Vulkanilainen tervehdys Star Trekistä on kuuluisa. Siinä molemmat kädet nostetaan esille siten, että sormet ovat yhdessä tasossa ja nimettömän ja keskisormen välit levitetään. Siihen kuuluu myös lausahdus "Live long and prosper", eli vulkanilaisisttain tuo otsikon teksti. Star Trekissä Spock käyttää sitä aina silloin tällöin.
Tämä tervehdys ei ollut alun perin edes Star Trekin käsikirjoituksessa. Se on tavallaan sisäpiirivitsi. Spockin näyttelijä, Leonard Nimoy, joka on juutalaista sukua, liitti tervehdykseen juutalaisen siunauksen : Tervehdyksen sormet muistuttavat shin -merkkiä, joka tässä kohden viittaa sanaan "Shaddai", joka taas viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Tällä on luonnollisesti merkitystä juutalaisessa kulttuurissa, tosin kädet laitettiin erityisesti merkin päälle, eikä pidetty ilmassa kuten Vulkanissa tehdään. Mutta kun seinän ottaisi pois kesken käden päälle laittamisen, lopputulos on niin samanlainen, että juutalaiset varmasti ovat tienneet yhteyden.
Toisin sanoen: Star Trek sisältää piilotettuja juutalaisia elementtejä. Jos kyseessä olisi ateistiset merkit, tietäisimme ihmisiä, jotka etsisivät niitä. Onhan esimerkiksi Harry Potterista etsitty kytköksiä ja tätä pidetään saatananpalvontana. Minusta yksityiskohta on kuitenkin lähinnä hauska. Tästä lähtien en enää ajattele juutalaisia mustahattuisina pulisonkimiehinä tummissa kauhtanoissa, vaan lisäksi myös suippokorvat tulevat mieleeni. Minusta Star Trek ei alitajunnan kautta yritä mitenkään käännyttää ihmisiä juutalaisiksi. (Ihmeekseni olen huomannut että monet uskovaiset vihaavat Sigmund Freudin mainitsemista, ovat kuin allergisia sille, mutta piillotajuntaselitykset kuitenkin menevät täysillä läpi heti kun joku heistä kuulee tai luulee kuulevansa tai väittää kuulevansa takaperin soitetuissa levyissä saatanallisia äännähdyksiä.)
Asiasta on selittänyt myös muuan juutalainen rabbi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juutalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juutalaisuus. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 29. kesäkuuta 2008
maanantai 28. huhtikuuta 2008
Israel
Kristityille hihhuleille Israelin puolustaminen ylittää kaiken ymmärryksen. Heille mikä tahansa vähänkin ikävän asian mainitseminen tarkoittaa loukkaantumista. Jos lehti kirjoittaa faktan, tapauksen kun israelilaiset ampuvat palestiinalaisia lapsia ohjuksilla, he suuttuvat. Israelista pitäisi kirjoittaa vain hyvää. Heillä on selvästi uskonnon sitoma poliittinen kanta. Tämä on oikeastaan aika erikoista. Sillä pintapuolisesti ajatellen sillä, onko Israel oikeutettu maahansa ei pitäisi olla mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Tuntuu että takana olisi jonkinlainen "Israelin palvonta", että israel olisi jonkinlainen Pyhä Valittu kansa. Minusta tämä ei ole muuta kuin rasismia, jossa vain poikkeuksellisesti tuetaan muuta kansanryhmää kuin sitä mihin on satuttu syntymään. Toki tässä tapauksessa selitys on uskonvakaumus. Ja kenties Raamatun yhteinen historia Tooran kanssa.
Tietenkin tärkein asia on se, että kristityt vetoavat siihen kuinka Juutalaiset on ajettu maasta. Tämä on tietenkin totta, mutta sitähän on kautta aikojen tehty. Samalla logiikalla intiaaneille pitäisi antaa heidän maansa, Amerikka, takaisin. En näe tälläiselle oikeutusta. Toinen tapa on vedota että Israelin kansa on tehnyt maan hedelmälliseksi. On hieman erikoista, että maan omistus siirtyisi sillä, että jos minä menen istuttamaan naapurin pihalle hedelmäpuun, saisin naapurin pihan. Tosiasiassa maan omistus ei liity tähän. Jos kristittyjen argumentaatiolla tulisi puolustaa Israelin oikeutta maahan, se tulisi palauttaa välittömästi.
Toisaalta moni ateisti on ottanut aika tiukan kannan Israeliin. Esimerkiksi Amerikkavertaus oli luultavasti pätevä silloin, kun Israelin valtiota alettiin miettimään ja rakentamaan. Mutta nyt tilanne on toinen. Israelilaiset ovat jo maassa, he ovat vakiintuneet ja saaneet elämän alueella. Voidaan sanoa että he ovat tehneet jonkinlaisen valloituksen. Sillä jos otetaankin lähtökohdaksi se, että Israel on ulkopuolisten maiden tukemana tehnyt eräänlaisen hyökkäyksen, heillä on oikeus maahan. Toki joku voisi sanoa että Israel olisi tehnyt hyökkäyksensä epäreilusti. Tähän minulla ei ole muuta sanottavaa, kuin se, että en ole vielä kohdannut eettisesti perusteltua valloitussotaa. Ja silti valloitussotilaiden oikeus maahan on selviö. Esimerkiksi Karjala kuuluu nykyisin Venäjälle, juuri samasta syystä. Ja samasta syystä Israelilaisten alue on perusteltavissa.
Oikeastaan ainut asia, joka minulla on israelin valtiota vastaan on se, että jotkut riemuhihhulit käyttävät Israelin tilaa jonkinlaisena "lopun ajan mittarina". Iloitsevat maailmanlopusta joka tapahtuu pian. Että pian ne ateistit lakkaavat naureskelemasta, iloitsevat omasta taivastontistaan ja tietenkin vielä enemmän siitä kuinka vääräuskoiset saavat oikeutetut rangaistuksensa. Sitten kaikki on niin kuin pitää. Että Israelia käytetään poliittis-uskonnollisena lyömäaseena joku muu kuin israelilainen. Ja hänkin vain sen takia että tuskin jaksaa odottaa taivaallisia BBQ -bileitä, joissa ateistitkin on vieraina, grillihiilien muodossa.
Mutta tämähän ei ole israelilaisten vika.
Tuntuu että takana olisi jonkinlainen "Israelin palvonta", että israel olisi jonkinlainen Pyhä Valittu kansa. Minusta tämä ei ole muuta kuin rasismia, jossa vain poikkeuksellisesti tuetaan muuta kansanryhmää kuin sitä mihin on satuttu syntymään. Toki tässä tapauksessa selitys on uskonvakaumus. Ja kenties Raamatun yhteinen historia Tooran kanssa.
Tietenkin tärkein asia on se, että kristityt vetoavat siihen kuinka Juutalaiset on ajettu maasta. Tämä on tietenkin totta, mutta sitähän on kautta aikojen tehty. Samalla logiikalla intiaaneille pitäisi antaa heidän maansa, Amerikka, takaisin. En näe tälläiselle oikeutusta. Toinen tapa on vedota että Israelin kansa on tehnyt maan hedelmälliseksi. On hieman erikoista, että maan omistus siirtyisi sillä, että jos minä menen istuttamaan naapurin pihalle hedelmäpuun, saisin naapurin pihan. Tosiasiassa maan omistus ei liity tähän. Jos kristittyjen argumentaatiolla tulisi puolustaa Israelin oikeutta maahan, se tulisi palauttaa välittömästi.
Toisaalta moni ateisti on ottanut aika tiukan kannan Israeliin. Esimerkiksi Amerikkavertaus oli luultavasti pätevä silloin, kun Israelin valtiota alettiin miettimään ja rakentamaan. Mutta nyt tilanne on toinen. Israelilaiset ovat jo maassa, he ovat vakiintuneet ja saaneet elämän alueella. Voidaan sanoa että he ovat tehneet jonkinlaisen valloituksen. Sillä jos otetaankin lähtökohdaksi se, että Israel on ulkopuolisten maiden tukemana tehnyt eräänlaisen hyökkäyksen, heillä on oikeus maahan. Toki joku voisi sanoa että Israel olisi tehnyt hyökkäyksensä epäreilusti. Tähän minulla ei ole muuta sanottavaa, kuin se, että en ole vielä kohdannut eettisesti perusteltua valloitussotaa. Ja silti valloitussotilaiden oikeus maahan on selviö. Esimerkiksi Karjala kuuluu nykyisin Venäjälle, juuri samasta syystä. Ja samasta syystä Israelilaisten alue on perusteltavissa.
Oikeastaan ainut asia, joka minulla on israelin valtiota vastaan on se, että jotkut riemuhihhulit käyttävät Israelin tilaa jonkinlaisena "lopun ajan mittarina". Iloitsevat maailmanlopusta joka tapahtuu pian. Että pian ne ateistit lakkaavat naureskelemasta, iloitsevat omasta taivastontistaan ja tietenkin vielä enemmän siitä kuinka vääräuskoiset saavat oikeutetut rangaistuksensa. Sitten kaikki on niin kuin pitää. Että Israelia käytetään poliittis-uskonnollisena lyömäaseena joku muu kuin israelilainen. Ja hänkin vain sen takia että tuskin jaksaa odottaa taivaallisia BBQ -bileitä, joissa ateistitkin on vieraina, grillihiilien muodossa.
Mutta tämähän ei ole israelilaisten vika.
keskiviikko 5. maaliskuuta 2008
Jos islamistit sanoisivat saman...
Israel uhkasi pistää holokaustin pystyyn Gazassa.
"The more Qassam fire intensifies and the rockets reach a longer range, they will bring upon themselves a bigger holocaust because we will use all our might to defend ourselves" sanoi Vilnai.
Normaalisti holokaustilla käsitetään natsien tekemää kansanmurhaa, jonka kohteena ovat juutalaiset. Mutta tässä suhteessa armas "desert dogmamme" on päättänyt osoittaa että se pystyy olemaan paitsi tälläisen kyseenalaisen kunnian uhri, myös tekijä. Israelin lausunto on turhautumaa Hamasiin ja muihin militantteihin ryhmiin, jotka julistavat eri uskontonsa ilosanomaa Gazasta käsin.
Israelin kannattajat ovat täsmentäneet Vilnain sanomisia.
“The minister used the Hebrew term 'shoah' which means 'catastrophe' and in this context does not refer to the 'the Shoah' - the Holocaust.”
Minusta taas väkivalta on väkivaltaa ja kansanryhmää vastaan sotiminen sitä, kutsui sitä sitten samalla tai eri nimellä. (1918 sota on sama tapahtuma, kutsui sitä kansalaissodaksi vai sisällissodaksi tai veljessodaksi. Tosin moni haluaa nimetä sodat ajaakseen poliittisia vaikutteita. Vaikka nimellä ei pitäisi olla merkitystä, vaan sen sisällöllä.) Gazassa on luvassa verta. Mutta kuten kristityt ystävämme länsimaisessa oikeistossa ovat näyttäneet, emme laske Palestiinalaisia uhreja; Tai ainakin laskemme ne eri tavalla.
Toki olen myös sitä mieltä, että Hamas on kammottava järjestö. Mutta minusta olisi syytä miettiä myös sitä, miten olisi käynyt jos palestiinalaiset olisiva heittäneet samanlaisia kommentteja israelista. Jotenkin minusta vain tuntuu siltä, että jos murhaa kohdistetaan israelilaisiin kyseessä ovat "siviiliuhrit" ja jos palestiinalaisiin, puhutaan mieluummn "oheistappioista". Sillä seuraavanlainen tilanne oikeuttaisi Israelin toimet;
"Israel has killed more than 30 Palestinians, including four children and a baby, in the past two days amid a dramatic escalation of the cross-border war. Palestinians have fired close to 130 rockets in the same period, killing one man on an Israeli campus."
Eli vaikka tavoiteltu vihollinen olisikin ehkä oikea, keinot ja ennen kaikkea maalitaulut ovat väärät. Mutta toisaalta: Jumala ei näytä välittäneen niistä kuolleista palestiinalaisista kuitenkaan. Meidän turvassa olevien länsimaalaisten kannattaakin siksi nostaa kolme hurraahuutoa Vilnaille!
Olkaamme kuten kunnon kristityt ja ottakaamme oppia niistä hurskaista ihmisistä, jotka
"olivat ylistäneet Herraa aina kun tuli sana vihollisten tappiosta. Sitten ylistysvirsien välillä olikin ollut aikaa rukoilla sodan puolesta"
Onneksi monet uskovaisetkin kuitenkin rukoilevat enimmäkseen rauhan puolesta. Heistä voisimme kaikki ottaa enemmänkin mallia.
"The more Qassam fire intensifies and the rockets reach a longer range, they will bring upon themselves a bigger holocaust because we will use all our might to defend ourselves" sanoi Vilnai.
Normaalisti holokaustilla käsitetään natsien tekemää kansanmurhaa, jonka kohteena ovat juutalaiset. Mutta tässä suhteessa armas "desert dogmamme" on päättänyt osoittaa että se pystyy olemaan paitsi tälläisen kyseenalaisen kunnian uhri, myös tekijä. Israelin lausunto on turhautumaa Hamasiin ja muihin militantteihin ryhmiin, jotka julistavat eri uskontonsa ilosanomaa Gazasta käsin.
Israelin kannattajat ovat täsmentäneet Vilnain sanomisia.
“The minister used the Hebrew term 'shoah' which means 'catastrophe' and in this context does not refer to the 'the Shoah' - the Holocaust.”
Minusta taas väkivalta on väkivaltaa ja kansanryhmää vastaan sotiminen sitä, kutsui sitä sitten samalla tai eri nimellä. (1918 sota on sama tapahtuma, kutsui sitä kansalaissodaksi vai sisällissodaksi tai veljessodaksi. Tosin moni haluaa nimetä sodat ajaakseen poliittisia vaikutteita. Vaikka nimellä ei pitäisi olla merkitystä, vaan sen sisällöllä.) Gazassa on luvassa verta. Mutta kuten kristityt ystävämme länsimaisessa oikeistossa ovat näyttäneet, emme laske Palestiinalaisia uhreja; Tai ainakin laskemme ne eri tavalla.
Toki olen myös sitä mieltä, että Hamas on kammottava järjestö. Mutta minusta olisi syytä miettiä myös sitä, miten olisi käynyt jos palestiinalaiset olisiva heittäneet samanlaisia kommentteja israelista. Jotenkin minusta vain tuntuu siltä, että jos murhaa kohdistetaan israelilaisiin kyseessä ovat "siviiliuhrit" ja jos palestiinalaisiin, puhutaan mieluummn "oheistappioista". Sillä seuraavanlainen tilanne oikeuttaisi Israelin toimet;
"Israel has killed more than 30 Palestinians, including four children and a baby, in the past two days amid a dramatic escalation of the cross-border war. Palestinians have fired close to 130 rockets in the same period, killing one man on an Israeli campus."
Eli vaikka tavoiteltu vihollinen olisikin ehkä oikea, keinot ja ennen kaikkea maalitaulut ovat väärät. Mutta toisaalta: Jumala ei näytä välittäneen niistä kuolleista palestiinalaisista kuitenkaan. Meidän turvassa olevien länsimaalaisten kannattaakin siksi nostaa kolme hurraahuutoa Vilnaille!
Olkaamme kuten kunnon kristityt ja ottakaamme oppia niistä hurskaista ihmisistä, jotka
"olivat ylistäneet Herraa aina kun tuli sana vihollisten tappiosta. Sitten ylistysvirsien välillä olikin ollut aikaa rukoilla sodan puolesta"
Onneksi monet uskovaisetkin kuitenkin rukoilevat enimmäkseen rauhan puolesta. Heistä voisimme kaikki ottaa enemmänkin mallia.
maanantai 5. marraskuuta 2007
Kuvitellaan tilanne.
Intiaanit saapuvat USA:n valkoiselle talolle mukanaan vetoomus:
He haluavat maansa takaisin. He sanovat että USA:laiset ovat vieneet intiaanien uskonnossa pyhänä pidetyn maan. Ja he haluavat sen takaisin. Mukaanlukien vapaudenpatsaan alueen, joka heiltä huijattiin. He haluavat kaikki Pyhät Hautausmaansa takaisin luonnontilaisina takaisin.
Lisäksi he vetoavat että USA:laiset hyökkäsivät maahan, eikä heillä siksi olisi oikeutta asua maassa.
Voin jo kuvitella Amerikan Yhdysvaltojen presidentin ratkeavan nauruun. Hän kertoo että invaasio on muinaishistoriaa. Hän kertoo että pelkkä uskonto tai jonkin asian Pyhänä pitäminen ei oikeuta ihmisten evakuointiin muualle. Ja kertoo että muutosta saattaisi seurata ongelmia.
Jos intiaanit alkaisivat rettelöimään, voisin kuvitella että USA pistäisi vastaan. Tarvittavia voimakeinoja käyttäen se vangitsisi ja/tai tappaisi "vihollismieliset intiaanit".
Mutta jostain syystä intiaaneja vastaava tilanne ei ole lainkaan naurettava silloin kun kyseessä on Israel ja juutalaiset. Juutalaisten maan menetys on kauempana historiassa kuin intiaanien.
Tietenkin pidän vääränä sitä, että Eurooppalaiset loikkasivat intiaanejen maille "laittomina maahanmuuttajina" ja tuhosivat heidän kulttuurinsa. (Tosin ainakin minua lohduttaa se että ainakin Inkat ihmisuhreineen mahdollisesti ansaitsivat sen.) Samoin juutalaisten maahan hyökkääminen oli ikävä asia.
Mutta tälläisiäkin asioita on joskus hyvä vertailla.
He haluavat maansa takaisin. He sanovat että USA:laiset ovat vieneet intiaanien uskonnossa pyhänä pidetyn maan. Ja he haluavat sen takaisin. Mukaanlukien vapaudenpatsaan alueen, joka heiltä huijattiin. He haluavat kaikki Pyhät Hautausmaansa takaisin luonnontilaisina takaisin.
Lisäksi he vetoavat että USA:laiset hyökkäsivät maahan, eikä heillä siksi olisi oikeutta asua maassa.
Voin jo kuvitella Amerikan Yhdysvaltojen presidentin ratkeavan nauruun. Hän kertoo että invaasio on muinaishistoriaa. Hän kertoo että pelkkä uskonto tai jonkin asian Pyhänä pitäminen ei oikeuta ihmisten evakuointiin muualle. Ja kertoo että muutosta saattaisi seurata ongelmia.
Jos intiaanit alkaisivat rettelöimään, voisin kuvitella että USA pistäisi vastaan. Tarvittavia voimakeinoja käyttäen se vangitsisi ja/tai tappaisi "vihollismieliset intiaanit".
Mutta jostain syystä intiaaneja vastaava tilanne ei ole lainkaan naurettava silloin kun kyseessä on Israel ja juutalaiset. Juutalaisten maan menetys on kauempana historiassa kuin intiaanien.
Tietenkin pidän vääränä sitä, että Eurooppalaiset loikkasivat intiaanejen maille "laittomina maahanmuuttajina" ja tuhosivat heidän kulttuurinsa. (Tosin ainakin minua lohduttaa se että ainakin Inkat ihmisuhreineen mahdollisesti ansaitsivat sen.) Samoin juutalaisten maahan hyökkääminen oli ikävä asia.
Mutta tälläisiäkin asioita on joskus hyvä vertailla.
torstai 1. marraskuuta 2007
Ollaan vaihteeksi positiivisia.
Pat Condell jutustelee YouTube -viestissä.
Hän on ateisti ja hän yrittää keksiä hyviä asioita uskonnosta. Jokaisen kannattaa katsella video.
Mutta minäkin tietysti kykenen avomielisesti keksimään ainakin joitain positiivisia asioita uskonnoista. On tärkeää edes uskaltaa yrittää. Muutoinhan uskontoon "negativisti suhtautuvana" en itse asiassa lainakaan uskaltaisi kyseenalaistaa omaa juttuani. Ja minkä se silloin hänestä tekisi? (Kyllä:Uskovaisen. Kysymys oli miltei retorinen.)
En kuitenkaan jaksa apinoida Condellia, vaan tiivistän jonkinlaisen oman hyvien asioiden listaukseni. Ne ovat melkolailla eri juttuja kuin hänellä, koska moni on varmasti käynyt jo kuuntelemassa sen videon. Enkä halua pilata muiden iloa, vaan toivon että he luettuaan uskonnon kehumista suomeksi menevät kuuntelemaan uskonnon hyvien asioiden listaamista englanniksi.
Aloitan Islamista. Ehkä siksi että niin tehtiin videossakin. Ehkä siksi että siitä on loppujen lopuksi vaikein löytää hyvää sanottavaa. (Tämä voi toki johtua siitä että em. uskonto on minulle vieras, lukuunottamatta niitä uutisissa olevia ympärileikkauksia ja naisten alistettua asemaa, jota tiedotusvälineet korostavat. Koska he nyt aina korostvat ikäviä asioita. Ja koska tämä on positiivisiin asioihin keskittynyt viesti, esitän sen selitykseksi.) Ehkä sen takia, että liberaalien uskotaan yleisesti olevan enemmän kristillisvastaisia kuin islamvastaisia. (Mutta lupaan kehua kristinuskoa. Sen vuoro tulee kyllä.)
Islamilaisessa uskossa minulla tulee ensimmäisenä mieleen esteettisyys. Heidän moskeijansa ovat tosi hyvän näköisiä. Niissä on paljon hienoa käsityötä. Minusta niissä koristeellisuus on onnistuttu viemään äärimmilleen ilman että se muuttuu mauttomaksi kitchiksi tai pröystäilyksi. Islamilaisuudessa on myös rippunen eksotiikkaa. Se on aina hauska asia. Islamilaiset eivät myöskään käännytä, ainakaan Suomessa, kovin aktiivisesti. En ole itse asiassa koskaan törmännyt yhteenkään. Vaikka heitä onkin Suomessa aikamoinen määrä.
Mikä taas on hyvää kristinuskossa? Ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleeni on se, että se ei ole nykyään kovin radikaali uskonto. Ei ympärilaikkausta. Ei siansyöntikieltoa. Saamme teurastaa vuohemme ja eläimemme eettisesti. Kristinuskon nimissä tehdään myös paljon hyviä asioita. Hätäapua tuottavat sellaiset tahot kuin "punainen risti". Oletkin ehkä kuullut siitä. Se risti tulee kristinuskosta. Ja tämä pulju tekee hyvää työtä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Toki voidaan kysyä, että mikä siitä sen hyvästä työstä tekee "uskontoa", kun jos siihen liittyy uskonkäännytystä, sillä on itsekkäät tavoitteet. Ja jos siihen ei liity uskonkäännytystä, se on humanitaarista apua, johon ei liity kristinuskoa muuta kuin kenties piilossa tekijöidensä vakaumuksessa. Mutta nyt keskitytään niihin positiivisiin asioihin ja huomataan, että uskovaiset kykenevät hyvään. Jos se johtuu käännytyshalusta, pääasia että tekevät hyvää. Ja jos se johtuu sisäisestä vakaumuksesta, huomataan että kristinuskon vakaumusta voidaan kanavoida myös hyvään toimintaan. Samoin kristinusko on tuottanut Suomeenkin upeaa arkkitehtuuria, kirkkoja ja muita vastaavia. Toki vanhat kivikirkot on tehty köyhiltä nyhdetyillä rahoilla ja työllä. Ja toki niitä on varmasti tehty myös vain sillä motiivein, että kristinuskon mahti tulee näkyviin. Vain mahtava taho voi tehdä jotain upeimpien kirkkojen tasoista. Ei mietitä sitä, että nuo rahat olisi voitu käyttää muuhun. Koska ne rakennukset ovat kuitenkin erittäin hienoja. Kirkot ovat siis vähän kuten linnat ja palatsit. Moni linna on tehty ahneudesta ja pröystäilyn halusta. Mutta ne ovat silti osoituksena siitä että kaikesta ahneudesta ja pröystäilystä seuraavat asiat eivät välttämättä ole pahoja. Samoin kirkot osoittavat kauneudellaan että kaikki mitä kristinuskosta tulee ei ole suinkaan kuvottavaa.
Juutalaisuudessa hienoa taas on se, että se on aika elegantti uskonto. Se ei mainosta Suomessa itseään juurikaan yhtään. Tärkeää on huomata, että juutalaiset eivät suinkaan ole luopuneet uskostaan tai vakaumuksestaan. Nämä kaksi asiaa voidaan siis yhdistää. Ja juutalaiset ovat onnistuneet siinä. En kritisoi juurikaan juutalaisia, koska minusta heidän uskonsa on yksi parhaista uskonnoista joita maailmassa on. Juutalaiset eivät tee etuoikeuksien hakemisia, ainakaan suomessa, yhtään niin aktiivisesti kuin muslimit ja kristityt. Kristityillä on "kristillinen puolue", ja "islamilainen puolue" on kovasti työn alla. Juutalaisilla ei ole sellaista. Lisäksi siinä missä islamilaisilla ja kristityillä opeissa tärkeällä sijalla on uskonnon levitys eri paikkoihin ja erimielisten käännyttäminen ja/tai tuhoaminen (ääri -islamin jihad ei onneksi toteudu Suomessa.) Juutalaiset taas eivät tunnu välittävän siitä mitä sinä uskot, kunhan jätät heidät rauhaan. Heillä on siis minun ihanneperiaatteeni toteutumassa käytännössä. (Enkä halua rikkoa tätä ryhtymällä kritisointiin..) Tunnen sympatiaa juutalaisia kohtaan myös siksi, että he haluavat oman maan. Ja kun he vihdoin saavat sen, miten onkaan; Israel ei olekaan juutalaisten ohjauksessa, vaan sen toimintaa dominoi paljolti kristillinen Amerikka, jonka hihhulit näkevät Israelin valtion synnyn lopun ajan ennusmerkkinä. Lopun ajan, joka tuhoaa vääräuskoiset jotka ovat hylänneet Jeesuksen. (Mukaan lukien juutalaiset.)
Hindut taas ovat hyviä, koska heidän uskonnossaan eläimiä ja ihmisiä pidetään erittäin samanlaisina olioina. Sinä olet voinut olla edellisessä elämässäsi kana. He eivät siksi erottele tai nosta ihmistä siksi mihinkään ainutlaatuiseen asemaan. Ja tähän meidän kaikkien pitäisi kyetä. Mutta ylpeytemme vuoksi se on vaan niin vaikeaa. Toki heilläkin on ongelmana liioittelu, kuten muurahaisia lakaisevat ihmiset jotka syövät vain hedelmiä. Ja kaliin uskovilla saattaa olla ongelmia "toiseen suuntaan". Mutta tässä me nyt kuitenkin olemme keskittymässä niihin mukaviin asioihin.
Buddhalaisuus taas. Buddhalaiset pyrkivät mielenrauhaan. He eivät ole valloittamassa maailmaa eivätkä edes Hollywoodia ja talouselämää. Heidän uskonnossaan mietiskelyllä on keskeinen rooli. Ja jos tässä mietiskelyssä syvennytäänkin enemmän itseen kuin tietämyksen selvittämiseen, sillä on selvä etu: Kun mietiskelet et ole tekemässä pahojasi. Ja tämä on minusta suuri etu uskonnolle. Buddhalaisuutta käsittelevät kirjat ovat usein aika mukavaa luettavaa. Toki myös monet muut kirjat ovat mukavia -ja minusta jopa parempia. Mutta ei anneta sen olla sen tosiasian edessä, että nekin ovat olleet ihan viihdyttävää luettavaa. Buddhalaisuuteen yhdistyvät toisaalta rauhallisuus ja itsepuolustuslajit. Tämä ristiriita on huvittanut minua aika paljon. Buddhalaisuus edustaa minulle siksi eräänlaista komiikan lähdettä.
Kuten toki monet muutkin uskonnot. Tosin meillä on se ongelma että meillä kaikilla on tapana joko suuttua uskontovitseistä tai vitseistä jotka ovat uskontoja. Meidän täytyisi varmaan päästä tästä jutusta eroon, oppia nauramaan. Paitsi muille, myös itsellemme. (Se onkin se vaikea osa.)
Hän on ateisti ja hän yrittää keksiä hyviä asioita uskonnosta. Jokaisen kannattaa katsella video.
Mutta minäkin tietysti kykenen avomielisesti keksimään ainakin joitain positiivisia asioita uskonnoista. On tärkeää edes uskaltaa yrittää. Muutoinhan uskontoon "negativisti suhtautuvana" en itse asiassa lainakaan uskaltaisi kyseenalaistaa omaa juttuani. Ja minkä se silloin hänestä tekisi? (Kyllä:Uskovaisen. Kysymys oli miltei retorinen.)
En kuitenkaan jaksa apinoida Condellia, vaan tiivistän jonkinlaisen oman hyvien asioiden listaukseni. Ne ovat melkolailla eri juttuja kuin hänellä, koska moni on varmasti käynyt jo kuuntelemassa sen videon. Enkä halua pilata muiden iloa, vaan toivon että he luettuaan uskonnon kehumista suomeksi menevät kuuntelemaan uskonnon hyvien asioiden listaamista englanniksi.
Aloitan Islamista. Ehkä siksi että niin tehtiin videossakin. Ehkä siksi että siitä on loppujen lopuksi vaikein löytää hyvää sanottavaa. (Tämä voi toki johtua siitä että em. uskonto on minulle vieras, lukuunottamatta niitä uutisissa olevia ympärileikkauksia ja naisten alistettua asemaa, jota tiedotusvälineet korostavat. Koska he nyt aina korostvat ikäviä asioita. Ja koska tämä on positiivisiin asioihin keskittynyt viesti, esitän sen selitykseksi.) Ehkä sen takia, että liberaalien uskotaan yleisesti olevan enemmän kristillisvastaisia kuin islamvastaisia. (Mutta lupaan kehua kristinuskoa. Sen vuoro tulee kyllä.)
Islamilaisessa uskossa minulla tulee ensimmäisenä mieleen esteettisyys. Heidän moskeijansa ovat tosi hyvän näköisiä. Niissä on paljon hienoa käsityötä. Minusta niissä koristeellisuus on onnistuttu viemään äärimmilleen ilman että se muuttuu mauttomaksi kitchiksi tai pröystäilyksi. Islamilaisuudessa on myös rippunen eksotiikkaa. Se on aina hauska asia. Islamilaiset eivät myöskään käännytä, ainakaan Suomessa, kovin aktiivisesti. En ole itse asiassa koskaan törmännyt yhteenkään. Vaikka heitä onkin Suomessa aikamoinen määrä.
Mikä taas on hyvää kristinuskossa? Ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleeni on se, että se ei ole nykyään kovin radikaali uskonto. Ei ympärilaikkausta. Ei siansyöntikieltoa. Saamme teurastaa vuohemme ja eläimemme eettisesti. Kristinuskon nimissä tehdään myös paljon hyviä asioita. Hätäapua tuottavat sellaiset tahot kuin "punainen risti". Oletkin ehkä kuullut siitä. Se risti tulee kristinuskosta. Ja tämä pulju tekee hyvää työtä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Toki voidaan kysyä, että mikä siitä sen hyvästä työstä tekee "uskontoa", kun jos siihen liittyy uskonkäännytystä, sillä on itsekkäät tavoitteet. Ja jos siihen ei liity uskonkäännytystä, se on humanitaarista apua, johon ei liity kristinuskoa muuta kuin kenties piilossa tekijöidensä vakaumuksessa. Mutta nyt keskitytään niihin positiivisiin asioihin ja huomataan, että uskovaiset kykenevät hyvään. Jos se johtuu käännytyshalusta, pääasia että tekevät hyvää. Ja jos se johtuu sisäisestä vakaumuksesta, huomataan että kristinuskon vakaumusta voidaan kanavoida myös hyvään toimintaan. Samoin kristinusko on tuottanut Suomeenkin upeaa arkkitehtuuria, kirkkoja ja muita vastaavia. Toki vanhat kivikirkot on tehty köyhiltä nyhdetyillä rahoilla ja työllä. Ja toki niitä on varmasti tehty myös vain sillä motiivein, että kristinuskon mahti tulee näkyviin. Vain mahtava taho voi tehdä jotain upeimpien kirkkojen tasoista. Ei mietitä sitä, että nuo rahat olisi voitu käyttää muuhun. Koska ne rakennukset ovat kuitenkin erittäin hienoja. Kirkot ovat siis vähän kuten linnat ja palatsit. Moni linna on tehty ahneudesta ja pröystäilyn halusta. Mutta ne ovat silti osoituksena siitä että kaikesta ahneudesta ja pröystäilystä seuraavat asiat eivät välttämättä ole pahoja. Samoin kirkot osoittavat kauneudellaan että kaikki mitä kristinuskosta tulee ei ole suinkaan kuvottavaa.
Juutalaisuudessa hienoa taas on se, että se on aika elegantti uskonto. Se ei mainosta Suomessa itseään juurikaan yhtään. Tärkeää on huomata, että juutalaiset eivät suinkaan ole luopuneet uskostaan tai vakaumuksestaan. Nämä kaksi asiaa voidaan siis yhdistää. Ja juutalaiset ovat onnistuneet siinä. En kritisoi juurikaan juutalaisia, koska minusta heidän uskonsa on yksi parhaista uskonnoista joita maailmassa on. Juutalaiset eivät tee etuoikeuksien hakemisia, ainakaan suomessa, yhtään niin aktiivisesti kuin muslimit ja kristityt. Kristityillä on "kristillinen puolue", ja "islamilainen puolue" on kovasti työn alla. Juutalaisilla ei ole sellaista. Lisäksi siinä missä islamilaisilla ja kristityillä opeissa tärkeällä sijalla on uskonnon levitys eri paikkoihin ja erimielisten käännyttäminen ja/tai tuhoaminen (ääri -islamin jihad ei onneksi toteudu Suomessa.) Juutalaiset taas eivät tunnu välittävän siitä mitä sinä uskot, kunhan jätät heidät rauhaan. Heillä on siis minun ihanneperiaatteeni toteutumassa käytännössä. (Enkä halua rikkoa tätä ryhtymällä kritisointiin..) Tunnen sympatiaa juutalaisia kohtaan myös siksi, että he haluavat oman maan. Ja kun he vihdoin saavat sen, miten onkaan; Israel ei olekaan juutalaisten ohjauksessa, vaan sen toimintaa dominoi paljolti kristillinen Amerikka, jonka hihhulit näkevät Israelin valtion synnyn lopun ajan ennusmerkkinä. Lopun ajan, joka tuhoaa vääräuskoiset jotka ovat hylänneet Jeesuksen. (Mukaan lukien juutalaiset.)
Hindut taas ovat hyviä, koska heidän uskonnossaan eläimiä ja ihmisiä pidetään erittäin samanlaisina olioina. Sinä olet voinut olla edellisessä elämässäsi kana. He eivät siksi erottele tai nosta ihmistä siksi mihinkään ainutlaatuiseen asemaan. Ja tähän meidän kaikkien pitäisi kyetä. Mutta ylpeytemme vuoksi se on vaan niin vaikeaa. Toki heilläkin on ongelmana liioittelu, kuten muurahaisia lakaisevat ihmiset jotka syövät vain hedelmiä. Ja kaliin uskovilla saattaa olla ongelmia "toiseen suuntaan". Mutta tässä me nyt kuitenkin olemme keskittymässä niihin mukaviin asioihin.
Buddhalaisuus taas. Buddhalaiset pyrkivät mielenrauhaan. He eivät ole valloittamassa maailmaa eivätkä edes Hollywoodia ja talouselämää. Heidän uskonnossaan mietiskelyllä on keskeinen rooli. Ja jos tässä mietiskelyssä syvennytäänkin enemmän itseen kuin tietämyksen selvittämiseen, sillä on selvä etu: Kun mietiskelet et ole tekemässä pahojasi. Ja tämä on minusta suuri etu uskonnolle. Buddhalaisuutta käsittelevät kirjat ovat usein aika mukavaa luettavaa. Toki myös monet muut kirjat ovat mukavia -ja minusta jopa parempia. Mutta ei anneta sen olla sen tosiasian edessä, että nekin ovat olleet ihan viihdyttävää luettavaa. Buddhalaisuuteen yhdistyvät toisaalta rauhallisuus ja itsepuolustuslajit. Tämä ristiriita on huvittanut minua aika paljon. Buddhalaisuus edustaa minulle siksi eräänlaista komiikan lähdettä.
Kuten toki monet muutkin uskonnot. Tosin meillä on se ongelma että meillä kaikilla on tapana joko suuttua uskontovitseistä tai vitseistä jotka ovat uskontoja. Meidän täytyisi varmaan päästä tästä jutusta eroon, oppia nauramaan. Paitsi muille, myös itsellemme. (Se onkin se vaikea osa.)
Tilaa:
Kommentit (Atom)
