman tietoa tarjonnasta kysyntä ei pääse toteutumaan.

Tuntuu että yhä epätoivottu lapsi on tärkeä rangaistus synnistä. Toki ymmärrän jos uskovaisilla näin on. Heillähän on kaikenlaista häpeää ja rangaistusta tarjolla. Mutta että kaikkien olisi uskontoa ja omaa näkemystä huomioimatta toteltava tätä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä että mistään avomielisyydestä ei ole kysymys. Tämä asenne pitänee muistaa kun joku uskovainen seuraavan kerran vaatii kunnioitusta vakaumukselleen. Hehän toimivat kultaisen säännön mukaan, eli tekevät muille miten haluaisivat muiden tekevän heille. Joten voimme kohdella heitä kuten he kohtelevat muita, ja sen on oltava hyvää heidän omilla kriteereillään.

Fundamentalistien aborttijumala.

Paholaisen asianajajalla oli viesti ohjeistuksesta, jolla yritetään käännyttää ateisteja..

Pääasiassa on bloggerin kommentti "Vanhan testamentin versio jumalolennosta on vastenmielinen -- En näet hyväksy kansanmurhia."

"Otto" aloitti "ovelasti" kyselemällä ateistejen kantoja: "Miksi et hyväksy kuolemantuomiota?" Hän sai vastauksen, jossa tuomion erehtyvyys oli tärkeässä asemassa. Kommentti päätyi tietämisen tapauksessakin luokkaan joka päätyi lauseeseen "senkin pohdinnan päättyvän negatiiviselle kannalle." Eli siltikään tappaminen ei olisi sallittua. Otto jatkaa tästä, toisen sanomaa huomioimatta että "Entä jos oletetaan että voimme olla varmoja sarjamurhaajan syyllisyydestä (niin kuin kaikkitietävä Jumala voisi olla)? Jos ihminen on murhannut erittäin väkivaltaisesti useita ihmisiä, eikö oikeustajusi jopa velvoittaisi teloittamaan?" Hän oln sitä mallia joka "kysyy vaikka vastataan". Jos vastaus on "EI", niin eikö se kerro vain siitä että kristityt voivat ovat julmempia ja murhanhimoisempia kuin ateistit? Ainakin joskus.

Kun kannanottja tarkennettiin, "Teloituksessa tavallaan alennutaan rikollisen tasolle. Toki ylväämpien sanojen saattelemana." päätyy Oton kommentointiin "Eli suljetulle osastolle pariksi sadaksi vuodeksi? Muiden vankien seassahan sarjamurhaaja saattaisi vaikka murhata jonkun pikkurikollisen, joten kuvittelisin sinun kannattavan suljettua osastoa. Eikös tällaisessa vapauden riistossa sitten "alennuta rikollisen tasolle" yhtä lailla?" Tämähän oli erikoista, koska nyt hän pisti kyselemättä kanannottoja joita ei ollut. Eli ilmeisesti hän keskustelee jonkun blogiketjun ulkopuolisen tahon kanssa. Sellainen joka ei sano mitä tuossa näkyvä teksti sanoo ja sanoo mitä tuossa oleva blogiketju ei sano. Uskaltaisin kuitenkin sanoa että ainakaan minusta "Ei".

Kostovaltiossa tapetaan murhaajia, mutta meillähän vankiloita pidetään aika sosiaalisinakin paikkoina. Mutta luulisin että jos tiedettäisiin ketkä vahingoittavat ketäkin vankia milloinkin, voitaisiin aina sopivaan paikkaan laittaa vartijat ja eristys. Ei tarvitsisi tehdä "kaikille kaikkialla kaiken aikaa" -ratkaisua. Joka voi vajavaisella tiedolla olla toimiva strategia, jos todella paha sarjamurhaaja on esimerkeissämme.

Sotimisen käytännön selityksen "Jostain löytyy ihmisiä jotka eivät kunnioita muuta kuin ladattua kivääriä ja he ovat valmiita noudattamaan isänmaallisia käskyjä vastapuolen valloittamiseen." johtaa siihen että Otto esittää että "hyväksyt ihmisten tappamisen ainakin ehkäisevänä ja suojelevana toimenpiteenä? Et kuitenkaan hyväksy sitä "jälkiehkäisynä", koska siinä alennutaan rikollisen tasolle? Vai onko se vain astetta pahempi kuin elinkautinen, mutta sotatilanteessa välttämätön kun sitä vihollisarmeijaa ei oikein voi sulkea suljetulle osastolle? Suljettu osasto tietysti ehkäisee ja suojelee tulevilta murhilta samalla tavoin kuin kuolemantuomiokin, mutta minkä takia ihmisen teloittaminen olisi enemmän väärin kuin ihmisen sulkeminen loppuelämäkseen suljetulle osastolle?" Entäpä jos sotatila onkin itsepuolustustila? Eihän sotarikollisiakaan yleensä teloiteta kun sota loppuu. Tässä kyseessä on jälleen arvailu, joka kertoo enemmän Oton kuin "Paholaisen Asianajajan" kannoista. Tämä onkin yleensä normaalia hihhulin kanssa keskustelua. Hän tietää mitä sanot, ei näe mitä sanot ja sitten moikaa hänen keksimänsä olkiukko. Kun hihhuli on väliin heittänyt kysymyksiä, joihin ei odota vastausta ja jos niihin tuleekin vastaus, hän valitsee niihin oman tulkintansa tai sovittaa sen siihen, kyseessä on hänestä aito keskustelu.

Sitten onkin pulun aika lentää kertomaan shakkipelistään.

Mitä Otto on tässä perustellut? Hän on oikeuttanut kansanmurhan, "kollektiivisena rangaistuksena" ja "ennaltaehkäisynä". Otetaan siis esiin Raamattu. "Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit." (1 Sam. 15:3)

Ja Jumalan omaa toimintaa kuvataan seuraavasti.

"Efraim on kukoistanut veljiensä joukossa, mutta Herra lähettää polttavan tuulen. Se nousee idästä, puhaltaa autiomaasta. Efraimin kaivot kuivuvat, lähteet ehtyvät. Kaikki aarteet ryöstetään, kaikki kalleudet viedään pois. Samaria joutuu tilille synneistään, se on kapinoinut Jumalaansa vastaan. Sen miehet kaatuvat miekkaan, sen pienet lapset murskataan, ja raskaana olevat naiset viilletään halki."
(Hoos. 13: 15-16)

Vanhan Testamentin Jumala näyttää harrastavan pakotettua aborttia. Tätä argumenttisarjaa täytyykin käyttää abortin Raamatullisuuteen vedoten. Ateistit ja muut eikristityt lienevät rinnastettavissa syntisiin Efraimilaisiin.

Laitan kuitenkin loppuun Oton oudoimman analogian.

"Perinteisen kristillisen käsityksen mukaanhan ihminen ei kuoltuaan lakkaa olemasta, vaan hän joutuu juurikin "suljetulle osastolle".Vai palautuuko "hyvien kansanmurhien" mahdottomuus sitten kuitenkin tuohon sylilasten tappamiseen, eli siihen että syytön menee syyllisen mukana?"

Tässähän yritetään perustella miten Jumalan tuomio kuoleman jälkeen on oikeudenmukainen, koska siinä tehdään kuten Paholaisen Asianajaja haluaa. Eli ei tapeta, vaan laitetaan eristykseen. Kuitenkin Helvetin liekit ovat kidutuslaitos. En tietenkään voi lukea Paholaisen Asianajajan ajatuksia, mutta olen melko varma että hän pitää kidutustuomiota vielä barbaarisempana kuin kuolemantuomiota. USA:ssahan ei kidutustuomiota omille kansalaisille tunneta. Tätä kautta ainakin minulle tulee sellainen olo, että Kristinuskon esittämät tarinat Jumalasta onkin, toisin kuin Otto yrittää juttuja väännellä, epäoikeudenmukaisuutta tukevia. Jumala joka kiduttaa on pahempi kuin Jumala joka vain tappaa. Sen sijaan Jumala joka pistää ateistit vankilakaltaisiin olosuhteisiin verorahoilla pelaamaan pleikkaria ja tekemään rekisterikilpiä. Se olisi sitten eri asia.

Potentiaalisesti ihminen.

Yksi ehkä vahvemmista jutuista, jolla aborttia vastustetaan on se, että sikiö on potentiaalinen ihminen. Toki sillä onko tällä väliä, ei ole väliä. Koska jokainen siittiönikin on potentiaalisesti ihminen. En silti käy naimassa kaikkia ja sano että tämä on "pro - life", elämää puolustava, valinta. Sano, että aina kun voi valita, on valittava elämä.

Mutta uskovaisilla voi olla erilaisia mielipiteitä. Sallitaan tämä heille. Siirretään se sitten muualle:

Useimmiten juuri samat henkilöt kuitenkin vastustavat myös kantasolututkimusta. Ilman kantasolututkimusta niiden kohtalo on selvä. Ne kuolevat. Blastokysti joka on koeputkessa on sellainen että sillä on vain yksi mahdollisuus. Se kuolee. Mikä siitä tekee potentiaalisesti ihmisen? Ei mikään. Tällöin kantasolututkimus on OK. Siinä ei ole mitään moraalitonta.

Rangaistus.

Usein abortin vastustajat ja ne joiden mielestä ainut seksivalistus olisi sellaista joka panostaisi selibaattiin esittävät aina silloin tällöin erikoisia mielipiteitä.

Otan yhden esimerkin, joka koskee aborttia: kommentoija sanoo:
"Donating a kidney or blood is much easier and less risky than lending out a uterus for 40 weeks, but no one wants to make that mandatory, because it's not a punishment for doing something naughty."

Se tuo esiin sitä, mitä abortin vastustamisessa on myös takana. Ei elämä, vielä vähemmän hyvä elämä. Kyseessä on rikos ja rangaistus. Se, että synnin palkka on myös tämänpuoleisessa.

Vastaavanlaisia kommentteja on ollut tietysti muun muassa papilloomarokotusten kanssa. Amerikoissa moni uskovainen vastustaa niitä sen vuoksi että ne kannustavat siveettömään toimintaan, koska seurauksista päästään helposti eroon. Samoja kannanottoja on tietysti myös jälkiehkäisyn kanssa; Ei ole tavatonta törmätä kommenttiin, jossa korosteataan myös sitä miten sen helppous saa ihmiset tekemään sitä ja sitten on helppo vain "elää eikristillisesti". Ja melko yleinen näkemys on sekin että HIV on Jumalan ruoska, rangaistus homoille heidän synneistään.

Nämä osuvat tavallaan asian ytimeen, paljastavat sitä mitä asenteita näillä henkilöillä on takana. Vauva nähdään rangaistuksena, se on synnin seuraus, jotka on kannettava. Heidän uskontonsa määrittelee teon pahaksi, ja murhaksi, eikä muunlaisia vaihtoehtoja sallita. Kaikenuskoisten on seurattava heidän kristillisiä arvojaan ja ennen kaikkea kannettava rangaistukset.

Tietenkään kaikki abortin vastustajat eivät käytä näitä sanoja. Mutta ne jotka käyttävät paljastavat mielenkiintoisia seikkoja siitä minkälainen armoton ja kostonhimoinen arvomaailma kristityillä yksilöillä voi olla takanaan. En myöskään ole ikinä törmännyt tilanteeseen jossa kukaan kristitty olisi astunut näitä sanojia vastaan. Tämä taas kertoo paljon heistä.

Raamatun ennusteet.

Melko usein kuulee kuinka Raamatussa on ennustettu teknologisia muutoksia, kulttuurin muutoksia ja kuninkaiden nousuja ja laskuja. Näissä on kuitenkin sellainen jännittävä piirre, että:
* Raamatun avulla ei ole koskaan rakennettu ainuttakaan teknistä vimpainta. Esimerkiksi kukaan ei ole rakentanut luottokorttia Raamatun ohjeiden mukaan. Sen sijaan eräs ilmestyskirjaa tulkinnut kertoi kuinka ilmestyskirja ennusti luottokortit.
* Raamatun avulla ei ole koskaan etukäteen ennustettu vaalituloksia tai esimerkiksi pörssikurssien romahduksia. Jälkikäteen muutokset on kyllä selitetty Raamatun avulla.
* Itse asiassa Raamattu ei ole antanut edes työkaluja käsitellä monia asioita. Esimerkiksi Jumala ei ole osannut ennalta kertoa miten aborttiin tulisi suhtautua: Lähin viittaus on 2. Moos. 21:22-25 joka sanoo "Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan. Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta." Yleinen vanhan testamentin tapa reagoida murhaan on kuolemantuomio, joten on hyvä miettiä kertooko tämä siitä onko abortti murha vai ei. Ainoastaan äidin tappaminen tässä kohden tulkitaan murhaksi: Toisaalta tässä raskaana oleva nainekin on tönäisty vahingossa, joten Raamattu selvästi pistää äidin hengen sikiön hengen yläpuolelle. Toisaalta abortti on tavoitteellista toimintaa, eikä tässä mainuttua vahinkoa, ja tämä voi muuttaa tilannetta, joten tämä ei ole lopullisen sitova kannanotto : Lopputulos on siis täysin tulkintaa, eikä voida sanoa mitä Raamattu sanoo abortista. Pro-Life -ihminen, joka on sitä mieltä että abortti on murha, ei voi perustella kantaansa Raamatulla, mutta hän pystyy sanomaan että hänen mielipiteensä ei ole ristiriidassa Raamatun kanssa. Ateistin on helppo ymmärtää tämä, koska rautakaudella tuskin oli mitään mainittavia abortintekovälineitäkään. Sen sijaan kaikkitietävän Jumalan luulisi tietävän mitä on tulossa ja osaavan ottaa huomioon tämän sanomisissaan.

Yleisenä sääntönä onkin se, että ensin tiedemiesten tulee tehdä löytö ja äänestystulosten muuttaa politiikka, ja asia selitetään sitten Raamattuun sopivaksi jälkikäteen. Samoin monet nykyisin tärkeät moraalia koskevat ilmiöt on jätetty Raamatun ihmistulkitsijoiden vastuulle, ja kannanotot niihin eivät enää ole edes niitä tavallisen huonoja "Raamattu sanoo että Jumala sanoo" vaan "Raamatun tulkitsija arvailee että Raamattu ehkä sanoo että Jumala sanoo että". Jos Jumala on olemassa, ja kuoltuani pääsen Hänen eteensä, vihjaankin hänelle kiitollisuuteni sille kuinka hyödyllisen maailman edistämismenetelmän hän onkaan meille antanut Pyhästi inspiroidessaan Raamatun kirjoittajille erehtymättömän Sanansa.

Elämän arvo.

Kristinuskossa tärkeä juttu on perisynti, eli se että ihmiset ovat oletusarvoisesti pahoja ja ansaitsevat tuomion. Ja kristinuskon toista tärkeää juttua, armoa, tarvitaan koska pelastuneetkin ansaitsevat tuomion. Siksi on oikein että Jumala kiusaa ja kiduttaa Helvetissä. Helvetti on se kolmas tärkeä kristinuskon juttu.

Silti Amerikoissa suhtaudutaan erikoisesti sikiöihin: Sikiöhän on paitsi ihminen, myös kristinuskon mukaisesti perisynnin alainen. Jumalalla on oikeus kiduttaa ja tappaa tämän vuoksi. Ihmisillä tätä oikeutta ei kuitenkaan ole. Koska "Ihminen ei saa päättää elämästä ja kuolemasta." Oikeisto liittää tämän saman myös eutanasiaan, eli tuskallisesti ja parantumattomasti sairaiden kuoleman jouduttamiseen. Tämä on heistä pahaa, halusi sairas itse sitä tai ei. Koska ihminen ei saa päättää elämästä tai kuolemasta.

Kuitenkin kuolemanrangaistus on jostain syystä oikeiston mukaan OK. Kuolemanrangaistusta perustellaan muun muassa sillä, kuinka syyllisyydestä voidaan olla riittävän varmoja. Ja sillä kuinka kuolemaan tuomittujen vankien elättäminen vankilassa on yhteiskunnalle kallista. (Amerikoissahan oikeistohan ei auta mielellään vähäosaisia: "Ketä Jeesus Pommittaisi" -dokumentissa esimerkiksi oikeistolainen Amerikkalainen syytti avustuspolitiikkaa talouden romahtamisesta: Jos annetaan köyhille, tiedetään että heiltä ei saada rahaa takaisin.) Tässä taas sanotaan että ihminen on oikeus tappaa, koska hänen rikollisen elämänsä arvo voidaan mitata rahassa ja ihmien saa tämän summan vuoksi päättää elämästä ja kuolemasta. Sillä onhan Jumalallakin oikeus tappaa nämä ihmiset ja kiduttaa heitä Helvetissä. Myös pelotteluvaikutuksella perustellaan: Eli kuolemanrangaistuksen väitetään vähentävän muuta rikollisuutta. Tämä taas tarkoittaa sitä että ihmisellä on valta päättää toisen elämästä ja kuolemasta, ei pelkästään suhteessa omiin tekoihinsa vaan peräti sen kautta miten se vaikuttaa muihin. Murhaaja ei enää ole pelkkä murhaaja, vaan teko oikeutetaankin sillä että hänestä saadaan "varoittava esimerkki".

Mutta sikiöitä ei saa abortoida. Sillä ainoastaan niitä, joilla on toimiva hermosto ja oma elämä jonka arvon hän itse ymmärtää, on sopivaa tappaa. Sillä tässä tilanteessa oikeus jotenkin toteutuu. Jos tuo on oikeuden toteutumista, täytyy toivoa että oikeus ei toteudu Teidän kohdallanne. Tai missään.

Kuolemaa ja elämää.

Uskovaiset vastustavat usein aborttia ja kantasolututkimusta, mutta vastaavasti sallivat monta samantapaista asiaa:

*Hedelmöityshoidoissa on useita alkioita, joita ei laiteta syntymään. Hihhulit eivät kampanjoi hedelmöityshoitoja vastaan. Itse asiassa tiedän yhden erittäin kiihkeän abortinvastustajan, joka on itse hedelmöityshoidoissa. Luulen suorastaan, että henkilön halu saada tai adoptoida lapsi vaikuttaa siihen, että hän haluaisi että abortteja ei tehtäisi, vaan lapsi laitettaisiin sen sijaan adoptioon. Ja mielestäni tämä on yksilötasolla ihan järkevä ja johdonmukainen ajattelutapa. Eikä häneltä saisi poistaa hedelmöityshoitooikeutta jonain syntinä. Hän kuitenkin haluaa lapsen. Mielestäni tämä puhuu sen asian puolesta että naisen itsemääräämisoikeus voittaa eettisesti väitteen että alkion kuoleman tietoinen aikaansaaminen olisi jonkinlainen murha. Toki samalla selviää myös, että abortilla ja hedelmöityshoidoilla on aste -ero: Ilman hedelmöityshoitoja ei tule edes sitä yhtä lasta. Elämiä on enemmän, ja myös kuolleita alkioita enemmän. Kysymys onkin hihhulinäkökulmasta se, sallitaanko murhia jotta joku saadaan syntymään?
*Kierukka estää sikiön tarttumisen kohtuun ärsyttämällä kohdun seinämää mekaanisesti ja tekemällä alkion tarttumisen tätä kautta mahdottomaksi. Tätä hihhulit eivät vastusta. Mutta kun jälkiehkäisypilleri tekee saman kemiallisesti, ollaan vihaisia. Toki puheen tasolla hihhulit saattavat vastustaa kaikkia näitä. Mutta jostain syystä vain aborttia vastaan kampanjoidaan. Tämä puheiden ja tekojen välinen ristiriita kertoo tosiasialliset asenteet taustalla. Ja tekopyhyyden pinnallisella sanojen tasolla. Aborttikampanjat ovat paljon yleisempiä ja äänekkäämpiä kuin kierukan vastustamiset.
*Sikiö on perisynnin alainen. Jos Jumala pitää sen kiduttamista Helvetissä ikusesti OK tekona, mitäpä sitä abortinkaan pahuuden puolesta valittamaan?
*Ihmisen alun voi määritellä muutenkin kuin hedelmöityshetkellä. Itse asiassa jos Jumala voisi sallia sikiön syntymisen, alkuraskauden abortit ovat ikään kuin murhia hänen osaltaan. Tämän sijasta voidaan ajatella että tuskan tuottaminen alkaa kun hermosto toimii. Ja pelkkä hermoston, saati aistimuksien ja tietoisuuden syntyminen, kestää kuukausia. Mielestäni tämä antaa huomattavasti vapaamman ja hihhulien näkemyksiin sitoutumattoman viitekehyksen raskaudenkeskeytyksen oikeutuksen pohtimiselle kuin uskonnolliset tulkinnat.
*Siittiö ja munasolu elävät. Elämän alku ei siis ole hedelmöityshetki, tässä hetkessä kaksi elämää sulautuu. Mikään eloton ei siis muutu elolliseksi simsalabim. Tämä taas on täysin eri asia kuin elämän alkaminen. Elämän alkaminen hedelmöityshetkellä on siksi virheellinen tulkinta, eikä mikään tieteellinen, totuus - ja jos tälläinen saivartelu sallitaan, eikö voida saman tien sanoa että elämä alkaa vaikkapa hermoston toiminnan alkaessa - kyllähän siinäkin kohden tapahtuu merkittävä toiminnallinen muuntuminen? Samoin on tietysti myös hermoston toimintaan perustuva elämän tulkinta, johon aborttilainsäädäntö nykyään perustuu.
*Raamattu ei myöskään sano abortista. Se ei käsittele sitä, saako ehkäisyä käyttää. Kyseiset aborttiin liittyvät väitteet ovat siis ihmisten tulkintoja. Ja sellaisina ne tulee myös ottaa. Siis niitä on haastettava samaan tapaan kuin mitä tahansa ihmisten mielipiteitä.
*Suomessa toimii Suomen Laki, ei mikään fundamentalistien määräämä pillin mukaan hypintä. Jos väittää hallitsevansa tälläisiä asioita lain yli, ei oikea paikka ole demokratia. Joku teokratinen diktatuurivaltio on tälläisille vakaumuksen pohjalta muiden yli määräämisen kannattajille oikea paikka.

Abortin vastustaminen.

Uskovaiset vastustavat usein aborttia. En itsekään sitä toki mukavana tai kevyenä asiana pidä. Mutta en kuitenkaan haluaisi vetää yhtäläisyysmerkkejä murhaankaan niin keveästi. Jos abortoitavalla sikiöllä ei ole aivotoimintaa, se ei koe tuskaakaan, eikä hänen ajattelunsa lakkaa. Tällöin tilanne ei ole murhaan verrattavissa.

Ainakin minulle on jäänyt täysin auki, miksi ja missä vaiheesa tilanne muuttuu abortiksi, ja mitkä asiat johtavat siihen että kyseessä on abortti;
1: Miksi ehkäisy ei ole abortti? Kondomiin ja keskeytettyyn yhdintään ryhdytään vakaasta tahdosta ja seuraus on sama.
2: Alkion kiinnittyminen kohtuun on tietysti jonkinlainen merkittävä raja. Mutta jo ennen tätä voidaan tilanne estää: Nimen omaan tätä tarttumista ehkäistään ns. katumuspillereillä.
3: Vasta kun alkiolla on hermosto, kyse on abortista?

Minun mielestäni vasta kun yksilö voi tuntea tuskaa, sen abortointi on väärin, ja minimivaatimus tälle on hermoston toiminta. Joka käynnistyy vasta kun sikiö on ollut kiinnittyneenä kohtuun jo jonkin aikaa. Ja niin edespäin. Ongelmia tuottaa muun muassa jälkiehkäisypillereiden käyttö; Sehän tarkoittaa jo määritelmälliseti alkion abortoimista ennen kuin se liittyy kohtuun. Solupallo ei olisi välttämättä kiinnittynyt muutenkaan, mutta aborttin olisi silti laskettava mukaan. Itse asiassa ei ole tavatonta löytää henkilöä, joka sanoo että vasta kohtuun kiinnittynyt alkio on mahdollista abortoida, mutta että jälkiehkäisy on silti syntiä. Jälkiehkäisypillerin toimintaperiaate ei siis ilmeisesti ole aina tiedossa ja jälkiehkäisyn nähdään jotenkin myrkyttävän jo kiinnittyneen sikiön.

Jälkiehkäisyssä kuitenkin vain pienennetään raskaustodennäköisyyttä, joten samalla logiikalla myös rajun liikunnan harrastaminen seksin jälkeisinä päivinä olisi kiellettyä, koska sekin tekee aivan samaa asiaa. Ja sekin on aktiviista toimintaa. Vai muuttuuko liikunta moraalittomaksi vasta kun se tehdään tietty tavoite, raskauden minimointi, mielessä?

Eräs tyypillisin abortinvastustajien kanta on, että he jollain lailla viittaavat sinuun ja elämääsi henkilönä; Esimerkiksi “Miettikääs asiaa siltä kantilta, että sinuakaan ei olisi olemassa, jos äitisi olisi tehnyt abortin.” Tämä on tietysti täysin tunteisiin vetoavaa. Koska koko juttu perustuu siihen, että aborttia ei tehdä sellaisessa vaiheessa missä ihmisellä olisi tietoisuus tai käsitys ympäristöstään. Sen sijaan siinä vaiheessa kun kysymys on asetettu ja vastaus voidaan saada, tietoisuus on. Ero on minusta merkittävä. Asiaa on rinnastettu jopa näin: Jos kysytään ihmiseltä, joka on jo olemassa, että "Olisiko hyvä, jos vanhempasi olisivatkin käyttäneet kondomia, tai siveästi pidättyneet seksistä aikanaan, jolloin silloin sinua ei olisi?" , niin harvapa taitaa pitää tilannetta sellaisena, että olisi ollut parempi olla olematta. (Harva taitaa olla niin masentunut että toivoisi ennemmin olevansa olematta kuin olevansa elossa.) mutta tästä ei voida johtaa että elämän kunnioittamiseksi ihmisten pitäisi naida koko ajan, joka ikinen päivä, mielellään lukuisia kertoja, jotta syntymä ja elämän ihme ei vain jäisi toteutumatta.

Jos jälkiehkäisy johtaa huonoon moraaliin, päättelyillä joilla sitä vastustetaan voidaan siis johtaa ihan samanlaiseen huonoon moraaliin.

Minusta avainsana on tietoisuus; Mitä ei ole kokenut, ei osaa kaivata. Siksi argumentaatio "saisiko lapsen tappaa jos sitä ei enää huvita hoitaa" -argumentti haukkuu väärää puuta. Jos sikiön hermosto ei toimi, se ei tiedä mitään elämästä, ei siis myöskään kuolemasta. Tietenkään sikiötä, jonka hermosto toimii, ei saa tappaa.

Toisaalta minusta jokainen halukas saa jättää abortin tekemättä jos siltä tuntuu. Enkä suosittele aborttia muutoinkaan ensimmäisenä suoritteena. Mutta en halua kieltääkään sitä. Abortin vastustajat taas ovat siitä erikoisia, että he päättävät asiasta paitsi omasta, myös muiden puolesta. Minusta on OK, jos joku on kristitty eikä suostu tekemään aborttia missään olosuhteissa, koska se olisi hänestä kristillisyyden vastaista. Se on hänen oma päätöksensä.

Mutta pitäisikö tämä normi pistää kaikille muillekin pakolliseksi? Minusta tässä on jälleen "moraalisen pakkokontrollin" halua. Abortinvastustajat haluavat siis toisin sanoen määrittää oman mielipiteensä kaikkien normiksi. Minun mielestäni taas abortin tekemättömyys muuttuu merkityksettömäksi, jos se tehdään mahdottomaksi. Jos kaikilta amputoidaan kädet, hän ei enää voi kehuskella sillä että ei näpistä kaupassa.

Ja toisaalta, aborttikielto on vaarallista. Jos lasten vanhempia estetään tekemästä laillista aborttia, he tekevät sen kuitenkin laittomasti. Maissa joissa abortit on kielletty, harrastetaan enemmän myös äidille vaarallisia "hengariabortteja". Jo tämä pistää hieman miettimään, että aborttien kieltämisestä on vakavia haittoja. Toisaalta tällä samanlaisella päättelyllä voitaisiin sallia myös ympärileikkaukset; Kun niitä tehtäisiin kuitenkin, ne pitäisi tehdä sairaalassa. Ne taas eivät ainakaan minusta tunnu hyviltä ratkaisuilta. Tosin abortissa on kyseessä aina kaksi henkeä, lapsen ja äidin. Molemmat tulisi ottaa huomioon myös vertailussa ympärileikkauksiin, joissa on vain yksi osapuoli joka kantaa riskit.

Sitten kun mukaan lisätään se, pitäisikö hedelmöityshoitoja sallia, koska ne manipuloivat syntyvyyttä, väestönkasvu joka on ongelma juuri liiallisuutensa vuoksi, sekä kloonit, joita voitaisiin tuottaa ihmisiksi, otetaan mukaan tilanne muuttuu jo niin sekavaksi että normaali ihminen ei voi kuin ihmetellä.

Kysymykset ovat vaikeita. Ja minusta niiden miettiminen ja niistä päättäminen ei ole ulkopuolisen asia. Lapsi tulee perheeseen. Kyseessä on perhetapahtuma, iloinen tai surullinen. Ja perheen asia on päättää miten toimivat.