torstai 14. helmikuuta 2008

Kristilliset arvot.

Kristilliset arvot, ei siis Jeesuksen arvot vaan kristittyjen arvot. Kristillinen puolue tavoittelee sitä, koska he ovat uskovaisia ja ovat tajunneet että evankelisia hihhuleita on paljon. Siis sellaisia, jotka ovat valmiita ja halukkaita antamaan äänensä sellaiselle, joka pakottaa muut heidän arvomaailmaansa vapauden nimissä.

Siksi heidän arvonsa eivät ole Jeesuksen arvot.

Valtio jota ohjaavat heidän haluamansa arvot. Tässä vaiheessa kenen tahansa järkevän ihmisen selkärangassa juoksevat jäätyneet tuhatjalkaiset. Sillä näille uskovaisille uskominen mihin tahansa on parempi vaihtoehto kuin ateismi. He eivät hae oikeutta tai uskonnonvapautta, koska hekin tietävät että ne tarkoittaisivat sitä että heidän itsensä olisi muututtava. Sen sijaan he hakevat laillista oikeutusta yleistää omat, oman uskonsa, rajoitukset muille. Eli täysin päinvastaista asiaa. Heille sekulaari vapaa maailma on selvästi "heidän uskoaan loukkaavaa", suorastaan jumalanpilkkaa.

Kristillinen puolue onkin siksi löytänyt yhteistä säveltä mm. islamilaisen puolueen kanssa olutpullojen poistamisesta. Kun muistetaan että islamilainen puolue on islamisteille samaa kuin äärihelluntailaisen esittäminen kristittyjen edustajina, jokainen ymmärtää mistä on kysymys. Samanhenkisyydestä. Vakka ja kansi.

Tämä on sellaista uskoa, jolla ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa. Kuten ei millään muullakaan uskonnolla; Sillä riippumatta uskontokunnasta, uskonnossa annetaan vapaus pois, alistutaan tietyille säännöille. Ja uskoa tarvitaan nimenomaan siksi koska tähän ei ole mitään rationaalisia syitä. Silsi etenkin kristilliset(ja islamilaiset) arvot ovat harvinaisen paljon vapauden vihollisia; Sillä siinä missä Hindulainen voi rakentaa haluamansa uskonkokonaisuuden ilman että toinen hindu tulee sanomaan että olet vääränlainen hindu, kun uskot Ganeshaan enemmän kuin Hanumaniin, kristinuskossa on pakko totella juuri tiettyä jumalaa. Vaihtoehtoja ei tarjota. Vaihtoehtona on vain kuolemaa ja tuhoa. Kristinuskon Jumalaa joko totellaan tai tuhoudutaan. Kristinusko on uskonto, jonka henki on se, että "polvillesi, sinä syntinen joka et ole ikinä riittävän puhdas, mutta Jumala rakastaa sinua, sinä arvoton saastainen kasa paskaa."

Täläisen kristillisen puolueen edustaman kristinuskon ytimen kaikissa muodoissaan voikin tiivistää vain lauseeseen "praise the lord - or else". Tätä tietysti koristellaan humanistisilla arvoilla, jotka ovat kaikkien ihmisten hyväksi näkemiä asioita. Yleishumaanisuus ei kuitenkaan peitä sitä, joka on kristinuskolle ainutlaatuista. Ainutlaatuista ei ole pelastus, rakkauden kunnioitus, edes tappamisen tai muiden vastaavien välttäminen. Buddhalaisilta löytyvät ihan samat arvot. Kristinuskolle ylimmäistä ja omintakeista on se että ihminen kidutetaan ja tapetaan hengiltä ja että juuri tällä ne hyvät asiat oikeutetaan. Kristinuskon hyveet pohjaavan juuri tuohon hurmeeseen. Ei se tietenkään lopeta niiden hyvien asioiden arvoa. Mutta kyllä se veri silti jättää niihin sellaisen veren maun, että ei huvita liikoja maistella sitä hengen hedelmää.

Siksi kohtelen näitä uskovaisia vähän kuin Jehovan Todistajia, kun he koputtavat en halua olla epäkohtelias, mutta toisaalta en halua olla liian kohteliaskaan. Huomioitavaa on, että en ole heille epäkohtelias lähinnä siksi koska en halua heiltä enempää huomiota. Haluan vain että he menevät pois. Ja liian kohtelias en ole heille samasta syystä.

Parhaiten näiden kanssa tulee toimeen vain menemällä itse pois. Olemalla heille tylsä, mielenkiinnoton, turha. Toisaalta jos kaikki tekisivät samoin, julistajien elämä olisi niin tylsää, että he varmaan lopettaisivat koko toimintansa.

Ei kommentteja: