torstai 20. joulukuuta 2007

Kuinka vihainen olen valtionkirkolle?

Otsikossa lukee aivan oikein. Tänään en juttele teille hihhuleista. Tänään juttelen teille valtionkirkosta. Kerron kuinka paljon/vähän sitä vihaan. (Ja teen sen pennin tarkkuudella.) Samalla selviää varmasti sekin, miksi en kuluta kovin suuria voimavaroja sen vastustamiseksi. Se ei ole loppupeleissä niin ahne ja vaarallinen voima, kuin voisi uskoa.

En vihaa sitä että joku uskoo. En vihaa edes kirkkoa (vaan sitä osuutta "valtion" siinä edessä.) En vihaa myöskään kirkollisveroa, tai sitä mitä sen jäsenet muutoin maksavat suoraan tai epäsuoraan. En kanna kaunaa siltä ajalta kuin kuuluin kirkkoon. En ehkä saa sitä taivaspaikkaa josta maksoin, mutta kirkkoon kuuluminen on vähän kuin jäsenmaksun maksaisi. Siinä pohjimmiltaan maksetaan seuran palvelujen saamisesta. Se on OK. Jos kirkko vaatisi jäsenyydestä vaikka 1000 000€ vuodessa ja joku haluaisi silti olla sen jäsen, hän saisi luvan koko summan maksaa. Se ei olisi yhtään väärin. (Silti, jos jotakuta kiinnostaa, hän voi melko helposti selvittää paljonko hänen vuosimaksunsa suuruus on..)

Ei, minä vihaan sitä, että muut pistetään rahoittamaan heidän uskonsa. Uskovaiset saavat minusta ihan itse rahoittaa oman tärkeän pikku harrastustoimintansa. Ei valtio osta minulle edes roolipelinoppia. Vaikka niitä saa muutamalla eurolla.

Puhun siis yhteisöverotuksesta. Se peritään aina kun ostat mitä tahansa kaupasta, asunto-osakeyhtiöistä, yhdistyksistä... Tämän maksat, etkä vastaan voi taistella. Yhteisöverotus on vähän kuin hengitystä verottaisi. Ainut tapa päästä siitä eroon on kuoleminen, silä asuminen ja syöminen ovat veron alla. Toki ateistejen massaitsemurha taatusti säväyttäisi, ja tämä yhteisöverotus lakkaisi aika nopeasti. Mutta jäljelle ei taitaisi jäädä ketään "edunsaajia". (Toki nyt moni hmm.. "äkäisesti vakaumuksellisempi".. uskovainen alkaa taatusti rukoilemaan tämän asian puolesta. Sillä jos ateisti käännyttäisi vaikkapa kaksi ihmistä pois Kristuksesta blogillaan, hänen tappamisensa välillisesti pelastaa nämä ihmiset. Yksi kuolisi monien edestä. Siitä ajatuksestahan uskovaiset keskimääräisesti muutenkin tykkää.)

Paljonko kuluja sitten on?

Oletetaan että noin 10€/päivä. Arvio on toki varmasti ainakin keskivertoa ajatellen alakanttinen, mutta se on mukavan pyöreä luku. Se tekee 300€/kk. Toki osana kuukausista on useampia päiviä (ja tammikuussa vähemmän). Kerrotaan tämä luku 10:llä. Toki vuodessa on 12 kuukautta, mutta tämä on mukavan pyöreä luku. Ja minä olen tunnetusti höveli, kun kyseessä on laiskuus ja helpot luvut laskelmissa.

Ostelen siis sellaista, josta menee yhteisöveroa noin 3000€/vuosi. Eihän se hirveän paljoa ole. Olen ollut ateisti 12 vuotta, (sanotaan 10 niin luvut pysyvät pyöreinä.) Kirkko on siis nyhtänyt 10 vuoden aikana yhteisöveroa rahamäärästä, jonka "tosi reilusti paahtoleivän tapaan" suuruus on 30 000€.

Yhteisöveron suuruus on Wikipedian artikkelin mukaan 26 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta (se on ennen ollut 29%, mutta olen reilulla ja laiskalla tuulella enkä ota sitä huomioon.) Oletetaan että vain 5% kuluttamastani rahasta on tuottanut varsinaista tuloa.(Tosiasiassa tämä on erittäin alhainen tulos.) Tällöin yhteisöveroni määräksi tulee 1500€/vuosi. 1,94% tästä on Kirkon siivu..

Lopputulos:
Katson että kirkko on varastanut minulta rahaa 29,1€ Summa ei todellakaan ole suuri. Mutta se on olemassa, ja se on väärään suuntaan. (Ja kokonaisuutena kirkon kaikilta ateisteilta varastama osuus on aikasta suuri.)

Kuinka paljosta olisin valmis antamaan kirkolle täysin anteeksi tuon? Minulle ei tietenkään riittäisi se, että menisin konttoriin ja saisin tuon 29.1€ käteeni. Tässä täytyy tehdä, kuten aina. Eli leikitään "Kuinka paljon olisit valmis antamaan rahaa nyt, jos saisit 10 vuoden päästä 100€?". Kukaan ei varmasti antaisi 100€ nyt, se olisi kuin se Raamatussa Matteus 25:14-28 mainittua leiviskän maahan kätkemistä. Tarinassa isäntä oli syystä vihainen palvelijalle, koska palvelija olisi voinut laittaa leiviskän pankkiin kasvamaan korkoa, ja jo tällä isäntä olisi saanut enemmän kuin yhden leiviskän. Hän olisi voinut saada esimerkiksi korkona poissaoloajaltaan 30 hopearahaa, joilla voisi ostaa Juudas Iskariotin kavalluksen. Kyseessä ei siis ole mikään pikkuasia.

Asuntolainojen korot ovat jotakuinkin 4% vuodessa. Minä tyydyn siihen.

Siksipä katson, että kirkko on ensin lainannut 1. vuotena minulta 2,91€ , joka on kasvanut 4%, jonka jälkeen kirkko on lainannut lisää 2,91€ ja KOKO POTTI koronkorkoineen on kasvanut 4%. Tätä on tehty 10 vuotta. (Koska olen reilu.)

Ohjelmoin ohjelman, joka pyöritti tulosta. Olen valmis antamaan kirkolle täysin anteeksi summalla: 36€ 33 senttiä. Iskariot tyytyi vähempään. (Toki silloin ei ollut €uroja. Mutta paskiaisia oli.)

Se ei ole paljoa, mutta haluan sen. Minä olen ollut laskelmassani reilu, mutta en usko että kuntani kirkkoherra kirkon kassasta antaa tuota rahasummaa, jos menen sitä huomenna häneltä pyytämään. Enkä tietenkään halua, että joku yksityinen henkilö maksaa sen. Haluan sen kirkkoherranvirastosta.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kun bloggeri taas suostuu ottamaan vastaan komentointia, vastailen vähän:
Minäkin voisin ajatella luovasti.
Maksat siis kolme euroa vuodessa vaikka
-jollekin ateistille perheasiainkeskuksessa ammattiterapeutin yhden käynnin osan. (Se on ilmaista niin kirkkoon kuuluvalle kuin kuulumattomattomallekin)
-tai jollekin ateistille hänen lapsensa päiväkerhomaksun osan
-tai jollekin ateistivangille ruokalipun vankilasta päästyä
-tai kehitysmaan katastrofin keskellä olevalle ei-kristitylle lapselle koulupuvun
-tai ei-kristitylle kehitysmaan perheelle hellan sadasosan
-tai tai tai
Hädässä apu näyttää kelpaavan ateistillekin.
Voin vakuuttaa, että tuon suuruinen rahasi ei mene hihhulointiin. Lukaise joskus budjetteja.

Hyvää season's greetings samalla. Sitä totuin maailmalla toivottamaan monelle. Ja hyvin näytti siellä kelpaavan kristitynkin sanomana.
Olet ollut piristävä tyyppi. Kiitos.

paahtoleipä kirjoitti...

Aivanko totta? Minä kun ihan luulin, että kirkko käyttää budjettiaan kokonaisvaltaisesti siten, että yhteisöverotuksen maksaja ei voi määrätä että "mikä osa toiminnasta" sillä kustannetaan.

Tämä on olennaista. Koska tuolla "pilkkomislogiikalla" voisin aivan yhtä hyvin sanoa, että 3 eurolla vuodessa joku naispappeja sortava tyyppi (kirkon kiusaamistilanne ei taida olla mitään kaunista katsottavaa) pysyy töissä jotain 20 minuuttia. Ongelmana on tietenkin se, miksi sinun "cherry pickingisi" olisi yhtään sen parempi kuin minunkaan? Ei kirkon toimintaa voi pilkkoa ja väittää että maksu menee vain tiettyyn osaan. Budjetissa on taatusti eriä, jota kannatan. Olennaista on kuitenkin se, että rahaa menee joka tapauksessa myös niihin budjettiosuuksiin, joita en kannata. Euroni savustu ohueksi juovaksi koko bisnekseen, ei suinkaan mene korvamerkittynä siihen "mikä on kirkon imagolle parasta tai sekularistille mieluisinta".

Kun hyvässä työssä pieni apu on hyvää apua ja oikeaan suuntaan, eikö meidän tulisi kohdella pahaa aivan samalla tavalla?

paahtoleipä kirjoitti...

Minulle "season's greetings" ei kelpaa mitenkään erityisesti "kristityn sanomana". Mutta ihmisen sanomana, ehdottomasti ja aina.

Eli oikein hyvin kelpaa sinunkin. Eipä muuta kuin samaa sinnekin päin..

Anonyymi kirjoitti...

Voitpa harrastaa sitten prosenttilaskua.
# Helsingin seurakuntayhtymän budjetista lapsi- ja nuorisotyö saa 28 prosenttia.
# Auttamistyöhön koti- ja ulkomailla kuluu 24 prosenttia kirkollisveroistamme. Tämä sisältää sielunhoidon (myös sairaaloissa), diakonian, kansainvälisen diakonian ja lähetystyön kustannukset.
# Kirkollisverot jakautuvat Helsingissä muihin toimintoihin seuraavasti:
– Kasteet, häät ja hautajaiset 16 %
– Jumalanpalvelukset 13 %
– Tiedotus 7 %
– Musiikkityö 6 %
– Aikuistyö (sisältää myös perheneuvonnan ja Palvelevan puhelimen) 6 %

paahtoleipä kirjoitti...

Näen kaksi kohtaa, joita en halua tukea yhtään:

Kasteet, häät ja hautajaiset 16 %
Jumalanpalvelukset 13 %

Toisin sanoen 29% kirkollisverosta menee sellaiseen toimintaan, jota en katso hyvällä. Miksi ihmeessä minun tulee hyväksyä se?

Sehän tarkoittaa sitä, että kirkko on luvattomalla lainallaan käyttänyt vuosien verralla yhteisöverorahaani 8,44€ (korollisena 10,54€) sellaiseen, jota en pidä yhtään sellaisena, jota haluaisin tukea omalla rahallani. (En siis vastusta jumalanpalveluksia jne. tai muiden vakaumuksia. Mutta en halua niitä maksaakaan.)

Se ei toki ole paljoa. Mutta se on väärään suuntaan. Jos koette siellä kirkon puolella vastaavin periaattein, että ateisteille ja toisin uskoville ei ole hyvä antaa kristittyjen rahalla apua, se on tietenkin Teidän päätettävissänne. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Yritän kovasti ottaa huolesi vakavasti. En oikein pysty, vaikka varmaan pitäisi. Pitäisikö minunkin siis tehdä suuri haloo siitä, että valtion veroja käytetään mm jokaisen Vapaa-ajattelijoiden liiton jäsenen tukemiseen muistaakseni 22,50 eutoa vuodessa.(En pääse nyt tarkistamaan tarkkaa summaa.) Vaikka sekin on marginaalinen osuus minun rahoistani, niin periaatteen vuoksi voisin alkaa jäynätä tuota juttua.

Minulla ei ole ongelmaa auttaa ateistia. En kysy toisen vakaumusta, kun apu on tarpeen. Hukkuvana tartun mnielelläni itsekin ateistin tarjoamaan oljenkorteen. Verovaroillahan meillä tuota tasajakoa tapahtuukin. Periaatteessa ja pääsääntöisesti käytännössäkin se on ihan oikein. Minä ainakin olisin liian itsekäs omastani antamaan, jos valtio ja kunta eivät pakolla vaatisi minua tasaamaan. Valtiosta ja kunnasta ei voi edes erota.

OK. Siis kaikesta huolimatta tulin tänne myös toivottamaan sitä seasonia ja uutta vuotta.
Olen puheeni puhunut. Ugh.

paahtoleipä kirjoitti...

Jep. Vapaa -ajattelijoidenkin tukeminen verovaroin on perseestä. En ole kummankaan jäsen, joten nyt kustannan kahta hevosta, jotka on koulutettu juoksemaan toisiaan päin. Ja joista kummankaan agendasta en täysin pidä. Nice. Kai se on sitä demokratiaa kuitenkin.

Tosin ihmettelen sitä kontekstin valintaasi. Ihan kuin olisit tarkoituksella ottamassa mahdollisimman ison luvun. Itse otin vain sen, minkä maksan itse. Ja pyöristelin sitä alas. Koska tavoitteeni ei suinkaan ollut etsiä ison tuntuisia lukuja.

En siksi esimerkiksi laskenut kuinka monta miljoonaa ateistit käyttävät kirkon julistustoiminnan rahoittamiseen. Eli paljonka maksavat kirkollisveroa ja siitä se mainittu 29%. Tulisi iso luku. Joka taas olisi sotinut tarkoitusperiäni vastaan. Jos valtio tukee vapaa -ajattelijoita tietyllä summalla, kannattaisi ehkä laskea, paljonko yksittäinen kristitty tukee Vapaa -ajattelijaa ja paljonko toisin päin. Ja katsoa sitten kuka maksaa enemmän mihinkin suuntaan. (Eli katsoa kuin annettaisiin velkoja ristiin, jolloin on merkitystä sillä, kumpi maksaa isommassa tahdissa toiselle.)

Ei sinun tarvitse olla huolissani, koska kyse ei ole "huolesta", tai edes "merkittävästä ongelmasta" vaan "periaatteesta". Toisten periaatteita ei välttämättä tarvitse ottaa huomioon.