ET phone home?

Jyväskylän normaalikoulun uskonnon opetussuunnitelmasta löytyy seuraavaa sisältöä:

"Oppilas pohtii ihmisen arvoa erityisesti luomisen näkökulmasta.”

“Oppilas tutustuu Herran siunaukseen, sen sanomaan ja merkitykseen omassa elämässään.”

Tämä on vakaumuksetonta uskonnon opettamista, jota jokaisen kristityn perheen lapset opiskelevat.

Tätä opetusta perustellaan sillä, että vanhemmat (o)saavat päättää minkälaisia juttuja heidän lapsensa tekevät. Minustakin tämä on kasvatuksen ja vanhemmuuden perusasia. Sorry, joko vanhempanne manipuloivat teitä heidän ja yhteiskunnan haluamaan suuntaan, tai sitten he eivät kasvata sinua lainkaan ja toimivat korkeintaan syöttäjänä ja rahan antajana.

Mutta kohtuus olisi kuitenkin hyvä muistaa. Tästä meitä opettaa keksitty Pikku-Liisa.

Olipa kerran Pikku-Liisa.
Pikku-Liisan vanhemmat ovat kommunisteja. Vannoutuneita kommunisteja. Suomessa on yllättävän paljon kommunisteja. (Jopa liikaa.) Ja koska vanhempien vakaumuksella on ratkaiseva merkitys, kerrottiin Pikku-Liisalle "omasta aatemaailmasta” peruskoulussa. Tietysti Pikku-Liisa on kommunisti, kun kerran vanhemmat kuuluivat Puolueeseen! Eikä Liisa tietenkään voinut erotakaan ennenkuin täytti 16 -ja kas kummaa, peruskoulu oli jo mennyt ohi. Kommunismia opetettiin siksi Liisalle koulussa. Mutta hänestä kaikesta huolimatta tuli oikeistolainen uranainen, joka meni naimisiin prinssin kanssa.
Sen pituinen se.

Olemme varmaan kaikki yksimielisiä siitä että ei pakkokommunismia kouluihin! (Paitsi tietysti kommunistit. Kummallista, että heistä ei tässä kohdin tarvitse välittää mutta kristityistä pitäisi.)

Tahdonko minä sitten poistaa uskonnon kokonaan kouluista? En tietenkään. Uskontoon törmää yhteiskunnassamme aivan liian usein. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen joutuu joka tapauksessa kohtaamaan "pakkouskontoa". Ja tämä ei suinkaan rajoitu mihinkään lyhyehkään peruskouluopiskelukauteen. Se kestää koko elämän. Tämän vuoksi ihmisillä tulee myös olla jonkinlaisia taitoja käsitellä ja kohdata uskonnollisia asioita.

Jos koulu ei ole arvosanoja vaan elämää varten, niin uskonnon opetusta tulisi olla. Nykyajan "kansalaistaitoon" kuuluu niin mainonnan kuin uskontojenkin kohtaaminen. (Molemmat on samanlaisia, pakollisia ja ikäviä asioita.) Kieroa kyllä ; Se että hihhulit ovat päättäneet että uskonto on tärkeää, ja ovat lähteneet porukalla vetämään tätä linjaa kaduille välittämättä muiden mielipiteistä on johtanut siihen että uskonnosta on tullut tärkeä asia myös muille. Kutsutaan tätä "demokratiaksi" vaikka se ei nojaa siihen että enemmistö olisi hihhuleita, vaan siihen että hihhulit ovat niin näkyviä, että 1% osuus hihhuleita väestöstä NÄKYY, KUULUU ja TUNTUU (subjektiivisesti) samalta kuin 20% väestöstä. Lisäksi jos uskonnon opetus otettaisiin kokonaan pois kouluista, hihhulit hermostuisivat jolloin ne vastaisivat "varmaan jo" 30% väestöstä. He yksinkertaisesti julistaisivat enemmän. Ja mahdollisesti yrittäisivät kehitellä keinoja, joilla uskonnosta tehtäisiin tiedettä, jotta se saataisiin takaisin kouluun..

Minulla on tähän ongelmaan yksinkertainen ratkaisu. "Pakko ET". Kouluissa on jo nykyisinkin ET:n opetusta. Käytännössä niille osallistujia ei kuitenkaan ole ollut paljoa, joten se on ollut työlästä. Näin ET -tunnit ovat varmasti rasite koulutukselle; Lompakko kun ei isoissa massoissa laske kulttuurillista tasa-arvoa vaan "tunnin hintaa per nuppi". Jos kaikki uskonnon opetus tehtäisiin ET:n opetukseksi, ei tarvitsisi erotella luokkia.

Ja tunneilla opetettaisiin silti myös Jeesuksesta ja kristinuskosta. Kuten myös monista muista uskonnoista. Kenties ateismistakin. Jokainen oppisi paitsi omasta uskostaan -joka on toki tärkeää jos sellainen on- myös ymmärtämään miksi muut eivät usko samoin - joka on minusta tuotakin tärkeämpää. (Uskoisin että yhteiskuntakin hyötyy enemmän erilaisuuden suvaitsemisesta kuin "itselle kivasta henkisestä masturboinnista".) Ja lisäksi uskovaiset lapset voisivat ihan vapaasti käydä omassa kirkossaan hakemassa lisää henkistä tietoa ja lohtua. Siitä niitten pastoreille/pastorittarille maksetaan.

Avainkysymys tässä saattaisi kuitenkin olla sen asian muistuttaminen, että eihän kouluopetus nytkään ole "tunnustuksellista"! (Vaikka opetussuunnitelma minulle viittaa siihen että rivien välissä asia on aivan toisin) Koska monesti uskonnon opetuksesta puhuttaessa nousee esiin nimenomaan se, kuinka "uskonnonopetus ei ole vakaumuksellista", sen ei kuulemma pitäisi olla siksi ongelma vaikka lapsi ei uskoisi, vaan ainoastaan hänen vanhempansa olisivat kristittyjä.

Miksi ei siis saman tien yhdistetä niitä ET -opetukseen? Syynä ei voi olla se, että ET -opiskelijat voisivat helpommin kannella kotona siitä miten uskonnon opetus onkin ollut tunnustuksellista niin että asialla olisi jotain seuraamuksiakin. Ongelma on todellinen, koska harvapa kristitty pahoittelisi ja valittaisi eteenpäin "Suomen Lain rikkomisesta" jos lapsi kotona kertoisi että "Tunnustukselliseti opettivat Jeesuksesta koulussa". Tavis tuskin tekisi mitään ja hihhuli lähettäisi kiitoskirjeen.

Mutta lain rikkomisen piilottamisen helpottaminen ei tavallisesti anna lupaa erikoisasemiin oikeusvaltioissa. Syynä ei siksi saa olla se että on olemassa riski että "ET soittaa kotiin".

Jotta ongelma olisi kristityille ystävillemme mahdollisimman helppo, voisimme ottaa ET:n opetussuunnitelman, ja ottaa sen uskonnon opetussuunnitelmaksi nimen "uskonto" alle. Nimi kun ei olisi väärä (uskontojahan siellä opetettaisiin vakaumuksettomasti), ja onhan se "Elämänkatsomustieto" vähän keinotekoisen tuntuinen ja hankalan pitkä sana. Ja lisäksi ET -puujalkavitsiä jossa elämänkatsomustiedon lukija rinnastetaan Spielbergin kuuluisaan avaruusolentoon, on kuultu kouluissa aivan riittävästi.