tiistai 12. helmikuuta 2008

Kuinka Jumalasta tuli yliluonnollinen.

Alussa oli Jumala. Ja tämä Jumala oli konkreettinen. Se oli henki puissa. Tai Jumala joka keskuteli Aatamin kanssa ja teki konkreettisia asioita tämän silmien edessä. Täläisellä Jumalalla on mahtia. Siinä on vain yksi ongelma: "It doesn't fit". Kenelläkään ei ole konkreettisia havaintoja tälläisestä Jumalasta. Vaikka juuri tälläisen aktiivisen Mahti -Jumalan odottaisi näkyvän ja ilmaisevan olemassaoloaan selvästi.

Siispä joku tunsi läsnäolontunnetta. Hän kertoi että hänellä oli yhteys Jumalaan. Joku havaitsi että rukoilun jälkeen ihmiset paranivat. Hän tulkitsi että paraneminen johtui rukouksesta.

Sitten havainnot täydentyivät. Ja Jumala doesn't fit again:
Se saattoi olla "runners high", se saattoi olla dopamiini, se saattoi olla ohimolohkoepilepsiaa. Se saattoi olla jopa sitä, että joku valehteli saadakseen ihmiset toimimaan sen mukaan minkä hän itse näki oikeaksi. Havaittiin että jotkut taudit paranivat itsestään ja osa parani lääkkeillä, ei tarvittu rukousta. Havaittiin myös että placebo auttaa. Eikä ole väliksi onko Jumala Kristus vai Kaikkivaltiaan Naturalistisen Tieteen Pyhä Kalkkitabletti.

Tässä vaiheessa olikin sitten jo kaksi tapaa reagoida. Syntyi ihmisiä, jotka:
1: Keksivät kiistää tieteen, koska he halusivat asua koloissaan. Siksipä oli syytä kiistää faktat. Evoluutio ei ole totta. Kaiken takana on tiedemaailman salaliitto. Kiistetään faktat ottamalla lähtökohdaksi jokin ja miettimällä että jos se on totta, miten saamme havainnot sovitettua siihen, jos ei muuten niin valikoimalla. (Kreationistit ovat innolla, vaikka väkisin etsimässä aukkoja evoluutiosta, mutta eivät kykene tuottamaan tutkimuksia edes omiin lehtiinsä, saati sitten vertaisarvioituihin lehtiin.)
2: Keksivät tehdä Jumalasta jotain "niin suurta että sitä ei voi käsittää". Jumala ei mahdu sanoihin, häneen voi vain uskoa. Ja Jumala ei kenties edes anna todisteita, jotta tämä arvokas usko ei vaarantuisi. Että uskon hypylle jäisi tilaa. Sillä jos Jumala näyttäytyisi, hän pakottaisi ihmiset, rikkoisi heidän uskonnonvapauttaan. Ja muuta vastaavaa.

Ja kaikilta on jäänyt matkan varrella kiinnittämättä huomiota siihen että Jumala ei ole nykyään enää lainkaan sama, kuin mitä se oli aikaisemmin. Kun Jeesus kuoli, Raamattu kertoo että Juudas sai koskea häneen ja hänen naulanreikiinsä. Tämä Jeesus oli kaikkea muuta kuin yliluonnollinen ja paranormaali. Eikä tämä vaarantanut "Juudaksen uskonnonvapautta", tai jos vaaransi, Jeesus ei pitänyt sitä minkään arvoisena. Skeptikon vakuuttaminen on siis OK.

Tosiasiassa Jumala on alussa ollut konkreettinen. Nyt se on etäinen, ja metafyysisyys on vain tekosyy, jolla peitetään se tosiasia, että niitä todisteita, joita sillä on oletettu ja väitetty olevan, ei olekaan havaittavissa. Jos olisimme Juudaita huomaisimme ensin että naulan reikiä ei ole, ja sen jälkeen että sormi silti menee käden läpi koska Jeesusta ei voi koskea ja tämän jälkeen heräisi vuoteesta huomaten koko tilanteen uneksi. (Uskovainen tulkitsisi tämän tietysti "näyksi" ja "viestiksi", todisteeksi siitä että ylösnousemus on tosi.) Siispä on pakko joko piilottaa Jumala niin hyvin, että siitä ei voi odottaa todisteita tai sitten kiistää koko tieteellinen metodi "naturalismina" ja "rajoittuneena". Jumala on vähitellen muuttunut "puutarhurista" "näkymättömän miehen" kautta "täysin metafyysiseksi". Paratiisin puhuva Jumala oli suunnilleen yhtä yliluonnollinen kuin puput ja kissanpennut, ellei peräti vähemmän yliluonnollinen. Vanhan testamentin salamia laukova pilvistä puhuva ja luonnonvoimia muutenkin täysin kontrolloiva Jumala joka antaa taivaalta sataa ruokaa siten, että se juuri tiettynä viikonpäivinä kerättynä mätänee, ja tiettynä viikonpäivänä se ei sada mutta juuri se päivä taas estää mätänemisen. Sellainen Jumala oli myös erittäin havaittavissa oleva, konkreettinen. Sitten Jumala esiintyi vain välittäjien, profeettojen ja Jeesuksen kautta. Sitten tämäkin korjattiin paljon pienempiin ihmeparantamisiin kykenevillä apostoleilla, ja nykyään meidän onkin tyydyttävä enää pappiin ja kansankaatajiin.

Väitän että kyse ei ole siitä että Jumala olisi tullut heikommaksi. Vaan että ennen uskottiin konkreettisempaan Jumalaan, joka on vain hiljalleen vajunut jonkinlaiseksi entisen ilmestyksensä haipuvaksi haamuksi.

Siksi minusta on täysin asiallista - itse asiassa meidän täytyy - kysyä, että missä menee järkevät rajat. Jos uskontoa ei saa missään oloissa tuomita harhaksi, ollaan minusta aika dogmaattisella tiellä. Siksi olisi tiedettävä, että missä vaiheessa kyseessä on "oletusten korjailu", jossa aurinkokeskeisen mallin ympyräradat korjataan ellipsillä ja pyöreän maan rakenne korjataan hieman litistyneeksi. Ja missä vaiheessa olemme astrologeja jotka korjailevat näkemyksiään siten että ne saadaan täysin vedenpitäviksi havaintojen kanssa. Mutta siten että jäljelle jää vain se, että joko kauriit ovat ilosia tai sitten torjuntavaihe tekee heidät vihaisiksi tai sitten he eivät ole omia itsejään tai sitten mars on linjassa joten he ovatkin riitelynhaluisia, paitsi jos torjuntavaihe tekeekin heistä rauhaa rakastavia tai venus vähentää tätä efektiä...

Minusta Jumala on jälkimmäisiä paljon ja ensimmäistä tuskin yhtään. Minusta alkuperäisestä Jumalasta ei ole jäljellä mitään. Jäljellä on pelkästään jokin, johon aksioomiin on laitettu oma tai jonkun muun vakaumus ja sanotaan vielä päälle että kyseessä ei ole tieteellinen kysymys, on syytä kysyä, mihin asti uskovaiset ovat valmiit viemään tämän asian ; Ja voimmeko soveltaa heidän pakoiluaan myös esimerkiksi niihin jotka näkevät hallusinaatioita. Hehän voivat aina väittää että huumeet laajentavat aisteja, auttavat näkemään eivätkä suinkaan aiheuta hallusinaatioita. (Jonka johdosta pitää tietysti oikeuttaa uskonto, jossa annetaan huumeita, koska he ovat vain erimielisiä naturalistisen lääketieteen kanssa.) Ja että jos harhaisen päästä löytyy aivosyöpä, se onkin vain "Jumalan puhelin", jonka hän on antanut profeetalleen ja etä puhelin on syöpä (Ja juuri siksi siihen paikkaan laitetut syövät aina antavat yhteyden Jumalaan.) siksi että Jumalan lähettiläät ovat aina valmiita ja halukkaita uhrautumaan toisten edestä. Ja jos se ei ole nyt paskapuhetta, niin mikä sitten on. Ja ennen kaikkea: Miksi?

Uskovaiset kun tuntuvat korostavan nimenomaan sitä, että he ovat niin erityisen tervejärkisiä. Ei ole lainkaan tavatonta, että jos näet heidän näkemyksensä järjettömänä, että "Joo, tässä on vähän sulateltavaa näin äkkiseltään." Ja vihjaillaan hieman että kyseessä on kriittinen tutkimus, koska siinä haastetaan "maallinen näkemys";

"Jos siis kristinusko, fundamentalistisesti tulkittuna ei ole totta, niin on käytännössä mahdotonta että voisin voittaa vedon. Mutta jos se on totta, niin sitten uskon että Jyrkin on pakko viimeistään kaiken tuon tapahduttua uskoa se todeksi."

Jumala pysyy yhä yliluonnollisena. Koska sitä ei voi tarkastella kriittisesti. Jumalasta on tullut yliluonnollinen, koska uskovaiset pelkäävät sitä vaihtoehtoista näkemystä niin paljon, että eivät edes voi ajatella sitä vakavasti.

Uskovaiset eivät koskaan "laita panokseksi" omaa Jumalavakaumustaan. Mutta ateistejen vakaumuksesta he mielellään lyövät vetoa. Ja jos tähän ei suostu, ateisti on se joka ei ole "tasapuolinen" ja "avomielinen".

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tänään linkitin blogissani tähän kirjoitukseen.

paahtoleipä kirjoitti...

Viestisi oli kokonaisuutena erittäin kaunis.

Sanon sen nyt täälläkin.