torstai 29. tammikuuta 2009

Ateistin protestiruokavalio.

Nykyään aate pitää esittää syömisen kautta. Pitää olla mitä niitä lakto-ovulaatiovegaaneja niitä nyt onkaan. Se, mitä syöt kertoo siitä mitä olet. Miksi ateistikin ei voisi tehdä näin? Ihminen voi näyttää aatteensa. Koska ateismista suurin osa näyttää siltä, että se koostuu uskontojen kanssa pesäeron tekemisestä, kannattaa tässä kohden muistaa, että uskonnoissa monet ruuat ovat tabuja. Siksipä listataan tärkeitä aineksia.

* Ateisti syö selvästi lihaa. Ei vain ärsyttääkseen vegaaneja, vaan sen takia että liha on ihanan syntistä. Sian syömistä vastustavat vegetaristien lisäksi myös Islamilaiset. Vanha testamenttikin muistuttaa (3. Moos. 11:7) että sika on saastainen. Nauta taas on hindulaisille tabu. Itse asiassa kaikki eläimet, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, ei Vanhan Testamentin mukaan saa syödä. Raamattu mainitsee (3. Moos 11:6) nimeltä kamelin, tamaanin ja jäniksen. Niiden syöminen on siis suositeltavaa ateistisessa ruokavaliossa. Juutalainen koshersäännöstön on katsottu edellisten lisäksi kieltävän myös hevosen ja aasinlihan. Itse asiassa koska Juutalaisilla teurastus tulee tehdä rabbin läsnäollessa ja tietyllä tavalla, kaikki riista on heille kiellettyä. Siispä esimerkiksi hirvimetsällä käyminen onkin ateisteista ylen herkkua tuottavaa toimintaa.
* Juutalaisten koshersäännöt taas kieltävät naudanlihan syönnin ja maidon juonnin samanaikaisesti. Siispä ruokajuomasta ei ole hirveästi arvailuja. Tosin Islamilaisten tiukka suhtautumien alkoholiin voi tarjota vaihtoehdoksi myös esimerkiksi viinin ja oluen.
* Myös yllättäen meren antimia löytyy ruokavaliosta : Kaikki evättömät ja suomuttomat vesieläimet ovat Vanhan Testamentin saastaisten listalla(3.Moos 11:12). Siksi esimerkiksi rapujen syöminen on ateisteista suurta huvia.
* Ateistin ruokakaapissa on vain taivas rajana: Vanha Testamentti kieltää (3. Moos 11:13-19) kotkan, hanhikorppikotkan, partakorppikotkan, haarahaukkojen, korppien, strutsien, kehrääjien, lokkien, jalohaukkojen, varpuspöllön, merimetson, huuhkajan tornipöllön pelikaanin, kalasääsken, kattohaikaran sekä harjalinnun ja lepakon syömistä.
* Raamattu kieltää (3 Moos 11:23) myös hyönteiset, lukuun ottamatta erilaisia monenlaisia sirkkalajeja. Tästä riittääkin monenlaista proteiinipitoista ötökkää, jonka aterioinnilla voi vaikka säikytellä vanhempia.
* Veren käyttö aterioissa on hyvä asia, koska esimerkiksi Jehovan Todistajat kieltävät sen. Veressä on rautaa ja muita terveellisiä asioita. Sitä paitsi mustamakkara on niin maar herkullista nääs.

Näitä ohjeita noudattamalla aterioi jokainen kunnon ateisti, joka haluaa näyttää vakaumuksensa. Olisi rattoisaa saada tälläinen säännöstö läpi esimerkiksi työpaikkaruokailussa tai kouluruokailussa. Että uskonnollisen vakaumukseni? vuoksi syön tuon pihvin vain jos saan ryypätä päälle maitoa! Ja tästä en taivu senttiäkään! Ja torstaisin mustaa makkaraa! Leivän halutaan tietysti hevosmakkaraa. Ja juhlavimmissa tilaisuuksissa tarjoillaan aina hirveä tai rapuja ja alkoholia.

Gastronomit voivat tietysti liittyä yhteen vastustamaan suurieleisesti GOD HATES SHRIMP -liikettä. Jokainen itseään kunnioittava ateisti ei voi sallia tuollaista vakaumuksen perusteella tehtyä valintaa, vaan mässyttää sen sijaan hummereita, katkarapuja ja simpukoita.

Uskon vaihto.

Melko usein uskovaiset "haastavat" ateisteja. He kyselevät miten ateistin tulisi kääntyä. Yleensä he myös asettavat erikoisia ehtoja, joita ateistin tulisi noudattaa. Ihan kuin se vakaumuksen vaihtaminen olisi oltava juuri heidän ehdoillaan. Luulisi, että ateisteillakin on uskonnon ja vakaumuksenvapaus, eivätkä he olisi minkään uskovaisten holhouksen alaisia. Mutta uskovaisten narsismin ja vallanhalun määrä on joissain tapauksissa melkoisen suuri.

Yleensä ehdot ovat "ei saa vaatia kunnon todisteita". Ja he selittävät miksi yliluonnollisesta ei voida saada kunnon todisteita. Mielestäni tämä vaatimus on huono monesta syystä:
*Yliluonnollisuus on vain pakoilua. Se, että jostain ei saa todisteita on johtanut siihen että se on sovittu sellaiseksi että niitä ei voisi saada. Tässä suhteessa se muistuttaa jotain ihmeen vaihtoehtohoitajien selityksiä siitä miten koejärjestely joka ei löydä niitä eroja ei ole saanut todistettua paranemista. Selitys tälle ei ole todiste siitä että asia on totta.
* Uskovaiset itse mainostavat jotain ihan muuta. On ihmeparanemisia ja muita vastaavia selviä ja konkreettisia asioita. Näitä ei pidetä uskon vastaisina.
* Raamatussakin Tuomas halusi kosketella Jeesuksen lävistysreikiä. Pelkkä näkeminenkään ei riittänyt hänelle,vaikka tämäkin on enemmän kuin mitä Jeesus on muille tarjonnut. Harvassa ovat ne, jotka väittävät Jeesuksen materialisoituneen heidän keskuuteensa. Tuomas ei ilmeisesti kuitenkaan joutunut Helvettiin, vaan Jeesus päin vastoin antoi skeptikolle todisteita, joita tämä pyysi.

Siksipä olen ottanut yksinkertaisen tavan. Katsotaan mitä Raamattu opettaa. Ja sen mukaan pitää nähdä asioita. Mitä erikoisempia asioita se esittää, sitä uskottavampi Raamattu on, jos niitä toteutuu. Sitäpaitsi uskoon tulemisen ehtona on hyvä pitää sitä Pyhää Kirjaa, jota lähtee seuraamaan, eikä mitään yksittäisen julistajan mielipiteitä siitä mitä Jumalalta tulee vaatia ja voidaan vaatia. Tässä kohden apunamme on Mark. 16:17–18 itse Jeesus lupaa että hänen seuraajansa voivat nauttia tappavaa myrkkyä eikä se vahingoita heitä. Luulisi että Kristityt täyttäisivät Jeesuksen määritelmät. Tässä ei edes koetella varsinaisesti Jumalaa, joten 5.Moos 6:16 ei käy perusteluksi. Tässä testataan ensi sijaisesti sitä, onko kyseinen lahko seuraamisen arvoinen. Niin kauan, kuin tätä ei näy, voidaan vain pitää mieli avoimena. On hyvä muistaa että kristittyjen ihmeentekokyvyn tärkeyttä ja suuruutta tukee myös se, että Luuk. 10:19 kertoo että Jeesuksen seuraajat voivat polkea käärmeitä ja skorpioneja vahingoittumatta, ja lupaa peräti suojaa kaikkea vihollisen voimaa vastaan. Ja kaiken lisäksi Matt. 10:8 Jeesus kehottaa parantamaan sairaita, herättämään kuolleita, puhdistamaan spitaalisia ja ajamaan pois pahoja henkiä. Kehoitus olisi aika outo, jos aito seuraaja ei näihin pystyisi.

Olennaista on tietysti se, että ei seurata vääriä profeettoja, eli ei luoteta pelkkään sanaan. Toki kaikenlaisia tarinoita edellämainituista teoista tulee vastaan. Mutta harvassapa taitavat olla ne uskovaiset, jotka ovat valmiita herättämään esimerkiksi kuolleen sukulaisesi henkiin. Kun esimerkiksi tiedät vainajan, sinua ei voida huijata tekaisemalla jotain ruumiinavausraportteja ja videoita, joita pystyy väärentämään melko hienosti jopa kotikoneella. Kun sen sijaan tiedät vainajan oikeasti vainajaksi, joten tämän herättäminen olisi aika vakuuttavaa. Mutta uskovaiset tavallsesti viittaavat aina niihin "jotka pääsi karkuun". Eli esimerkiksi Hirsilän taannoinen tutkimus kävi läpi monta väitettyä ihmettä ja näytti että ne olivat normaaliparantumisia eivätkä "ihme sellaisia", he ovat saaneet kritiikkiä mm. siitä että on joitain ihmeitä joita he eivät ole läpikäyneet. Oikeasti vasta läpikäyty+ihmeeksi todettu olisi todiste, ei mikään eiläpikäyty ja ihmeeksi väitetty, joka on vain vakaumuksenosoitus. (Yleensä äänekäs sellainen.)

Nämä mainitut ovat selviä viitteitä siitä, että ateistin voisi olla pakko hyväksyä Jumala. Nämä edellä mainitut ovat itse asiassa aika konkreettisia. Sen sijaan mieleeni ei tule mitään sellaista joka voisi pakottaa uskovan luopumaan uskostaan. Ainakin nyt moni heistä on sitä mieltä että Jumala on yliluonnollinen, kokeiden ulkopuolella ja että uskon ydin olisi se, että uskoo vaikka ei ole todisteita.

Minua ei niinkään aja tähän se, että haluaisin heille haasteen. Mutta ateisteille näitä haasteita tulee rutiininomaisesti vastaan. Kunnolliset uskovaiset näitä eivät esitä. He eivät ole mitään haastemiehiä, jotka kulkevat kyseenalaistamassa toisten elämäntapoja. Heillä systeemi näkyy elämäntavasta siten että se ei mitään argumentteja tarvitsekaan. Ja näitä asiallisia itse asiassa on jonkin verran.

Mutta nyt olen vastannut myös niille, jotka eivät yhtä hyvin ja asiallisesti toimi.

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Miksi ateistit ovat vihaisia?

Hihhulointilinjani on ollut viime aikoina hieman turhankin kreationismipitoista. Syynä on varmaan ollut heidän uusi kampanjointi, jonka vuoksi siitä kuulee. Ilman näkymistä ei ole syytä valittaa. Nyt kuitenkin toiseen aiheeseen

Huutavan äänestä puistometsässä viitattiin siihen, että ateistit ovat vihaisesti kommentoineen Päivi Räsäsen kommenttia. Kommentti oli ollut seuraava:
"Olen pääministerin kanssa samaa mieltä siitä, että koulusurmissa kohdataan uusi pelottava ilmiö - ihmisviha. Jokelan ja Kauhajoen surmaajat ilmoittautuivat myös ateistikseiksi. Tämä ilmiö on käänteinen kristinuskon lähimmäisenrakkaudelle. Jumalalle jokainen ihminen on rakas - siksi meidänkin tulee rakastaa toisiamme. Kun elävän kristillisyyden vaikutus yhteiskunnassa on ohentunut, jotain astuu tilalle. Sen jäljet ovat synkät ja pelottavat. Tarvitsemme yhteisöllisyyden vahvistamista, mutta tarvitsemme myös kansallista heräämistä siihen ihmisrakkauden sanomaan, jota kristillinen usko on synnyttänyt kautta vuosisatojen."

Tämä kyllä kertoo minusta omaa sanaansa Räsäsen asennevammasta, mutta tärkeä pointti löytyy kuitenkin huutavan reagoinnista. Joka siis on minusta erittän fiksu. Se menee näin:
"On totta, että kun poistaa kristillisyyden ihmiselon yhtälöstä, tulee arvotyhjiö. Sen voi täyttää järkevästi ilman uskontoakin, mutta selvästikkään se ei kaikilta onnistu. Lopulta on kyse siitä, että ihmiset jätetään oman onnensa nojaan kehittelmään päässään kaikenmaailman teorioita, jotka ikävissä tapauksissa voivat johtaa kouluampujien kaltaiseen vääristyneeseen maailmankuvaan, jossa ei ole rakkautta niin enempää muita kuin itseäänkään kohtaan."

Juuri näinhän se on. Ateismi on yksilöllinen, sillä ei oikeastaan ole aatesisältöä. Ja juuri sen vuoksi voidaan sanoa että "ateismi on uskonto, jos kalju on tukanväri". Ja juuri siksi ateismi on ns. "vapautta" eikä "dogmeja". Asia on sinällään hyvä, mutta yksityiskohtia siihen liittyy. En voi sanoa muuta kuin että "Kenen aate historioineen ja sen nimissä toimineineen on viaton, heittäköön ensimmäisen veden." Luulen että ainoat jotka kusevat tällä ehdolla minun koiville, ovat koirat.

Se on toki niin, että kun ateisti voi olla onnellinen ja uskovainen olla onnellinen, niin se tarkoittaa sitä että uskontoa ei tarvita onnellisuuteen. Se on toki niin että kun ateisti voi olla eettinen ja uskovainen voi olla eettinen, niin uskontoa ei tarvita eettisyyteen. Mutta ei se tarkoita sitä että tutun jättäessään ihminen ei muuttuisi. Ateismiin siirtyminen voi siksi olla raskasta.

Mikä taas on aivan sitä uskisten väitettä vastaan että ateisteja ollaan vain siksi että se on niin "kivaa ja helppoa" ja itsekästä. Jos näin oikeasti olisi, lähes kaikki olisivat ateisteja, uskonnot voitaisiin vetää suoraan konkurssiin. Se ei ole pelkästään se, mitä tekee jouluna ja pääsiäisenä ja miten ihmiset suhtautuvat. Se on myös se, miten sen elämänsä jäsentelee, kun uskonto on määritellyt tietyt asiat hyviksi ja niistä ei haluaisi luopua vakaumuksen mukana. Kun loppupelissä yhteys on vain se, että uskovaiset ovat niin itse sanoneet. Että murhaaminen on paha koska Jumala niin sanoo. Ei se ole se, miten asia oikeasti on, vaan se mihin on elätetty ihminen pienestä asti. Maailmankuvan vaihtaminen vain on raskasta. Siitä seuraa tiettyä epävakautta. Meidät yleensä opetetaan kristityiksi, ainakin ennen, ihan piltistä asti. (Paitsi jos vanhemmat olivat kommunisteja. Että olikin siinä lapsella vaihtoehdot. Nykyään on kai parempi.)

Lisäksi aatetta nimitellessä hyökätään paitsi aatetta, ideologiaa ja sääntöä vastaan, hyökätään myös ihmistä kohtaan. Sitä mikä meissä on sitä henkilön ydintä. Muu on vain turhanpäiväisyyttä ja lihaa. Sillä kuten uskovaistenkin etiikan kritisoinnissa, myös ateistin etiikan kritiikissä ei puhuta mistään mitattavista asioista. Moraalia ei voi punnita vaa-alla. Moraali liittyy henkilön toimintaan. Moraali on se, mikä tekee yksilöstä sen ihmisen mikä hän on. Siksi kun ateistia tai uskovaista loukkaa tällä rintamalla, hyökkää tavallaan hänen persoonaansa kohtaan. Mielestäni näin ei saa tehdä. Teen kuitenkin itsekin joskus.

Ateistit ovat tässä kohden hieman kuin Gazalaiset. Huutavan ääni kun kommentoi syitä vihalle. Historiankertaus on itse asiassa aika kuvaavaa. Sitä voi soveltaa uskovaisiin hihhuleihinkin. Eivät he sattumalta mellasta.
"*1948 Israel julistautuu itsenäiseksi ja ympäröivät arabimaat julistavat sodan. Israel lyö hyökkääjät ja samalla laajentaa omatoimisesti sille kaavailtua aluetta. Samassa sodassa Egypti valloittaa nykyisen Gazan alueen ja Jordania Länsirannan.
*Egyptin miehitys Gazassa jatkuu melkein 20 vuotta. Palestiinalaiset jäävät ilman kansalaisuutta, eikä aluetta kehitetä.
*1967 Israel valtaa Gazan Kuuden päivän sodassa. Israel ei liitä Gazaa itseensä, vaan perustaa alueelle sotilashallinnon.
*1987 kurjistuminen johtaa palestiinalaisten ensimmäiseen kansannousuun, Intifadaan."

Israel on edustanut vain vastustavaa voimaa Gazalaisille. Heistä ei ole välitetty. Itse asiassa heidän tilannettaan eivät ole korjanneet Israelilaiset eivätkä Islamilaiset. Hamas tuntuu olevan ainut joka välittää. Ei siis ihme, että Gazalaiset piilottelevat Hamasilaisia ja vihaavat Israelia. Jihad ei olekaan syy vaan seuraus. "Israelilla on oikeus puolustaa itseään" -hokema ei siksi olekaan ratkaisu, vaan tilanteen pahennus. Jokin joka todella rakentaa sitä suurta sotaa, jonka ytimeksi tulee joku Harmageddonin metsikkö.

Siksi tietysti myös fundamentalistit metelöivät. Heitä ei pidetä arvossa. Ateistit taas kohtaavat jatkuvasti vihjailua. Ja kun vihjailua tulee tarpeeksi, ihminen ei koveta tunteitaan vaan kovettaa sydämensä eli Suomeksi: muuttuu vihaiseksi. Ja viha taas ruokkii vihaa. Siksi fundamentalistit raivoavat ja vittuilevat ateisteille. Haastavat taistoon kuolemaan asti. Uhrina vain ei ole henki, vaan koko ihmisyys. Se on siis tavallaan jopa pienempi asia kuin tappaminen. Sillä se on hyökkäys sitä vastaan mitä ihminen yksilönä on. Ja ateistit taas vastaavat samalla mitalla. Jos tilanne vaan lisää kiukkua, voi syntyä sisällissotia. Ei se olisi ensimmäinen vakaumusasioista käyty kina historiassa. Se ei tosin vielä taida olla ihan nurkan takana, koska me metelöimme jostain blogikommentin pohjasävyistä. Tosin huolta tulee siitä, että keskustelunaiheena ovat myös ihmisten tappaminen.

Ja tässä kohden edustan väärää ja leimattua aatetta. En silti jaksta uskoa että olen syyllinen. Kerron sitten kyllä kun alan piilottelemaan Ateismi-Hamasin jäsentä kellarissa. Tai tarkemmin ajatellen jos teen niin, olen sen verran eri että en.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Hyvät ennustajat.

Ennustaminen on taatusti taito. Esimerkiksi "Paholaisen Asianajaja" -kirja (se skepsiksen kirja ei se blogi) kertoo että satunnaisesti valitut kuvailevat sanat sopivat paljon ihmisiin. Onnistuminen on niilläkin hieman parempi kuin 50%. Tämä testattiin horoskoopeilla. Jos nämä listojen sanottiin kuvaavan juuri sitä vastaajan omaa horoskooppia, luku vielä kasvoi.

Mutta tämän päälle voidaan vielä tehdä hyviä arvauksia. Ne ovat sellaisia jotka näyttävät sanovan jotain, mutta sanovatkin montaa asiaa tai jotka ovat yleisiä, tai ilmiselviä. Näitä ei ole välttämättä helppo keksiä.

Ennustaja voi siksi oppia kertomaan näitä asioita, ja hän on paljon maallikkoa parempi. He ovat ammattilaisia, jos osaavat tämän. Tällöin he osaavat ennustaa, eivät katsomalla tulevaisuuteen, vaan tekemällä menneisyys ja nykyisyyspohjaisia analyysejä kansasta ja vetämällä tästä linjoja.

Tältä kannalta olisi hauskaa mennä tekemään ennustamisesta tieteenala. Se ei taitaisi olla parapsykologiaa. "Tulevaisuuden ennustamisen" oppituoli voisi olla mielenkiintoinen professuuri. Joutuisikohan sitä aina puolustamaan että ei ole parapsykologi? (Jolloin skeptikot eivät pitäisi) Vetäisivätkö parapsykologit väitteen että heidän alaansa opetetaan yliopistossa? (jolloin parapsykologit eivät pitäisi.)

Mutta monella tavalla hyvä olisi tämä oppiala:

Ensiksikin sitä voisi ennustaa milloin kukakin keskustelukumppani todennäköisesti kuolee. Se olisi siisti aamupöydässä kolleegalle heittää. Että pöytään naksahtaisi arvio elintavoista, sukupuolesta ja tämän geeneistä sekä siitä miten pienhiukkasalueella elää. Ja onko alueella pahoja pultsareita ja muita rellestäjiä örisemässä. Varmasti ilahtuisi se työkaveri kun kuulisi että "todennäköisyysarvioni mukaan Teille nasahtaa nalli viiden vuoden päästä marraskuun 16. +-15% 95% todennäköisyysvälillä. Että olkaa hyvä vaan tiedosta." Varmasti tykkäisi. Paitsi jos olisi samalla alalla, jolloin se tietäisi sen kaiken jo itsekin. Ja olisi lisäksi kilpailija sen kanssa. Mutta kun sen tiedon saisi, niin kuntoilisikohan sitä sitten enemmän? Entä kun tämä muuttaisi ennustetta, niin voisiko sanoa että "Hähää, tänään taas kusetin kuolemaa viiden minuutin verran! Rääh." Jos olisi uskovainen, niin voisi miettiä kuinka Saatana kyllä purisi häntäänsä, kun "ei vieläkään saada tuota". (Helvettiinhän sitä joutuisi, kun ennustaminen on Raamatussa kielletty. Mutta pelastuisiko jos muuttaisi nimen "profetioinnin laitokseksi"? Ainakin Raamattu näyttää tälläiseltä. Että ennustaminen on pahio mutta profetiointi on hyviö.) Vai olisiko sittenkin paha mieli, kun ennustettaan vääristäisi. Voisi käydä ammattiylpeydelle se jatkua epäonnistuminen, jonka aiheuttaisi itse kaiken maailman vääristelevillä kepulikonsteilla.

Toisekseen, alkaisivatkohan ihmiset tulla kyselemään ennusteita tältä : Että minkänälöinen on seuraavan viikon voittolotto (joka ei olisi alan selvitettävissä oleva asia, mutta kysyisivät kuitenkin.) Eivät ymmärtäisi että ennustaminen olisi vain arviointia, eikä oikeaa tulevaisuudennäköä joka ei sattumaan sopisi. (Eli voisi antaa arvion arvotaanko seuraavalla viikolla lotto. Tätä ei moni arvostaisi.) Jonoon tulisivat kysymään että milloin heidän lapsi oppii puhumaan, ja onko etanalla huomenna sarvet pystyssä.

Kolmanneksi voisi kysellä että olisiko Jeesus tulossa seuraavalla viikolla tai joku tietty päivä. Oppiala varmaan sanoisi että olisi epätodennäköistä, eli sellaista ennustetta ei kannattaisi antaa. Mutta jos toisella olisi vakaumus että silloin taivaat aukeaa. (Että Tä-Däng) ja sieltä hyppäisi hipin näköinen mies vaaleassa puvuntakissa ja perässä olisi valtava määrä Taivaan enkeleitä joilla kaikilla on harrikat ja konetuliaseet, ja toisaalta maa aukeaisi (Että ry-rysk) ja sieltä nousisi sellainen punaihoinen mutantin näköinen kaveri ja iso kasa pelastusarmeijan mummoja jotka kertovat kaikille seteliuudistuksesta, niin uskaltaisiko ja saisiko kertoa että ennusteen mukaan ei. Vai olisiko poliittisesti korrektisti hiljaa tai sanoisi että "eräiden uskonnollisten näkemysten mukaan näin on" vaikka tämän se kysyjä tiesi jo ennalta kun hän sitä näkemystä itse edustaisi. Että olisiko pettynyt tämä uskovainen siihen että kysyy että "tapahtuuko" niin toinen sanoo "sinusta kyllä", vaikka sen mielipiteensä on koko ajan itse tietnnyt. Miettisikö että kumpi on pahempi vaihtoehto (Se professori-ennustaja, ei se partahippi tai mutanttimies), kertoa ennuste vai selittää ympäripyöreää.

Neljänneksi tästä oppialasta tulisi varmasti skeptikoiden suosima. Niin nuoret, hyvin koulutetut, älykkäät ja erittäin skeptiset kävisivät ennustajilla ja haluaisivat ennustajan henkilökohtaisia tulevaisuusennusteita. Olisihan se siistiä, kun ne samat sitten toisaalla haukkuisi kun ennustaminen on niin huono ja epätieteellinen asia. Huutaisi että "Huijareita". Paitsi tietysti ne, joilla ne itse kävisi, jotka olisi aitoja. Kun olisi skeptikosta kuitenkin ihan eri asiat ne.

Sitten viidenneksi voisi tietysti ennustaa milloin jää itse eläkkeelle, ja tehdä aamukamman tästä. Että "count down alkaa nyt". Alussa olisi aamukampa ja lopussa aamukasa piikeistä. Minä tiedän jo sen päivän. (Ellei laki muutu.)

maanantai 26. tammikuuta 2009

Complete heterosexual.



Ted Haggard on siis selvästi kohdannut vääriä syytteitä. Homoseksuaalisuudesta eheytyminenhän käy käden käänteessä, sehän on vain oma valinta.

Cargo.

Tyynenmeren asukkaiden keskuudessa syntyi lastikultti. Se syntyi koska sinne tuli eurooppalaisia. Saarelaiset ihmettelivät kun eurooppalaiset eivät tuottaneet esineitään itse, vaan väsäsivät torneja ja radioivat viestejä ja näin heille tuli lastia.

Saarelaiset kokivat, että pieniin laatikkoihin puhuminen on eräänlaista taikuutta, Jumalaa suostuteltiin antamaan yliluonnollisia antimiaan. Alkuasukkaat jäljittelevät täysin toimintaa, jonka luonnetta he eivät ymmärtäneet.

Tämä voi tietysti huvittaa paljon. Mutta töissäkin tehdään monesti juttuja vain siksi, että se on talon tapa. Kukaan ei mieti miksi asia tehdään, se vain tehdään. Ehkä tilanne on muuttunut.

Siksi on helppoa naureskella kuinka tyhmiä tyynenmereläiset olivat kun palvoivat jotain ihan tavallista lastia. Mutta ensinnähän sellainen lasti on aivan ihmeellistä ja taatusti enemmän kuin mitä monet uskonnot ovat tarjonneet. Eipä mieleeni tule toista uskontoa, jossa ensin on nähty näyttö "rukouksen tehosta" ja vasta sen jälkeen sitä on alettu seuraamaan. Eurooppalaiset ovat siksi tavallaan astetta hassumpia, kun he ensin päättävät seurata Jumalaa ja vasta sen jälkeen he alkavat väittämään että ihmerukouksia tapahtuu.

Niin, että kun menet huvitut siitä, että tyynenmereläiset palvovat hassusti, niin mieti että jos heihin iskee tuho, rutto ja jalkasilsa, ja tämä hassulastikultti, jossa pohjimmiltaan palvotaan jotain niinkin raadollista kuin meidän kulttuuriamme, on heidän ainut toivonsa lähde. Pitäisikö tähän cargoamiseen panostaa jos siitä tulee hyvä mieli? Vai olisiko itsekästä pyytää heiltä itsensä palvontaa?

Sen jälkeen mieti, miten kävisi jos maailmanlopun kolme iskelmälaulajaa saapuisivatkin tänne Suomeen kylvämään ikivihreitä klassikoita ja kuolemaa. Että kannattaisiko meidänkin sittenkin vaihtaa cargoon? Itseämmehän me palvomme joka tapauksessa.

Voi kauhistus.

Sitä on tapahtunut: Selvästi ateististen tahojen toimintaa kirkon lasten foorumilla. Kommentit ovat olleet esimerkiksi seuraavia:

"Kirkolla on ilmeisesti epätoivoiset ajat kun markkinointia täytyy häikäilemättömästi kohdistaa niihin, joilta puuttuu oma harkintakyky. Näin lapsiamme johdetaan harhaan viihteen keinoilla"

Tässä kohdassa on hauskaa katsoa tilannetta, kun sekä ateisteista että uskovaisista lapsille oman sanoman kertominen on opettamista ja toisen kauheaa aivopesua. Fakta on kuitenkin se, että foorumi oli kristityille lapsille tarkoitettu ja siellä toivottiin käytävän vanhempien kanssa. Jos lapsella on sellaiset vanhemmat, että he pistävät heidät tuollaisiin paikkoinin, niin luuletteko että joku nettifoorumi muuttaisi lapset kristityiksi? Eiköhän ne olisi muutenkin.

Kun muistetaan, että "Vapaa-ajattelijat, joita myös ateisteiksi kutsutaan, ovat käyttäneet tehokkaasti modernia verkkomediaa jalojen tavoitteidensa ajamiseen." Olisi minusta vähintään reilua antaa uskovaisille vastaava mahdollisuus. Tuollainen foorumi on pikkuasia.

Toki tiedän, että kaikki "uskikset" ei itse kunnioita ateistejen vakaumuksia vaan käyvät flamettamassa ateisteille verkossa, aivan kaikkialla missä heitä on. (Täälläkin.) Heistä tämä on sananvapautta. Ja nyt he tavallaan saivat "omaa lääkettään".

Mutta minusta ei ole OK alentua toisten tavoille. Olkaamme flameuskiksia parempia! Älkäämme aivopeskö lapsia omilla näkemyksillämme. Sillä jos menet lapselle julistamaan ateismia, teet juuri saman mitä uskovaiset tekevät. Käännyttävät lasta, joka ei ole vielä "samalla tavalla pelissä mukana". (Ja tarkoituksenani ei ole moittia lapsia tyhmiksi. Mutta on vain väärin odottaa 6 -vuotiaalta samantasoista tasavertaista debattia kuin 30 vuoden kokemuksella.)

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Kreationistien julkaisut.

Tavallisesti tieteessä korostetaan tutkimuksia, joita pitäisi tuottaa. Sanotaan että "publish or perish". Tämä on tunnettua, ja jopa kreationisti Michael Behe on käyttänyt sitä. Tosin kreationistit haluaisivat unohtaa tämän koska se miten hän sitä käytti on kääntynyt epämiellyttävästi ympäri. Solukoneista tulee koko ajan lisää evoluutiotutkimusta, mutta ÄS:läisten julkaisutahti on surkea.

Kreationistit puolustautuvat tältä tietenkin vainoon vetoamalla. He väittävät että tiedemaailma "ei anna heidän julkaista", ja ajaa heidät ulos. Vertaisarvioinnin merkitys toisin sanoen unohdetaan: Koko vertaisarvioinnin ideahan perustuu juuri siihen että huonot ammutaan pois, joten pelkkä se, että ei saada julkaisuja läpi, ei toimi.

Erikoista on myös se, että kreationistit ovat aina - ainakin 1980 -luvulta asti - toitottaneet sitä kuinka pian kreationistinen tiede on lyömässä läpi. "These are intresting times to be creationist" ja niin edespäin. Kreationismin kokeman kritiikin väitetään jopa olevan osa normaalia paradigmanmuutosta. Mutta tällöinhän kyse ei olisikaan vainosta vaan normaalista tiedeyhteisön suorittamasta kritiikistä, jolle tulisi antaa vastaukset. Vastaus ei ole "vainoat vain, odota 50 vuotta niin nähdään mistä kana pissii" - kuten esimerkiksi Puolimatka tuntuu sanovan.

Einstein sai tieteen läpi ja koki kritiikkiä. Mutta hän vastasi siihen, eikä leimannut sitä vainoksi.

maanantai 19. tammikuuta 2009

Voimat ja heikkoudet.

Sivu "what harm is there in teaching "strengths and weaknesses"?" sisältää tavaraa, joka käsittelee kreationistien uusimmantyyppistä kampanjointia.

Sen esiintuoma henki on tuttu. Kreationistien strategiana on saada moittia evoluutiota, ja tätä kautta tehdä siitä epäuskottavan. Heikkouksia ei opetettasisi muiden teorioiden kohdalla, eikä sitä korostettaisi, joten selvästi heillä on ketunhäntä kainalossaan. He korostavat "let them decide" jota tehdessään he opettavat lapsille virheen siitä että tiede = mielipidekysymys. On typerää kysyä "mitä mieltä olet maan pyöreydestä".

Sivu antaa myös esimerkin näennäisen vakuuttavasta kritiikistä, joka on tiedettä tuntevien mielestä selvästi väärin. Esimerkiksi kun maa pyörii, miksi meitä ei huimaa kuten karusellissa? Voi tuntua uskottavalta, jos ei osaa fysiikkaa. Evoluution kanssa on tietenkin sama asia. Kun heikkouksien esittely on evoluution vääristelyä, se on itse asiassa virheiden opettamista. Sivu näyttää lainattujen esimerkkien kautta kuinka "voimat ja heikkoudet" -jutussa tehdään seuraavia asioita:

+ They teach false information
+ They teach students that the unexplained is unexplainable.
+ They teach students to extrapolate from one or a few to all.
+ They teach students to argue illogically.
+ They teach students to only report supporting facts.
+ They teach students to exploit naïvety to win an argument.
+ They teach students to argue by establishing impossible criteria.
+ They reinforce student misconceptions.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Koko totuus mitään pois jättämättä.

"Valehtelu on aina totuudenvastaista puhetta, mutta kaikki totuudenvastainen puhe ei ole valehtelua."
~Vartiotorni, 1. helmikuuta 2007 s. 6

Nukkumisen mustavalkoinen autuus.

Unella on suuri vaikutus oppimiseen. William Fishbeinin ja Hiuyan Laun tutkimukseen vedoten iltapäivätorkut voi tehdä ihan tehokkuuden nimissä. (niinkuin emme muutenkin tekisi niitä. Eiei, tuota viime vuoden pylvästä minä vaan keskittyneesti mietin krooh.) Assosiatiivinen oppiminen tehostuu nukkuen. Samasta syystä myöskään esimerkiksi ennen koetta suoritettu viime hetken pänttääminen ei pelasta. Matthew Walkerin tutkimuksen mukaan valvominen heikentää oppimistuloksia. Syyksi arvioidaan sitä että muistin siirtyminen ei onnistu.

Unella on siis tärkeä aktiivinen tehtävä, emme olekaan nukkuessamme passiivisia, vaan aivomme tarvitsevat sitä oppimisen asioissa.

Unen määrä sinällään ei kuitenkaan ole vielä riittävä mittari, vaan myös Ysbrand D. Van Der Werfin tutkimuksen mukaan unen laatu on otettava huomioon. Ja myös muistettavan laatu vaikuttaa. Unen laatu ei vaikuta kaikkiin muistitehtäviin. Henkilöt eivät tiedosta kuvissa olevaa kaavaa tietoisesti, mutta he kuitenkin tietävät hyvin etukäteen mitä on tulossa. Ja unen laatua voi myös boostata: Jan Brownin tutkimuksen mukaan sähköstimulointi tehostaa unen hyödyllisiä ominaisuuksia.

Huonosta unesta kärsivien onneksi huonosta unesta kärsivät kärsivät siitä usein vähemmän kuin mitä he itse kokevat. Eikä uni ole kaikkihyvä voima. Unihäiriöt voi tuottaa ikäviä muistoja, jolloin henkilö kokee vaikka olleensa seksuaalisen väkivallan kohde lapsena.

Päivän turhana tietona on tietenkin Eva Murzyn tutkimus, jonka mukaan unet ovat joskus värillisiä ja joskus mustavalkoisia. Vanhemmilla ihmisillä mustavalkoisia unia on enemmän. Syynä voi olla televisio, joka oli muistaakseni aikaisemmin mustavalkoinen.

Oppivatkohan vanhat ihmiset myös mustavalkoisempia asioita?

Uskon suvaitsevaisuus.

Melko usein saa kuulla, kuinka kirkko ja uskonto on lisännyt suvaitsevaisuutta. Kuitenkin me tiedämme mitä se on ollut kirkon valta -aikana:
Esimerkiksi vuonna 1612 Pendelssä, englannissa 13 syytettiin. 10 heistä: Alizon Device, Elizabeth Device, James Device, Anne Whittle, Anne Redferne, Alice Nutter, Katherine Hewitt, John Bulcock, Jane Bulcock & Isobel Robey saivat syytteen noituudesta ja heidät tapettiin hirttämällä. Elizabeth Southernsia ei hirtetty, koska hän kuoli odottaessaan oikeudenistuntoa. Tosin laki tuomitsi hänet silti noidaksi. Jennet Preston asui hieman kaupunginrajan toisella puiolella ja hänet hirtettiin sen sijaan Yorkshiressä. Magaret Pearson tuomittiin noituudesta, mutta päätettiin että hän ei ollut osallinen alueella tapahtuneisiin pahuuksiin, joten hän sai vuoden vankeutta.

Ja aina kun joku hirtetään noitana, me kaikki tiedämme mistä on kyse. Maa oli tuohon aikaan uskonnollinen. Ja kun muistamme, että englanti oli irtautunut katolilaisten näkemyksistä Henrik VII aikana, joka hallitsi vuosina 1485–1509, tiedämme että syylliset eivät olleet katolisia. He olivat protestantteja. Sitä samaa jengiä jota valtionkirkkomme ja herätysliikkeet edustaa.

Kysymys kuuluukin: Missä oli se kristinuskon tuoma suvaitsevaisuus?

Samaa kysymystä voisi tietysti kysyä myös silloin, kun puhutaan naisten oikeuksista, naispappeudesta, homoseksuaalejen oikeuksista valtiossa mennä naimisiin (Sitä halutaan kieltään koska se on eikristillistä. Kaikki homot eivät kuitenkaan ole kristittyjä.) 1950 -luvulla Amerikoissa ei saanut erirotuiset mennä naimisiin. Asiaa perusteltiin uskonnolla. Kondomit olivat laittomia ja niistä koulussa opettaminen oli laitonta, samoin kuin monet seksiasennot olivat laittomia. Asiaa perusteltiin kristinuskolla. Homoseksuaalisuus luokiteltiin mielisairaudeksi ja siitä "eheytettiin". Missä helvetissä on se paljon puhuttu suvaitsevaisuus?

Pohjimmiltaan suvaitsevaisuus tulee ihmisistä. Kun kirkko edustaa pysyvyyttä ja säilyttää arvoja, tosiasiassa juuri muutos on tuonut sen suvaitsevaisuuden mukanaan. Uskonnon rooli tässä muutoksessa on ollut lähinnä jarruna toimiminen. Se on kuitenkin muuttunut, ympäristön pakotteesta. Kirkko on ollut juuri niin suvaitsematon kuin olemme sen sallineet.

Syynä on tietenkin uskonnon perimmäinen luonne. Uskonnon sisäänhän on kirjattu "the ohjeet" : Uskonto väittää että se tietää muuttumattoman Totuuden ja se määrittelee moraalisuuden, hyvyyden, kauneuden ja kaiken muun.

Ja kirkolla on ollut aikaisemmin suurempi maallinen valta, joten yhteiskunta on ollut hyvin paljon juuri sellainen kuin se on halunnut sen olevan. Muutos tästä pois päin on siis itse asiassa kristinuskon vastaisuutta. Sen piirissä on toisin sanoen johto, joka edustaa monin kannoin asioita joita se on ennen vastustanut, ja jota silti esitetään jonain ikuisena ja muuttumattomana asiana, joka löytyy sellaisenaan pari tuhatta vuotta vanhoista jutuista.

Jos uskonto on todella tuonut "suvaitsevaisuutta" maailmaan, niin on aika erikoista, että se on alkanut tuomaan sitä vasta sitten kun sen valta ihmisistä on heikentynyt, jolloin sen vaikutusvallan luulisi olevan huonompi selitys kuin muulloin.

Vaihtoehtona näyttää olevan vain se, että ennen kristinuskoa on "ymmärretty väärin" ja "käytetty väärin". Miksi sitä ei sitten nyt "ymmärretä väärin" ja "käytetä väärin" jälleen nyt? Ovatko ihmiset nyt paljon kaikkitietävämpiä ja parempia ja erehtymättömämpiä kuin ennen? Näyttää siltä että Raamatun arvo on sama moraalissa kuin mitä se ennustaa keksintöjä. Ensin joku keksii keksinnön tai yhteiskunnassa asuvat ihmiset päättävät mikä on hyvää, ja sitten jälkeenpäin Raamatusta katsotaan oikeat lauseet jotka sopivat tuohon keksintöön tai yhteiskunnan tilanteeseen.

perjantai 16. tammikuuta 2009

Kreationistit oikeudessa.

Olen huomannut erikoisen asian (ÄS)kreationisteista oikeudessa: Siellä asia vedetään oikeuteen aina mutkan kautta. He menevät oikeuteen jostain muusta asiasta, mutta mukaan vedetään "ilmaisunvapaus" tai muu, jossa puolletaan sitä että ÄS:ää saisikin sitten opettaa koulussa.

Tilanne vain rakennetaan siten, että jos he voittavat oikeusjutun, he saavat tukea tälle, mutta jos he häviävät, kyseessä on "jokin muu asia".

Esimerkiksi Freshwaterin tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten opettajan pahoinpitelysyytteen päälle rakennetaan ilmaisunvapauskysymys. Jos juttu voitetaan, saadaan kreationismia opettaa vapaammin, "mielipiteenä".

Erityisen hauskaksihan tässä tapauksessa tekee se, että on hyvä katsoa miten perusteltuja nämä "mallikristittylastenpolttelija" Freshwaterin mielipiteet ovat: Freshwater esimerkiksi opetti "vaihtoehtoista näkemystä", jossa kirahvit eivät voi kehittää parempaa kaulaa, koska ne voivat keksiä tarpeen paremmille kaulaverisoinille vasta kun ne kuolevat ja kuolleet eivät kehity. Toisin sanoen hän opettaa että evoluutio on jotain aivan muuta kuin mitä se on. Kysymys voisikin olla, että onko opettajilla lupa mielipiteensä vapauden nimissä valehdella sen sisältö, mitä toiset ihmiset ajattelevat? Onko kritiikissä tai mielipiteessä ylipäätään mitään järkeä jos ei ymmärrä kritisoimaansa asiaa?

Samoin tietysti Doverissa oli muut asiat kyseessä, kun juttu hävittiin, oli kyse vain siitä että koululautakunta pisti sääntöihin että jokaisen opettajan on sanottava jotain, ja jos se olisi voitettu oltaisiin tietysti vedottu Behen läsnäoloon ja sitten kouluissa oltaisiin opetettu ÄS:ää kunnolla oppiaineena. Mutta kyseessä tässä oikeudenkäynnissä ei nyt tietenkään ollut ÄS:än opettaminen, vaan ihan muu asia. Näin asiaa voidaan yrittää toisella yksityiskohdalla uudestaan myöhemmin.

Olennaista on tietysti se, että he väittävät puhuvansa sananvapaudesta tai muusta asiasta. Kuitenkin he harjoittavat lähinnä semanttista leikkiä siitä mitä se tarkoittaa ja pyrkivät pitämään asiat mahdollisimman sotkuisina: Ei selviä kannanottoja, jotta mistään ei voida jäädä "housut kintuissa". Heidän talon tapansa on "en minä niin sanonut", eikä suinkaan asioiden täsmentäminen tämän jälkeen. Kuten lukutaitoiset voivat nähdä.

Syynä tähän on tietysti Amerikan Laki. Siellä kielletään ja sallitaan tiettyjä asioita. Sallittua on esimerkiksi tukimateriaalien käyttö, mutta niiden tehtävänä on tukea objektiivisen tulkintatavan oppimista, jota kirahviesimerkki ei ainakaan tee. Uskontoa tai eiuskontoa ei myöskään saa diskriminoida:

"A teacher shall teach the material presented in the standard textbook supplied by the school system and thereafter may use supplemental textbooks and other instructional materials to help students understand, analyze, critique, and review scientific theories in an objective manner, as permitted by the city, parish, or other local public school board unless otherwise prohibited by the State Board of Elementary and Secondary Education.

This Section shall not be construed to promote any religious doctrine, promote discrimination for or against a particular set of religious beliefs, or promote discrimination for or against religion or nonreligion."

Koska me tiedämme, että kreationistit ovat käytännössä käännytysasioissa liikkeellä. Tämä näkyy jo siinä että he aina haluavat kouluihin ennen kuin ovat päässeet tieteeseen. Normaalistihan ensin tiede lyö läpi ja sitten se pääsee oppikirjoihin. Puolimatkan uuden kirjan mukaan tämä tapahtuu jostakuinkin 50 vuoden kuluttua. Eli muutos tulee sitten järkevästi vasta tämän jälkeen. Mutta kun he eivät halua seurata kaavaa. Koska kyseessä ovat lasten sielut, jotka joutuvat Helvettiin jos niitä ei pelasteta HETI. Ja tämän vuoksi kreationistit jatkuvasti ovat lakituvissa. Ja aina kouluopetus on aiheena. Heillä on takanaan enemmän tälläisiä oikeusistuntoja, kuin mitä he ovat tehneet tutkimuksia.

Kolmenlaisia hihhuleita.

1: Niitä, jotka loukkaantuvat yliherkästi. Heillä heidän vakaumuksensa on niin he itse, että jos heidän aatettaan loukkaa, loukkaa heitä itseään. Siksi suuttumiseen riittää se, että heidän kanssaan on erimielinen. Hihhuli on herkkänahkainen itkupilli, joka on kyllä usein itse valmis ja halukas moittimaan muita esimerkiksi moralittomiksi, mutta ei itse kestä kun hänelle itselleen tehdään samoin.
2: Niitä, jotka tekevät loukkaamisesta strategisen aseen: He loukkaantuvat aina kun se vain on mahdollista, koska jos joku esimerkiksi esittää argumentin ja tästä loukkaantuu, argumentti jää käsittelemättä, ja lisäksi argumentin esittäjä tulee varovaisemmaksi, koska huomaa että tässä on hypätty jonkin rajan yli. Lisäksi loukkaantuminen kääntää tilanteen siten, että argumentoija joutuu puolustautumaan, koska hän joutuu vähintään selittämään sitä miksi hänen kannanottonsa ei ole mikään loukkaus. Tällöin loukkaantuja saa moraalisen ylilyöntiaseman rakentamalla itsekeksityn vainotilanteen, jossa hän on uhri. Asenteessa yhdistyy erikoisesti ylemmyydentunne ja vaatimattomuuteen kätketty marttyyriys.
3: Niitä, jotka ovat molempia ylläolevia samanaikaisesti.

torstai 15. tammikuuta 2009

Seksistä pitäytyminen ja sukupuolitautien yleisyys.

Sitä voisi luulla että pidättyväisyys seksissä suojaisi sukupuolitaudeilta, mutta näin ei ole. Syynä on se, että lupausta voi olla vaikea pitää.
1: Ja tietenkin siitä valehdellaan perheelle, eli ollaan seksuaalisessa kanssakäymisessä, mutta ei kehdata kertoa siitä kotona. Tämä tarkoittaa sitä, että lupaus on monesti vain kodin kulissitoimenpide, joka ei vaikuta seksin harrastamiseen.
2: Pidättyväisyys lisää "inspiroituneita vaihtoehtojen avomielistä miettimistä" ja itse asiassa lisää erilaisia seksuaalisia vaihtoehtotoimintoja, joita uskovaisten kesken kutsutaan tuttavallisesti "perversioiksi" : Tutkimusjuttu kertoo että "virginity pledgers were six times as likely to have had oral sex as non-pledgers". Minä ymmärrän miksi pölynimurin imitointi tai tikkunekkuleikit kiinnostavat.
3: Kolmas liittyykin sitten Nokian saappaiden rakennusaineeseen ja sen katoamiseen yrityksen keskityttyä kännykkäalalle. (älä unohda kumia) "virginity pledgers were less likely to report having used a condom the first time they had intercourse." Eli vaikka uskovaiset kuinka mainostavat sitä kuinka kortsut unohtuvat kännissä, tosiasiassa se on se neitsyyslupaus joka unohtuu. Ja kondomi unohtuu paljon useammin, jos sitä ei edes pidä mukana kun on turvautunut elämässään itselohduttavaan "minun mieleni kyllä kestää" -ideaan. Joka ei sitten tutkitustu toimi.

Miksiköhän neitsyyttä mainostavat vetoavat aina mielipiteeseen ja tunteeseen siitä kuinka kaikki känniääliöt unohtavat kumin ja siveät uskovaiset vain pitävät jalat sievästi ristissä ja korkeintaan hikoavat sen verran että joutuvat käymään vessassa hieman laittamassa puuteria nenänpäähän? Miksi he eivät viittaa tutkittuihin tosiasioihin?

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Tasapuolinen kohtelu.

Vaihtoehtohoitojen kannattajat kertovat että heidän kritisoijansa ovat kauheita koska he eivät hyväksy eri vaihtoehtoja. He kertovat asioista tasapuolisuuden nimissä. Samoin henki -ihmiset kristillisestä piiristä ja sen ulkopuolelta haluavat tasapuolista kohtelua, ja siksi kritisoijien pitäisi olla hiljaa.

Skeptikon tai tieteellistä maailmankuvaa mainostavan tai "epähengellisen" kuten ateistin pitäisi siksi aina olla hiljaa ja tasapuolisuuden nimissä antaa aina näille vaihtoehtonäkemyksille lupa ilmaista itseään ja kritisoida näitä sceptic.inc:iläisiä, joiden edustajat eivät saaneet kritisoida koska se oli kauheaa.

Mutta mistä ihmeen tasapuolisuudesta on kyse? Laske montako vaihtoehtohoitokirjaa on kirjastossa ja montako tiedekirjaa siellä on. Ota käteesi lehtiä, ja laske monessako niissä on horoskooppipalsta. Laske monessako on tiedepalsta.

Siinä teille ongelma: Jos tasapuolisuutta todella tavoiteltaisiin, ja hiljaisia väheksyttyjä vähemmistöjä kunnioittaa, niin ketkä siinä tapauksessa olisivatkaan sen äänensä kuuluviin saamisen tarpeessa? Eli jos jomman kumman on lopetettava toisen näkemyksen mollaaminen ja kritisoiminen jotta tilanne taasantuisi, niin kumpi se olisi?

Hanaa!

Kyllähän me kaikki tiedämme kuinka luonnollinen on aina hyvää ja keinotekoinen pahaa. Esimerkiksi kasveissa on vain lääkeaineita, mutta jos samoja yhdisteitä tehdään laboratoriossa, se on keinotekoinen myrkky. Ainakin vaihtoehtohoitajien sanojen mukaan.

Veden kohdalla mainostetaan nyt erityistä keinotekoista värkkiä, joka muuttaa luonnottoman veden luonnolliseksi. Ainakin omien sanojensa mukaan. Jotkut sen esittämistä väitteistä kuulostavat periaatteessa mahdollisilta: Esimerkiksi happea voi tulla veteen ja kalkkia poistua. Tosin se herättää myös ihmetystä:
1: Jos se poistaa kalkkia, niin tahrautuuko kyseinen laite. Kalkkihan ei katoa mihinkään. Miksi tästä kalkkeutumisesta ei ole mainintaa?
2: Sivulla mainitaan että se tekee vedestä "kaksinapaista". Miten tämä mitataan ja mitä se tarkoittaa? Jos veden napaisuutta voidaan mitata, haluan sellaisen laitteen. Jos sen taas tekee meedio, eikö olisi syytä vähintään mainita että kaksinapaisuus liittyy uskonnolliseen käsitykseen henkimaailmasta, joka taas ei ole sellaista mitä tiedemaailma ei hyväksy. Kun kerran mainitaan että "korkeakoulut" ovat jotain mieltä tehosta, luulisi, että tieteellisyys kiinnostaa ja tieteettömyydestäkin olisi maininta.
3: Toisaalta sivu sanoo että "Plus&Minus-vedenpyörteistäjät eivät poista mahdollisia epäpuhtauksia vedestä, mutta veden saamalla energialla on monta positiivista vaikutusta." ja toisaalta taas väitetään että "vähentää biologisen myrkyn Lipopolysakkaridin (LPS, endotoksiini) määrää (Kristianstadin korkeakoulun mukaan" ja "irrotta kalkkia; kalkkia vapautuu myös vesijohdoista" Minusta nämä lausunnot ovat ristiriitaisia.
4: Sivu myös mainostaa mukavasti sitä, kuinka se tasaa energiatasoja aivopuoliskojen välillä. Valitettavasti tämä ei ole sitä mitä tiede opettaa aivotoiminnasta. Tässä kohden käsitys viittaa hengellisiin näkemyksiin. Niiden kohdalla tilanne on siitä hankala, että niiden harjoittajat ovat itsekeskeisen ylpeitä väittäessään että he tietävät ja osaavat jotain. Valitettavasti tämä on kehäpäättely ilman tätä testaamista: Henkimaailman tietäjän sana on uskottava, koska hänellä on aito kyky. Ja hän on aito uskottava koska hän sanoo niin uskottavasti.
5: Erikoinen on myös väite siitä että vain parittomat käyttökerrat toimivat. Miten tämä on testattu kokeellisesti? Jos asia on tutkittu, siitä varmasti löytyy tutkimus jossa asetelman voi tarkistaa. Luulisi että veteen joko imeytyy happea tai ei, eikä imeydy joka parittomalla kerralla ja poistu parillisella. Jos se taas sitoo jollain tavalla lipopolysakkarideja tai kalkkia, ne voisivat joka toinen kerta ehkä jollain ihmeellä puhdistaa tavaran, mutta siitä ei voi olla kyse koska tuotetta ei mainosteta tavalla "joka toinen käyttökerta se imee kalkin itseensä ja joka toisella kerralla dumppaa edellisestä imetyt myrkyt mukaan" tms.

tiistai 13. tammikuuta 2009

What makes you an "outstanding teacher"?

Freshwater -tapaus on nostattanut meteliä. Minäkin kerroin tästä tapauksesta blogissani silloin kuin itse teko oli tuoreempi. Laitteella siis polteltiin käteen ristiä, joka ei ollut uskonnollinen koska se oli vain rasti.

Kommentoinnin puolesta tilanne on saanut kummallisia sävyjä: Kun "case against Freshwater was primarily about him using an electro-static device to burn what looked like a cross, on a number of students arms". Oikeudenkäynnissä on tietysti käsitelty myös hänen muuta kreationistisuuttaan, aiheena on katsoa onko hän syyllistynyt kaikkiin niihin kohtiin opettamisessa josta häntä syytetään ja ovatko kaikki syytökset aiheellisia.

Näinhän se oikeusjärjestelmä menee ja pitääkin mennä.

ihastuttava uskovainen kommentoinut ja puolustanut Freshwateria sanomalla "This case is all about whether our government schools really want our children to learn or whether they are more interested in indoctrinating our children to a particularly politically correct, agenda-driven liberal worldview." Eli Freshwater on puolustamassa uskonnollista vapautta, ja vastustamassa liberaalejen kirottuja ruumiinkoskemattomuus ja pahoinpitelysääntöjä. "Apparently attempted mutilation of your students makes you an “outstanding teacher”."

Eikä tämä kommentti ollut tietenkään kuin jäävuoren huippu. Sinäkin voit antaa tukea Freshwaterille sivun kautta, jossa kulmaa koristaa siisti Raamattu.

Luultavasti Freshwaterista tulee jonkinlainen kreationistien marttyyri, joka on asiattomasti poistettu koulusta uskonnon vuoksi. Vaikka se polttojälkikin oli tietysti vain rasti eikä missään tekemisissä uskonnon kanssa.

Avaruuslehmät.

Mitä tapahtuu, kun kreationisti kiinnostuu vertailemaan eri uskontojen myyttejä ja haluaa liittää ne Islamin uskoon? Kummallisia tapahtuu. Syntyy aineistoa, johon kannattaa tutustua heti jos on hieman kyllästynyt Amerikkalais-Eurooppalaiseen toistoon.

Dr Imad Hassan on sinällään ihan positiivinen hahmo. Hän muun muassa puolusti naista, joka tuossa taannoin joutui vaikeuksiin nallekarhun vuoksi, kun nallekarhua meinattiin vahingossa nimetä Profeettaa loukkaavasti. Hän on siis eräänlainen poikkeusmuslimi.

Myös hänen tulkintansa Raamatusta ja Koraanista on aivan erityisen omintakeinen. Ja leppoisana miehenä hän on tietysti valmis jakamaan aineistoaan internetissä kaikille kiinnostuneille ja hieman niillekin joita ei kiinnosta : Hänen näkemyksensä on, että kaikki eläimet ovat syntyneet yhteisestä kantamuodosta, mutta sitten on muutama eläinryhmä, joka on erityinen ja erikseen luotu. Näitä ovat kamelit, lehmät, lampaat, ja vuohet. Perusryhmien määrät on nyt sitten todistettu. Tätä tukee tietysti se, että useissa uskonnoissa niille asetetaan jonkinlaista erityisasemaa. Ne ovat Pyhiä eläimiä ja niitä ei saa syödä, tai sitten ne ovat niiden harvojen kosher -eläinten joukossa joita on OK syödä, kuten lehmän kohdalla on. Myös näiden olentojen maahantulo on erityinen:
"Camels, cows, sheep and goats were created outside this planet and were brought down to the ape man ‘ Adams ’ after they were converted to intelligent beings."

En ymmärrä tätä todistusta - en esimerkiksi sitä miksi selitys ihmisen kiinnostukselle niitä kohtaan ja niiden erityisenä pitämiselle ei voisi olla vaikka se että kyseessä ovat yleiset karjanhoitoeläimet - joten Jumalan täytyy olla olemassa.

Maailmanloppu 2012.

Jimiltä tuli koominen dokumentti, "Maailmanloppu 2012" joka kertoi siitä miten vuonna 2012 maailmanloppu rynnistää luoksemme. Siinä perusteltiin Mayoilla ja Raamatulla ja muilla elementeillä. Jopa internetin ennustusohjelmalla. Se oli täynnä "toteutuneita ennusteita", eli siinä tulkittiin symbolisia ennusteita jälkikäteen ennustuksiin sopiviksi. Esimerkiksi erään ennustuksen "puhekivi" tarkoittaa tietysti kännyköitä. Tämä on tietenkin kaikille maailmanlopun ennustajille tuttu strategia.

Tässä haastateltiin myös erästä henkilöä, joka perusteli uskonsa ennustuksiin vetoamalla Ateenalaisiin: Koska ateenalaisten filosofia, tiede ja muut asiat ovat ihailtavia, olisi typerää valikoida vain nämä asiat. Kun kerran taidetta, rakennuksia ja muuta kulttuuria ihailee ja pitää hienostuneena, pitää ehdottomasti pitää myös oraakkeleja pätevänä tietolähteenä.

Tämä on hieman sama asia, kuin se että jos joku kulttuuri tai henkilö osaa yhtä tai kahta asiaa, niin sitten häntä pitäisi pitää kaikessa hyvänä. Eli jos on auktoriteetti yhdessä, on auktoriteetti kaikessa. Tämä taas on yhtä fiksua kuin esittää että jos joku tekee yhden virheen jossain, niin hän olisi täysin epäluotettava. Tosiasiassa vaikka tekisi kuinka pahan virheen yhdessä asiassa, voi olla hyvä toisissa. Ja se että on hyvä jossain ei tarkoita että olisi hyvä kaikessa.

Ohjelma kasasi yhteen eri tahoja, jopa tietokone -ennusteita, bisnesmiehiä ja psykoanalyytikkoja, I -Chingin "erikoisia kombinaatioita", Nostradamusta, Merlinin legendaa, Ateenan oraakkeleita ja kristillisoikeistolaista kreationismia ja tuomionpäivää ja ne kaikki viittasivat juuri tuohon Mayakalenterin loppumisesta tuttuun vuosilukuun. Näitä kasattiin yhteen ja vihjattiin että "kaikki nämä toisistaan riippumattomat profetiat päätyvät samaan lukuun." Tämän pitäisi tuoda uskottavuutta ilmeisesti jotenkin jollain erikoisella tavalla jota en vain jotenkin ymmärrä: Erityisen vaikeaksi ymmärtämisen tekee se, että esimerkiksi Raamatussa tai ennustuksissa muutenkaan ei itse asiassa mainita lainkaan vuosilukuja, vaan ne on esitetty epämääräisemmin. Siksi tuo väite siitä että kyseessä on juuri "erillinen samaan tulokseen päätyminen" on outoa.

Erikoisesti ohjelmassa kerrottiin myös "Mother Shiptonista" eli Shiptonin muorista, joka on kuvitteellinen hahmo, joka ei ole koskaan elänyt. Ohjelma myönsi että se on väärennös, jonka ennustukset ovat "postdiktiivisia", eli ne on kirjoitettu tapahtumien jälkeen: Eli on kirjoitettu "ennuste" tapahtumasta joka on jo tapahtunut ja sitten se esitetään ikään kuin "vastalöydettynä". Kirjassa mainittiin kuitenkin kuinka näistä ennusteista moni on toteutunut myös "prediktiivisesti", eli ne ovat ennustaneet asioita. Esimerkiksi naisten lyhyestä hiusmuodista löytyi ennuste. Ohjelma uteli että "voisiko tämä johtua siitä että kirjoittaja sai oikeita ennusnäkyjä huijauksia kirjoittaessaan?" ja että "Oliko hänellä käytössä myös jokin aito ennuskirja joka on vain kadonnut?"

Ohjelma ei sen sijaan udellut että "voisiko tämä ennusten toteutuminen johtua siitä että ennusteiden lukijat keksivät selitykset ja merkitykset ennusteille aina jälkikäteen?" Me toki tunnemme tämän utelustrategian, jossa ollaan näennäisen kriittisiä, kun kysytään. Mutta kysymykset jotka esitetään kertovat että kyseessä on vain ajatusten suuntaaminen. Ovela keino, jossa voidaan sanoa "näin tapahtui" ilman että joudutaan kohtaamaan ikäviä skeptikkoja: Jos skeptikko sanoo että "eikö kysymykset ole johdatteleva?" ja "eikö niitä ole hieman yksipuolisesti valikoitu?" he voivat aina vastata, että "en tiedä, jos sinulle tulee mielikuva että se tarkoittaa jotain, eikö se voi tarkoittaa sitä että se todella järkevästi tarkoittaa sitä?"

Ohjelmassa vihjattiin että 2008-2009 aikavälillä alkaisi ydinsota, joka huipentuisi sitten tuohon vuoden 2012 tuhoon. Tietenkin ohjelmassa esitettiin myös epämääräistyksiä : Moni ennustaja vihjaili kuinka tuho ei olisikaan tuho ja maailmanloppu maailmanloppu, vaan että se tarkoittaisi vain maailmanloppua jossa tuntemamme maailma loppuu tai käy vain jotain merkittävää. Näin ennustaja kun voi aina kävellä pakoon sanomisistaan ja jatkaa elannontienaamistaan vielä vuona 2013.

Olen tyhmä joten Jumala on!

Kreationistit mainostavat kuinka mutkikas luonto ja solu on. Tätä he taas perustelevat sillä että "tiedemiehet ei ymmärrä" eli vetoamalla esimerkiksi siihen että evoluutio ei voisi tuottaa asiaa. (Nyt ei ole väliä onko se totta vai ei, leikitään vain mukana.) Toinen tapa reagoida on tietysti tuttu ihmettely "en voi ymmärtää miten X voisi kehittyä evoluutiolla".

Tässä kohdassa on hyvä kuitenkin huomata, että tämä ehto eli se että jokin asia ylittäisi ihmisen ymmärryksen, täyttyy sitä helpommin mitä typerämpi ihminen on. Siksi esimerkiksi idioottitasoisen ihmisen olisi vaikeaa ellei mahdotonta ymmärtää miten esimerkiksi jääpuikko syntyisi. Tämä olisi silloin hänestä mutkikasta tavalla joka täyttää kaiken sen kompleksisuusvetoamisen mitä kreationistit käyttävät. Idioottitasoiset huipputiedemiehet eivät voisi keksiä jääpuikolle teoriaa, koska heidän ajattelukykynsä rajat olisivat sen tajuamisen alapuolella.

Toisin sanoen tämä perustelutapa tiivistyy muotoon "Olen tyhmä joten Jumala on."

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Raamatun ennusteet.

Melko usein kuulee kuinka Raamatussa on ennustettu teknologisia muutoksia, kulttuurin muutoksia ja kuninkaiden nousuja ja laskuja. Näissä on kuitenkin sellainen jännittävä piirre, että:
* Raamatun avulla ei ole koskaan rakennettu ainuttakaan teknistä vimpainta. Esimerkiksi kukaan ei ole rakentanut luottokorttia Raamatun ohjeiden mukaan. Sen sijaan eräs ilmestyskirjaa tulkinnut kertoi kuinka ilmestyskirja ennusti luottokortit.
* Raamatun avulla ei ole koskaan etukäteen ennustettu vaalituloksia tai esimerkiksi pörssikurssien romahduksia. Jälkikäteen muutokset on kyllä selitetty Raamatun avulla.
* Itse asiassa Raamattu ei ole antanut edes työkaluja käsitellä monia asioita. Esimerkiksi Jumala ei ole osannut ennalta kertoa miten aborttiin tulisi suhtautua: Lähin viittaus on 2. Moos. 21:22-25 joka sanoo "Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan. Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta." Yleinen vanhan testamentin tapa reagoida murhaan on kuolemantuomio, joten on hyvä miettiä kertooko tämä siitä onko abortti murha vai ei. Ainoastaan äidin tappaminen tässä kohden tulkitaan murhaksi: Toisaalta tässä raskaana oleva nainekin on tönäisty vahingossa, joten Raamattu selvästi pistää äidin hengen sikiön hengen yläpuolelle. Toisaalta abortti on tavoitteellista toimintaa, eikä tässä mainuttua vahinkoa, ja tämä voi muuttaa tilannetta, joten tämä ei ole lopullisen sitova kannanotto : Lopputulos on siis täysin tulkintaa, eikä voida sanoa mitä Raamattu sanoo abortista. Pro-Life -ihminen, joka on sitä mieltä että abortti on murha, ei voi perustella kantaansa Raamatulla, mutta hän pystyy sanomaan että hänen mielipiteensä ei ole ristiriidassa Raamatun kanssa. Ateistin on helppo ymmärtää tämä, koska rautakaudella tuskin oli mitään mainittavia abortintekovälineitäkään. Sen sijaan kaikkitietävän Jumalan luulisi tietävän mitä on tulossa ja osaavan ottaa huomioon tämän sanomisissaan.

Yleisenä sääntönä onkin se, että ensin tiedemiesten tulee tehdä löytö ja äänestystulosten muuttaa politiikka, ja asia selitetään sitten Raamattuun sopivaksi jälkikäteen. Samoin monet nykyisin tärkeät moraalia koskevat ilmiöt on jätetty Raamatun ihmistulkitsijoiden vastuulle, ja kannanotot niihin eivät enää ole edes niitä tavallisen huonoja "Raamattu sanoo että Jumala sanoo" vaan "Raamatun tulkitsija arvailee että Raamattu ehkä sanoo että Jumala sanoo että". Jos Jumala on olemassa, ja kuoltuani pääsen Hänen eteensä, vihjaankin hänelle kiitollisuuteni sille kuinka hyödyllisen maailman edistämismenetelmän hän onkaan meille antanut Pyhästi inspiroidessaan Raamatun kirjoittajille erehtymättömän Sanansa.

Materialistisuus.

Maailman väitetään olevan nykyisin jotenkin pahempaa kuin mitä se on ollut ennen. Eli että nykyisin ihmiset olisivat jotenkin huonompia, kuin mitä he ovat olleet ennen. Tämä kannanotto ihmetyttää hieman minua.
* Ensinnä sen takia, että emme ole eläneet menneessä, joten on vaikeaa sanoa ovatko ihmiset olleet ennen itsekkäämpiä. Se, minkä pohjalta päätelmiä tehdään ovat mielikuvat. Esimerkiksi rikollisuusmääriä ei ole vertailtu.
* Toisaalta nykyisin media tuo esiin paljon sellaista, mitä ei ennen olisi tullut esiin. Ja rikosteknologia paljastaa murhia joita ennen ei olisi välttämättä edes tunnistettu murhiksi.
* Kolmantena nykyään elämä vaikuttaa olevan paremmin : Esimerkiksi julkisia teloituksia ei enää tehdä. Jeesuksen aikana yhteiskunta iski ristille, nykyään tätä ei tapahdu. Tämä vaikuttaisi ihan hyvältä muutokselta.
* Neljäntenä nykyajan pahuuteen verratessa käytetään usein sellaisia aiheita, kuin eutanasia, uskonnottomuus, abortti, keventynyt seksuaalikäytäntö, olut kaupoissa ja niin edes päin. Minusta nämä ovat pahoja vain "uskonnolliselta kannalta". Ne eivät ole niinkään "objektiivisesti pahoja" vaan pahoja tietyn näkemysten ihmisten kanssa. Eikä ketään pakoteta näihin.
* Viidentenä nykyajan ihmisiä pidetään itsekkäämpinä. Syynä voi kuitenkin olla yhteiskunnan rakenne: Maalla ennen tunnettiin vähän ihmisiä ja jokainen kyläläinen tunsi toisensa. Ulkopuolella käytiin rajoitetusti. Kaupungeissa pääasiassa tulee kontaktia ihmisiin joita ei tunne. Tämä vaikuttaa tietysti siihen miten suhtaudumme ulkopuolisiin ihmisiin.
*Kuudentena ihmisten väitetään olevan nykyään materialistisempia. Mielestäni tähän materialistisuuteen on hyvä syy: Meillä on nykyään paljon siistimpää tavaraa, kuin mitä ennen on ollut. Kun ennen huipputeknisin lelu johon köyhällä oli varaa oli käpylehmä, se nykyisin on esimerkiksi joku käytetty Play Station. Tämä kertoo jo osaltaan siitä että elintaso on parempi. Ja jos joku väittää että elintaso huonontaa elämänlaatua, luopukoot vesivessaasta ja muuttakoon maakuoppaan minun puolestani. Hänellä on siihen oikeus. Tosin näyttää siltä että materialistisuudesta valittavat eivät suinkaan tee näin, vaan sen sijaan kirjoittelevat tietokoneella juttuja internetiin.

perjantai 9. tammikuuta 2009

pohjaton itsekkyys.

Count Up -blogissa oli juttua kirkollisverosta ja sen käytöstä. Mielestäni jutussa oli ihan hyviä pointteja. Mutta osa hieman ihmetytti silti. Tarkemmin sanoen lause

"Verot ovat mielestäni yksi keino puuttua ihmiseen pohjattomaan itsekkyyteen."

Tämä onkin yleinen näkemys uskovaisten keskuudessa: Yhteiskunnan järjestelmää tarvitaan koska ihminen tekee muutoin läpeensä pahoja asioita. Kuitenkaan näin ei väistämättä ole, byrokratia voi itse asiassa jopa hidastaa ja tehdä asiasta mutkikasta. Itse asiassa en tunne ketään pohjattoman itsekästä henkilöä. Ja toisaalta esimerkiksi länsimainen kaupankäyntijärjestelmä panostaa tällä hetkellä kaupankäynnin rajoitusten poistamista. Eikä se ole sortunut kaaokseen. Päin vastoin, sitä pidetään mahtavana voimana. Se ei kaadu vaikka sitä ei valvota.

Tämä näkökanta liittyy oikeastaan myös kirkollisveroihin. Toki minäkin maksan veroa sellaisista asioista, joita en itse käytä. Mutta tämä on eri asia kuin maksaa asioista, joita vastustaa. Siksi esimerkiksi terveydenhoito, jota voidaan perustella vaikkapa "yhteisellä hyvällä" on eri asemassa, kuin esimerkiksi pornografian levittämisen tukeminen. Syynä on se, että harva vastustaa ensimmäistä ja pitää sitä turhana, mutta moni kokee jälkimmäistä kohtaan vastustusta:

Mielestäni kirkollisveron ongelmana ei ole niinkään summa. Eikä edes se, että kirkko ei tekisi myös hyviä asioita niillä rahoilla. Se tekee. Ongelmana tässä on ennen kaikkea se, että se tarjoaa monipaketin: Sinun on otettava osa kaikkeen kirkon toimintaan. Rahaa kuluu myös asioihin, joita et kannata. Asioita, joita monet pitävät pornografian kaltaisena vastustettavana asiana joita ei voi perustella yleisellä edulla. En siis puhu lähetystyöstä tai kirkon auttamistyöstä, vaan muista asioista. Tämä kannanotto on erittäin asiallinen, koska kirkollisveroa kuitenkin joudutaan maksamaan pakosta, vaikka sen tukeminen sotisi omaa maailmankatsomusta vastaan. Nyt näyttää siltä että kaikki maksavat, mutta kirkkoa kiinnostaa vain uskovien mielipiteet. Siinä tämä eroaa olennaisesti esimerkiksi sairaanhoidosta: Demokratiassa jokainen voi osallistua prosessiin ja äänestyksillään vaikuttaa oman osansa verran esimerkiksi juuri sairaalanhoitoon. Äänestyksissä otetaan kantaa tieprojekteihin ja vaikka mihin muihin asioihin. Mutta kirkon toiminnasta ei suoriteta kansanäänestystä. Kirkko on demokraattinen rahan nyhtämisessään, mutta aristokraattinen toteutuspuolessaan. Jos minun mielipiteeni eivät kiinnosta eivätkä ne vaikuta, miksi minun rahani sitten kiinnostavat? Tässä kohden sairaalatoiminta ja kirkon toiminta eivät ole verrannollisia.

Ydin ja reunat.

Sam Harris on esittänyt, että uskonnollisuudessa on ydinosa ja reuna -alueet. Ydin on pieni mutta pippurinen fundamentalismi. Reuna -alueet taas maltillisempia uskovaisia. Harriksen mukaan reuna -alueet toimivat puskureina, jotka estävät ytimen kritisoimisen. Mielestäni tämä näkemys on perusteltu: Kun kritisoidaan fundamentalismia, uskovaiset puolustautuvat helposti sillä kuinka vihaiset ateistit käyttävät vain ääriesimerkkejä ja käyttävät sitä koko uskontoa vastaan. Fundamentalistit taas menevät reuna -alueiden suojaan kun puhutaan esimerkiksi politiikasta ja uskovaisten määrästä. Kokonaisuudesta syntyy se, että melko usein ateisteja syytetään yksisilmäisyydestä vain siksi että he moittivat näitä ääri -ilmiöitä. Mutta jos he vastustavat koko uskonnollista ilmiötä, heille muistutetaan uskontojen hyvistä asioista.

Oikein ei voi siis tehdä.

Ateisteja pyydetään aina määrittelemään, mitä on se uskonto jota he vastustavat. Uskovaiset itse kuitenkin tekevät juuri täsmälleen samaa: Ei ole tavatonta lukea Dawkinsin kritiikkiä, jossa muistutetaan kuinka Stalin ja Pol Pot olivat ateisteja. Samoin Jokelan ampumatapauksen yhteydessä oli selvää, että koko ateistista linjaa moitittiin nimen omaan yksittäistapaukseen vedoten. Kuitenkin ateismi on erittäin monisäikeistä - itse asiassa uskovaiset itse muistuttavat siitä kuinka ateismissa ei ole määräyksiä ja normeja. Tästä seuraa se, että ateistit ovat laajempi ja mielipiteissään moninaisempi näkemys. Uskovaisen tulisi siis korostetusti määritellä se, mitä hän tarkalleen ottaen on vastustamassa. Toisaalta fundamentalistit moittivat luterilaisia innolla. He ovat ikään kuin "miltei uskossa" ja haaleita. He ovat ikään kuin laiskoja kristittyjä jotka eivät seuraa "koko sydämellä" oppia. Mutta heidän tarjoamansa suoja otetaan aina vastaan kun se sopii hihhuloinnin oman PR:än ja kritiikintorjunnan tilanteeseen.

Uskovaiset eivät siis ole johdonmukaisia toimissaan.

Tästä on hyvänä esimerkkinä nyt tapahtuva Israelin aggressiotoiminta palestiinalaisia vastaan. Esimerkiksi eilisen päivän Metro -lehden tekstiviesteissä oli puolustettu Israelia kiivaasti: Perustelu oli siinä, että kun palestiinalaiset kerran piiloutuvat kansan sekaan, on lupa ampua lapsia ja perheitä. Tämähän on suora kannanotto siihen, kuinka monen viattoman elämän tuhoamisen haitta vastaa sitä riemua joka seuraa yhden palestiinalaisen aggressorin tuhoamista. Eivät he mitään ydintä ja reunoja mieti, vaan ihan suoraan vain "ammutaan koko kiekkoon". Mielestäni lastensurmaa ei voi oikeuttaa millään. Ei siis ole sellaisia perusteluja, joilla joku kouluampuja voisi perustella toimintansa. Eli Jokelan ampuja ei muutu moraaliseksi sillä että hän kirjoittaa tuhoavansa palestiinalaissotilaita ja muut ovat vain ikävä mutta valitettavasti pakollinen oheistappioryhmä.

Toki ymmärrän, että Israelin tilanne vaatii ratkaisua; Toki voidaan pitää outona sitä että Israelin valtio perustettiin sellaisilla perusteilla, että Amerikan Yhdisvaltojen pitäisi samoilla syillä antaa maa intiaaneille takaisin ja Suomalaisten pitäisi antaa maa takaisin saamelaisten käsiin; Käytännössä jokainen maa on jonkinlaisia valloitussotia historiansa aikana tehnyt. Toisaalta kuitenkin Israelin valtio on perustettu; Israelin syntyaikoinahan ei ollut mitään Palestiinan valtiota, vaan aluetta otettiin muutaman ympäröivän valtion alueelta. Tämä oli toki valloitussota, mutta tapa jolla palestiinalaisia on kohdeltu "omien" toimesta on kieltämättä outoa: Se on sama, kuin Suomen evakot olisi vain dumpattu leireille, ja valitettu sitä että Venäjän valloitussota oli moraalitonta. Olihan se toki moraalitonta, mutta evakot pistettiin silti muun kansan yhteyteen ja tilaa ns. vain "järjestettiin". Helppoa se ei toki ollut, mutta siinä onnistuttiin. Palestiinalaiset taas elävät leireillään yhä. Jos jokainen suomalainen evakkopolvi eläisi jossain väliaikaisleirissä toista sukupolvea, voisi siinä olla pinna itse kullakin kireällä, ja erilaista vandalistista sotatoimintaakin tulisi taatusti harrastettua.

Kun kokonaisuutta katsoo, olisi syytä kuitenkin huomata, että olisi oltava järjestelmällinen: Jos palestiinalaisia saa tappaa "koko kehältä" siten että se perustellaan ytimen pahuudella, pitäisi kristinuskoakin saada kritisoida juuri tällä tavalla. Muutoin ei.

Olen sitä mieltä, että uskontojen "reuna -alueet" todella hyssyttelevät ydintä, ja pitävät heitä ikään kuin "omana porukkaan", jota "ei saisi tuomita", kun hekin ovat kristittyjä "eikä kristitty tuomitse". Tämä toimintahan vertaantuu aivan täysin niihin moniin diktatuureihin, joissa pahaa tekevää ydintä ympäröi "en näe, en puhu" -kerros, joka kattaa suuren osan väestöstä. Juuri tämä osa antaa sille pahalle ytimelle sen vallan: Valta kun on niillä jotka sitä käyttävät ja passiivisuus ei käytä valtaa. Mutta silti pitäisi keskittyä sen pahan ytimen kimppuun, koska se on juuri se osa joka sitä valtaa käyttää. Kun ydin on poissa, ei valtaa käyttämätön reuna -alue suojaa enää yhtään mitään, eikä tämän vuoksi myöskään toimi tämän tehostimena. Ja siksi en myöskään voi oikeuttaa Israelilaisten tekemiä lastensurmia.

torstai 8. tammikuuta 2009

Entä jos.

Kun uskovainen uskoo ja näkee vaivaa näkemykseensä, siitä tulee hänelle rakas. Kyseessä ei ole enää pelkkä kannanotto siihen miten asiat ovat, vaan tähän näkemykseen sidotaan lisäksi oma identiteetti ja persoonallisuus. Siis, kun ateisti on erimielinen uskonnosta, hän sanoo tavallaan että ei ota uskovaista vakavasti. Tavallaan vielä kauheampaa on, jos hän tekee sen perustellen, koska silloin hän vihjaa että uskovainen on lisäksi tyhmä.

Tietenkin voidaan sanoa että uskovaiset voivat tehdä saman ateisteille. Ja olen varma, että hieman näin onkin. Mutta on kuitenkin yksi syy, joka selittää sen miksi uskovaiset ovat vihaisempia ateisteille, ja toisaalta myös syyttävät ateisteja vihaisuudesta, tiedesalaliitosta ja ties mistä.

Tähän uskonnon edustajien omakehun (Me olemme oikeassa ja muut väärässä) ja samanaikaisen uhrimentaliteetin (Meidän ei anneta, meitä ei kunnioiteta..) suuruuteen heillä on uhraukset. Sillä Pascalin vaaka on väärässä: Uskonnossa on panoksia. Sitä esimerkiksi noustaan sunnuntai -aamuisin kirkkoon. Uskonnot säätelevät ihmisten elämää antamalla käskyjä ja sääntöjä. On oikeastaan merkityksetöntä, että suurin osa käskyistä on sellaisia että ihmiset noudattaisivat niiden ohjeita kuitenkin. (Ja osa on mitättömiä ja pieniä.) Syynä on se, että ne on annettu ja niiden mukaan toimiminen on tottelemista, olipa teko tehty joka tapauksessa vai ei.

Uskovainen tekee tälläisiä uhrauksia uskonsa vuoksi. Ja tämä tarkoittaa sitä että ateisti, joka osoittaa erimielisyytensä, vihjaa siihen suuntaan että tämä kaikki vaiva on ollut tyhjän kanssa. Uskovaisista tulee sitä vihaisempia, mitä tiukemmilla ja useammilla säännöillä he ovat uhrautuneet ja mitä kauemmin he ovat sitä tehneet.

Tämä selittää, miksi fundamentalistit ovat vihaisempia kuin muut: He ovat noudattaneet tiukemmin uskontoa. Siksi rauhan Jeesukselle sitoutuminen ei suinkaan tuota rauhallisia ihmisiä, vaan niitä kihiseviä uskovaisia; Ateisti tavallaan sanoo heille että he ovat jääräpäisellä ja puupäisellä tavalla väärässä.

Onnellisuuden tavoittaminen.

Uskovaiset julistavat usein että ihmisten käyttäytyminen ja onnellisuus riippuu olennaiesti heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan. Heidän mukaansa ateisti on kyyninen ja elämään pettynyt, koska häneltä jää aina saavuttamatta suuria asioita. Taivasta ei ole, eikä ikuista elämää. Eikä mahtiystävää. Sellaienn elämä olisi puutteellista, vajavaista ja onnetonta.

Kuitenkaan esimerkiksi minä en ole katkera. Enhän minä kuitenkaan koe monia asioita muutenkaan. En saa vuoden vapaita, en johda armeijoita, enkä pääse viettämään aikaa universumin kauneimmissa paikoissa. En operoi ihmisten aivojen kanssa. En omista ferraria tai tee hyviä urheilutuloksia. Minulla ei ole loputtomasti ystäviä, eikä elämäni ole yhtä piknikretkeä. Enkä ehdi toteuttaa kaikkia haaveitani ja toiveitani, edes pieniä sellaisia. Ja aina välistä sitä epäonnistuu asioissa. Elämässä on pettymyksiä ja haaveiden saavuttamatta jäämisiäkin.

Mutta.

Minulle elämä sinällään on arvokas ja tarjoaa riittävästi. Minusta uskonnollinen tapa katsoa maailmaa ja nähdä elämässä syytä kyynisyytteen heti jos ei olisi jotain parempaa korvikemaailmaa, on siksi suorastaan elämää loukkaavaa. Siinähän sanotaan ihan suoraan että elämä, kanssaihmisesi kanssa oleminen, maailma ja kaikki muu olisi jotenkin "ei kelpaa" -leimalla varustettua. Että elämä on vain rihkamaa, jonka ainut arvo on toimia välineenä jolla se "kelpaava elämä" saadaan sitten kun on kuoltu.
* Haluaisin kyllä että näitä lausuntoja lausuva kristitty menisi sitten suoraan vaikka omalle äidilleen ja perheelleen sanomaan, että heidän kanssaan ajan viettäminen on roskaa. Että hän jaksaa elää heidän keskuudessaan vain, koska yliluonnollinen Jumala antaa kuoleman jälkeen piirakkaa.

Ateistina en usko että olisi hyvää Jumalaa koska maailmassa on niin paljon pahuutta. Mutta en myöskään usko että olisi pahaa Jumalaa koska maailmassa on niin paljon hyvyyttä.

Pahan ongelma ja Paratiisi.

Kun uskovaiset puhuvat elämästä, he selittävät usein että maailman pahuus ja epätasa -arvoisuus ovat tärkeitä asioita. He vetoavat yleensä
A: vapaaseen tahtoon
B: siihen kuinka maailma, jossa vallitsisi täydellinen tasa-arvo sekä taloudellinen ja henkisesti, jossa ei olisi puutetta ja kaikki olisi ystävällisiä toisilleen, emme voisi oppia tälläisessä paikassa juuri mitään ja elämä olisi tylsääkin. Täydellisessa maailmassa emme osaisi arvostaa hyvää. Ja näin ihminen saa haasteita elämäänsä, ja se tekee elämästä mielenkiintoista. Ilman pahaa ei olisi tälläistä asiaa.

Tämän jälkeen meille sitten tarjotaankin jotain ihme paratiisipaikkaa; Ihminen joka ryhtyy kristityksi tavoittelee tuota kohdan B tilaa jo maan päällä, mutta saavuttaa sen aivan varmasti kuolemansa jälkeen. Tälläisessä paikassa ei siis olisi aitoa vapautta, eikä siellä osattaisi arvostaa hyvää joka siellä on ja se olisi tylsääkin.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Ihmeellistä teologiaa.

Raamatussa Jeesus tuli maan päälle sovittamaan syntinsä. Koska Jeesus oli kaikkitietävä, hän tiesi miten hänelle tulee tapahtumaan. Hän ei vastustanut Roomalaisia vaan halusi kuolla heidän kidutuksensa tuloksena jotta kaikki pelastuisivat. Tämähän on kristinuskon ydinasioita. Jeesuksen toimintaa pidetään hyvänä ja moraalisena toimintana.

Sitä minä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi kristityt niin usein vastustavat eutanasiaa ja muistuttavat että itsemurha on syntiä, kun koko heidän uskontonsa perustuu ns. avustetulle itsemurhalle.

Unelmien maailma.

Ateisteihin yhdistetään uskonnonvastaisuus. Tosiasiassa ainakaan minä en haluaisi lainkaan vastustaa uskontoa. Se on vain vaikeaa, koska;
* Uskonnosta tehdään poliittinen työkalu, jonka pohjalta määrätään myös niiden toimintaa jotka eivät usko.
* Uskontojen nimissä yritetään kieltää asioita jotka eivät vaikuta uskovaisten elämään mitenkään, kuten esimerkiksi oluen myyntipaikat. Jos uskovainen ei juo alkoholia, lienee hänelle aivan sama mistä hän ei sitä osta.
* Uskovaiset kertovat mielellään lapsille ja lapsenmielisille "positiivisia kokemuksia", joita pitäisi kohteliaisuussyistä kuunnella. He eivät mainitse koskaan uskonnon haittapuolista, joita niitäkin on. Eivätkä ole koskaan itse valmiita kuuntelemaan ateistisen elämän vastaavaa vuodatusta. Tosin ateistit eivät vastaavalla tavalla edes tule häiritsemään. Voit lyödä vetoa siitä että jos kävelet Helsingissä, törmäät ensin siihen että käteesi tyrkätään uskontolappu, kuin että siihen tyrkättäisiin ateistilappu.
* Uskovaiset pelottelevat mielellään lapsia ja aikuisia sillä kuinka kammottavia rangaistuksia voi olla. Ja tämä tulee siitä että ei ole heidän kanssaan samanmielinen.
* Uskontoa halutaan kouluihin koska sen kerrotaan kasvattavan moraalisia ja hyviä lapsia.
* Uskontoon yritetään käännyttää kuin se olisi jokin asia jonka valitsemsiesta pitäisi jutella joka paikassa, kuin se ei olisikaan "henkilökohtainen asia johon ulkopuolinen ei saisi puuttua".
* Uskovaiset pyytävät avoimuutta ja kannanottoja ja loukkaantuvat kun ne et olekaan samaa mieltä.

Jos elettäisiin minun unelmamaassani, uskonto olisi sellaista että sitä voisi pitää jonkinlaisena henkilökohtaisena eriskummallisuutena tai harrastuksena. Jotain joka vaikuttaisi vain uskovaan, eikä yrittäisi manipuloida ympäristöä. Tällöin uskonto muistuttaisi sitä että joku vaikka keräisi jotain 1980 -luvun muovihahmoja. Tällä hetkellä uskonto kuitenkin muistuttaa enemmän eläinpornon levittämistä: Sen ihanuutta yritetään selittää ulkopuolisille, vaikka tiedetään että se ei tule onnistumaan kovin hyvin.

Monet uskovaiset ymmärtävät, että voi uskoa "muoviukonkeräystavalla". Ja luulen että he saavat enemmän sitä hyvää satoakin. Nämä äänekkäät uskovat taas ovat kuin Raamatun leiviskänhautaajia, jotka tarinasta poiketen dumppaavat leiviskän lietesäiliöön ja huutavat sen reunalta ulkopuolisille, että "Täällä minulla on hyvä leiviskä. Kun tuotte omanne ja liitytte porukkaan, saadaan iso kasa leivisköjä." Minun ohjeeni on, että veisivät sen edes pankkiin kasvamaan korkoa.

Nimittäin uskoin että Jeesus tarkoitti leiviskän esiintuomisella enemmän sitä että kristityn ei edes tarvitsisi mainostaa vakaumustaan saadakseen sille uskottavuutta, koska hänen toimintansa puhuisi hänen puolestaan. En usko että Jeesus tarkoitti sitä että uskonto muutettaisiin mainospuheiden huutamiseksi, joka karkottaa kaikki pois uskonnosta.

Valitettavasti nyt kuitenkin joudutaan elämään maailmassa, jossa:
1: Uskonto on henkilökohtainen asia silloin kun kristinuskoa kritisoidaan. Jos taas ollaan kritisoimassa ateismia tai vääriä uskontoja, on muistettava että kristityllä on ilmaisunvapaus ja mielipiteenvapaus.
2: Uskonto ei ole tieteen kysymys silloin kun tieteen tulos tallaakin uskonnon arvojen päälle. Siksi on loukkaavaa esimerkiksi opettaa evoluutiota ja tämä pitäisi ottaa huomioon. Uskonto sen sijaan esitetään nimen omaan tieteen kysymyksenä silloin kun kreationistit astuvat näyttämölle.

Uskonnon ja ateismin välillä on berliinin muuri. Valitettavasti siinä on vain toiseen suuntaan toimivat ampuma -aukot. Väärään suuntaan ampumista yrittäväkin tuomitaan "epäkunnioittavaksi" ja jopa "kulttuurin ja hyvyyden viholliseksi".

torstai 1. tammikuuta 2009

Foorumikristillisyys

Saastaisessa huoneessa keskusteltiin foorumikristityistä, jotka edustavat sellaista näkemystä joita minusta kuvaa Ken Follettin "Taivaan pilarit" -kirjan huonoa pappia ; Kirjan sivulla 901 on seuraava kohta:

"Hän oli pahimman lajin kristitty, Phillip totesi: Hän omaksui kaiken kielteisen, tuki jokaista pannajulistusta, piti kiinni kaikista kieltäymyksen muodoista ja vaati ankaraa rangaistusta jokaisesta rikkomuksesta; Mutta hän jätti huomioimatta kaiken kristinuskoon kuuluvan myötätunnon, kielsi sen armeliaisuuden, rikkoi räikeästi sen rakkauden etiikkaa vastaan ja piti pilkkanaan Jeesuksen lempeitä lakeja. Sellaisia fariseukset olivat Phillip ajatteli; Ei ihmekään että Herra aterioi mieluummin publikaanien ja syntisten kanssa."

Esiin tulee nimittäin selvästi se, että foorumin Herran seuraajat osaavat ottaa kantaa siihen kuinka esiaviollinen hairahtuminen "oman kihlatun puolison kanssa" on syntiä. Ja he innolla kommenteissa asti puolustavat että ehkäisyn opetus ei toimi, koska "kännissä sitä unohtaa". He unohtavat että esimerkiksi minä en ole koskaan "kännissä unohtanut". He unohtavat, että uskovainenkin voi hairahtua, eikä tee tätä välttämättä kännissä. He unohtavat että he kieltävät myös masturboinnin, josta ei tunnetusti saa sukupuolitautia. Toisin sanoen: Sukupuolitauti on vain pelote tai jotain, jolla he tukevat jotain jota he pitäisivät vääränä vaikka ainuttakaan sukupuolitautia ei olisi olemassa. Se ei siis ole se perustelu, joka heillä on, ja sen käyttäminen tuntuu suoraan sanoen keinotekoiselta. Sanotaan suomeksi: "Kusettamiselta". He vetoavat jotain joka ei muuta tilannetta olipa se miten tahansa.

Nämä foorumikristityt muistuttavat kommenteissa, kuinka uskonnon vaihtamisnen joka viikko voi tulla kyseeseen jos ei olla kristittyjä vaan ollaan suvaitsevaisia. He vetoavat että fiiliksen pohjalta ei saisi vaihtaa uskontoa. Kuitenkin yleensä se on kuitenkin niin, että jos ihminen pitää jotain uskontoa pahana, se ei saa suosiota. Joten kristinusko ei suinkaan muuta ihmisiä hyväksi vaan enemmänkin vetoaa siihen mitä nämä jo valmiiksi pitävät hyvänä. Tämä tulee esiin jopa Dawkinsin "Jumalharhassa". Siinä kun kerrotaan käytöstutkimuksesta: Uskovaiset ja ateistit pitivät samoja asioita hyvinä, eikä eroa ateistin ja uskovaisen välille saatu näiden toiminnan kautta. Uskonto ei siis ollutkaan se selittävä ero. Uskonto ei suinkaan muuta hyväksi vaan hellii sanomalla enemmänkin jotain siihen suuntaan että "se mitä koet hyväksi myös on hyvää"; Ei siis mitään sellaista jota ei voisi korvata hyvällä itsetunnolla. Tämä tukee tätä ajatustani uskonnon suosion syistä. Jokinhan ajaa toiset uskonnot suosituimmaksi kuin toiset. Ja tässä näkemyksessä ei tarvita yliluonnollisia Jumalan tukivoimia taakse, vaan ihmiset tekevät sen itse.

Toinen tärkeä juttu foorumikristillisyydessä on vastuukommentointi. Kotvalainen esittää asian saastaisessa huoneessa seuraavasti: "Kristillinen usko velvoittaa kristittyä. Ateismi ei velvoita yhtään mitään. Ateisti voi kyllä omata hyviä moraalisia periaatteita, mutta ne eivät nouse hänen ateismistaan. Hän on valinnut ne, koska katsoo ne itselleen ja ympäristölleen hyödyllisiksi. Ateisti, toisin kuin kristitty, ei myöskään katso olevansa absoluuttisessa vastuussa tekemisistään. Kristitty uskoo olevansa vastuussa kaikesta, mitä tekee ja jättää tekemättä."

Hän on tässä kohden suorastaan ristiriitainen. Se johtuu siitä että hän ei ole ymmärtänyt mitä ateistit itse asiassa sanovat. Ja tämä on kenties se ainut juttu joka kaikessa ateismissa on yhteistä, tietenkin sen lisäksi että Jumalat kielletään: Ateismi ei sellaisenaan syötä käskymuotoista moraalia. Tämä tarkoittaa sitä että ateistilla ei ole mitään jonka syyksi sysätä tekonsa. Tämä on olennaista ateismissa: Siinä missä Hitlerin seuraajat puolustautuivat pahanteon edessä sanomalla "Se käski", ateisti ei voi tehdä tätä. Kun ateisti toimii hyvin, syy on ateistissa itsessään eikä missään muussa. Kun ateisti toimii pahasti, syy on ateistissa itsessään eikä missään muussa. Ateismi ei tarjoa suojaa. Ateismi ainoastaan sysää vapauteen, uskovaiset ovat oikeassa siihen asti että se ei jaa "licence to kill" -kontrakteja, eikä toisaalta pistä "thou shalt not" -mahtikäskyjä. Toisin sanoen: Ateistilla on suurempi vapaus toimia; Ateismi kun ei rajoita ja pistä seiniä näiden ajatusten ja toimien eteen. Ja tämä taas on eksistentialistisen Sartren mukaan sama asia kuin vastuu. Tällä määrittein uskovaisuus ei siis tarjoa vastuutta, vaan vastuuttomuutta koska se tarjoaa ne sitoumukset ja käskyt. Tästä ateistin näkökannasta uskovaisuus tarjoaa vain tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta ja jatkaa tästä palkkio-rangaistus -menettelyllä. Uskovainen on tätä kautta ikään kuin orja. Tämä tarkoittaa sitä että uskovainen voi toimia aivan oikein, mutta hän ei saa tästä samanlaista ansiota kuin ateisti, koska uskovainen vain tottelee ja seuraa.

Syy on erilaisissa tavoissa katsoa maailmaa. Jos uskovainen katsoo ateistia vain omasta lähtökohdastaan, tottakai ateisti on paha ja uskovainen hyvä koska uskovainen on sen näin määritellyt. Samoin käy jos ateisti katsoo uskovaista vain omasta vinkkelistään. Toinen on raukkaparka ja säälittävä ja komentotaakassaan itse asiassa täysin kyvytön aitoon moraalisuuteen; Moraalisuus kun on "jumalan tahdon noudattamista" eli käskyjen seuraamista mukisematta. Ne asiat joita käskyt eivät sido eivät ole moraalisia, vaan neutraaleja asioita. Uskovainen ei voi tätäkään kautta saada ansioita. Mutta olen vähän karsaasti katsonut niitä jotka "itsensä ylentävät ja toiset alentavat" päättämällä määrittelyt. Tämä on vain vallankäyttöä, ja itsekehua ja toisten herjaa. Enkä pidä niitä hyvinä lähtökohtina moraalisuuteen.

Koska uskovaiset kuitenkin muiden ihmisten tapaan heijastavat omaa itseään kun he tulkitsevat ateismia, nämä kommentit on otettava myös toista kautta. Mitä uskovaiset näkevät itsessään ja jota he pelkäävät ateismissa? Tälle ilmiölle on hieno nimi "projektio". En ole yllättynyt jos foorumikristityt ovat äänekkäitä koska pelkäävät ateistista vallankumousta, eli sitä että yhteiskunta yhä suuremmissa määrin sallii ateistisen elämäntavan. Ja he pelkäävät tätä koska heistä usea on vain kontrollissa oleva psykopaatti keskuudessamme. Heidän pelkonsa siitä että ateistit tappaisivat ihmisiä ja eläimiä tunteettomasti johtuu siitä että he pelkäävät jotain itsessään. Se taas kertoo enemmän foorumikristityistä kuin ateisteista.

Sillä virhe on yhtä syvä ja olennainen kuin ne foorumikristittyjen valtionkirkon jäsenille esittämät naurettavat kommentit, joiden mukaan Luterilaiset uskovat että kun vauvana on kerran kasteella, se riittää. Luterilaisten suusta en ole koskaan kuullut mitään tämän suuntaista. Samoin kuin en ole kenenkään ateistin sanoneen että olisi oikein tappaa ihmisiä surutta, tai että ateismi jotenkin poistaisi vastuun ; Päin vastoin, ateistit hokevat sitä miten ateismi tuo vapauksia, joka tarkoittaa sitä että he sanovat samalla että heidän vastuunsa on tavallista kristittyä suurempi. Ainoat sodan ja tappamisen puolestapuhujat jotka tiedän ovat olleet kristittyjä. Mutta ehkä tämä ateistin vapaus ja uskovaisten tottelevaisuusasenne on se syy sille, että näin on. Jolloin selittyy sekin miksi juoksuhaudoissa ei ole ateisteja.