Suomessa elää edelleen ihmisiä, joiden mielestä demonivoimat aiheuttavat sairauksia. Ja että usko todella parantaa sairauksia. Placebon mahti on rajaton, jos sitä kysytään menestysteologeilta. (He voivat jopa kertoa, että lääketiede on todistanut uskon oikeasti tehoavan, kun ovat osoittaneet placebovaikutuksen todelliseksi ilmiöksi.) Uskova ei ole sairas eikä köyhä. Jos et parannu, Uskosi ei ole tarpeeksi vahva, sillä kun sairaus on demonien työtä on kristitty synnitön eli terve.
Onhan se varmasti mukavaa kuulua tuollaiseen seurakuntaan - jos on terve. Menestysseurakuntien videoita katsellessa on ilmassa sellainen henki, että ne oikeasti tykkää. Perinteinen orjanöyristely puuttuu. Menestysteologian johtajat ovat nerokkaita liikemiehiä, teräviä ihmisten arvioijia, eivätkä he ole uudestisyntymänsä jälkeen ikinä hävinneet taistoa. Kuinka me tiedämme että he ovat nerokkaita? He rakentavat, eivät vain uusia merkityksettämiä seurakuntia, vaan tuottavat iloa ja tienaavat tällä myös rahaa. Mikä on hyväksi kaikille, eikö vain? Paitsi niille, jotka ovat oikeasti parantumattomasti sairaita. Psht. Who cares? Nehän ovat joka tapauksessa sairaita. Jumala ei selvästi koskaan tykännyt niistä muutenkaan. Niin että meidän kaikkien terveiden kannattaisi kohottaa menestysteologeille aplodit!
Tosin haluaisin tietää, miten kävisi, jos johtava menestysteologi esimerkiksi katkaisisi jalkansa tai saisi aivoinfarktin ja joutuisi pyörätuoliin. Sitä voi jokainen miettiä, miten hyvin Jumala näyttäisi mahtinsa.
Tosin en usko, että tämä sairastumisen mahdollisuus heitä huolettaa;
Juttelin kerran erään uskovaisen kanssa siitä miten Uruguayn ilmavoimien lento 571 törmäyksestä selvinneiden oli turvauduttava ihmissyöntiin pysyäkseen elossa. Kyselin että olisiko hän valmis ihmissyöntiin missään olosuhteissa. Keskustelu ei oikein sujunut, kun siinä missä minä mietin että suostuisinko ja missä vaiheessa (onko enemmän kyse ajasta vai siitä syökö muut. Vai onko tärkeintä se onko syötävät elossa vai jo kuolleet..) uskovainen ystäväisemme selitti vain siitä, kuinka Jumala ei antaisi hänen kuolla. Hänen ei siksi tarvitsisi osallistua ihmissyöntiin pysyäkseen hengissä. Hänen luottamuksensa Jumalan suojelevaan voimaan oli kyllä kova ja arvostettavakin. Mutta pelkään pahoin, että noin kova luottamus tulee sortumaan - jos henkilöllä on minkäänlaisia kykyjä ajattelutavan uudelleenharkintaan ja muuttamiseen.
Menestysteologin päätä ei varmasti käännä edes vastoinkäymiset, koska jokainen on aina tehnyt tai vähintään ajatellut tai jättänyt tekemättä jotain, josta kokee rangaistavan. Johtavan menestysteologin - ja ehkä tämän seuraajien - pään konkreettinen vastoinkäyminen saattaisi kuitenkin kääntää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Löysin tämän blogin vasta äskettäin, mutta merkitsin sen jo suosikkeihini. Vaikka useat näistä ajatuksista ovat jo tuttuja eri yhteyksistä ja omista tuumailuista, niin löysin paljon tuoreitakin näkökulmia tähän ajankohtaiseen ja tärkeään ateismiteemaan. Kannustan jatkamaan kirjoittamista ja jään seuraamaan mielenkiinnolla.
Kiva että joku tykkää. En usko, että kykenen mitään mullistavia keksimään ; Aihetta on kalunnut vuosisatojen aikoina useat ihmiset, joista useat ovat olleet minua paljon fiksumpia, ahkerampia, syventyneempiä ja innostuneempiakin..
Lähetä kommentti