EMDR

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli asiantuntijalausunto/kommentti EMDR:ästä. Karraschin ja Finnilä-Tuomisen mukaan EMDR:än käyttö ja sen suosittelu on vastuutonta, koska sen tehoa ei ole onnistuttu todistamaan.

He mainitsivat, että EMRD:ää on kokeiltu kaksoissokkokokeilla, joissa on havaittu että silmien liikkeellä ei ole vaikutusta terapian tehoon. Ja että asiaa selitetään yksinkertaistuksella aivopuoliskojen toiminnoista. Heistä se ei vielä välttämättä haittaisi, jos hoito toimisi ja sille keksittäisiin selitys, joka ei ole toimiva. Koska pääasia olisi se, että hoito toimisi. Nyt taas heistä näytti siltä, että toimimattomalle hoidolle keksittiin selitys, joka ei ole uskottava.

En ollut koskaan edes kuullut EMDR:ästä. Ensimmäinen testi, eli "Hae, pubmed" tuotti ihan hyvän tuloksen. EMDR:ää on tutkittu. Toki sieltä löytyi myös rohkaisevia otsikoita, kuten "No big scientific basis behind the EMDR treatment of young persons" (Reimer M.) Mutta osassa oli saatu tulosta.

Tällä hetkellä tiesin että siitä on ainakin tehty jotain tutkimusta. Mutta itse asia on hieman epäselvää. Tiedetään vain, että se liittyy silmien liikkeisiin.

Toisaalla Suomen wikipedia ei tuntenut koko asiaa. Englanninkielisestä Wikipediasta sen sijaan löytyi artikkeli otsikolla "Eye Movement Desensitization and Reprocessing".

Se on terapiaa, joka on tarkoitettu etenkin post-traumaattisen stressin hoitoon ja muihin vaikean elämän ongelmiin. Prosessi on Wikin artikkelin mukaan seuraava:

"Phase I: In the first sessions, the patient's history and an overall treatment plan are discussed. During this process the therapist identifies and clarifies potential targets for EMDR. Target refers to a disturbing issue, event, feeling, or memory for use as an initial focus for EMDR. Maladaptive beliefs are also identified.
Phase II: Before beginning EMDR for the first time, it is recommended that the client identify a safe place, an image or memory that elicits comfortable feelings and a positive sense of self. This safe place can be used later to bring closure to an incomplete session or to help a client tolerate a particularly upsetting session.
Phase III: In developing a target for EMDR, prior to beginning the eye movements, a snapshot image is identified that represents the target and the disturbance associated with it. Using that image is a way to help the client focus on the target, a negative cognition (NC) is identified - a negative statement about the self that feels especially true when the client focuses on the target image. A positive cognition (PC) is also identified - a positive self-statement that is preferable to the negative cognition.
Phase IV: The therapist asks the patient to focus simultaneously on the image, the negative cognition, and the disturbing emotion or body sensation. Then the therapist usually asks the client to follow a moving object with his eyes; the object moves alternately from side to side so that the client's eyes also move back and forth. After a set of eye movements, the client is asked to report briefly on what has come up; this may be a thought, a feeling, a physical sensation, an image, a memory, or a change in any one of the above. In the initial instructions to the client, the therapist asks him to focus on this thought, and begins a new set of eye movements. Under certain conditions, however, the therapist directs the client to focus on the original target memory or on some other image, thought, feeling, fantasy, physical sensation, or memory. From time to time the therapist may query the client about his current level of distress. The desensitization phase ends when the SUDS (Subjective Units of Disturbance Scale) has reached 0 or 1"

Artikkeli kertoo, että lopullista selitystä toimintaperiaatteesta ei ole, mutta että viitteitä sen toimivuudesta on. Selviää, että EMRD:än silmänliikkeet aktivoivat joitain aivojen alueita. Viimeisestä osiosta selviää, että EMDR ei ole yhtä tehokas hoitomuoto kuin pitkäaikainen terapia, ja että itse silmän liikkeillä ei ole havaittu vaikutusta. ("Salkovskis (2002) believes that the eye movements are irrelevant and that the effectiveness of the procedure is solely due to it sharing similar properties to cognitive behavioral therapies") Muut elementit voivat kenties toimiakin.

Ongelmakseni tuli tässä vaiheessa se, pitäisikö tämä artikkeli luokitella "tiede" vai "vaihtoehtohoito" -luokkaan. Laitoin sen molempiin.