Real hustle - Todellinen kelmien kerho

Kelmien kerho (Hustle) on TV -sarja, jota tykkään katsoa. Nyt sen ennen Suomen TV:issä esittämättömiä jaksoja on tullut tiistai -iltojen iloksi. Sarjassa huijariporukka vetää nenästä ihmisiä "jotka sen ansaitsevat". Kohteen täytyy olla vähintään riittävän ilkeä ja riittävät rikas. "He varastavat rikkailta elääkseen itse herroiksi." Sarjan naamoista suosikkini on ehdottomasti Albert Stroller, se vanha setä.

Miten "kelmien kerho" sitten yleensä tekee huijauksen? No, ensin Stroller katsastaa jonkun sopivan uhrin. Tämän uhrin haluja ja toiveita käyttäen hän yhdistää uhrin porukkaan, mainostamalla hieman ; "Hänellä on tuttuja". Stroller ei missään tapauksessa vie rahoja. Hän vain juttelee mukavia ja saa uhrin "vapaaehtoisesti kävelemään itse" ryhmän vaikutuspiiriin. Sitä odotellessa Ash Morgan kynäilee "uskottavat lavasteet", kuten tilat ja websivut. Sitten varsinainen ryhmä tunkee huijattavan elämään. Seuraa koukuttamisvaihe. He syöttävät ja tarjoavat jotain, jota kohde oikeasti haluaa. Se on joskus rahaa, joskus se on pääsy tietylle klubille.. Uhrille annetaan tälle erittäin mieluinen syötti, jonka perässä tämä kulkee haluttuun suuntaan. Uhrille voidaan siis jopa antaa konkreettisesti jotain. Nyt hän on koukussa. Tämän jälkeen kelmien kerhot uskottelevat, että he ovat tekemässä jotain tavoitteen kannalta olennaista. Se voi olla tärkeä mainoskampanja tai mitä muuta vastaavaa. He ovat tietysti valmiita tekemään sen niin, että uhri ei joudu itse maksamaan mitään. Mutta voi, matkaan tuleekin viime hetken keskeytys, ongelmallinen pieni mutka, joka uhkaa kaataa uhrin tavoitteleman prosessin tai pitkittää sen valmistumista. Paitsi tietysti, jos hän antaa rahaa. Tämä perusmuoto huijauksesta säilyy joka jaksossa, toki aina esiintyy kikkailuja, kun kaikki ei suju ihan tavoitteiden mukaisesti. Uhri tietysti antaa rahat, eikä saa kuitenkaan haluamaansa, kun huijariporukka vain katoaa tai lavastaa katoamisensa.

Tuo on kuitenkin vain televisiosarjaa.

Nyt päästään varsinaiseen "kelmien kerhoon", jonka esiintyjät ovat todellisempia kuin Danny Blue. Mukana on toki myös vain yhtä todellisia elementtejä kuin Danny Blue. Kyllä. Tämä on ateistiblogi. Kyseessä ovat uskonnot. Niiden käännytyskampanjoissa käytetään erittäin "kelmien kerhomaista" lähestymistapaa. Paitsi, että he pistävät paremmaksi; Siinä, missä kelmien kerho pumppaa kerran rahat, ja katoavat sen jälkeen, uskonto onnistuu lypsämään uhreja kerran toisensa jälkeen. Ja uhrit peräti ryhtyvät vapaaehtoisesti "conmaneiksi".

Ensin on katujulistaja tai jokin muu hihhuli, joka Strollerin tavoin tulee juttelemaan. Hänen suurimpana tavoitteenaan ei ole debatoida tai edes käännyttää uskoon. Hänen tavoitteenaan on saada ihmisiä tulemaan uskonnollisiin tilaisuuksiin. "Tervetuloa tilaisuuteen". (Hän käyttää samaa kikkaa, kuin Danny Blue käyttää naisia nappaillessaan; Jos flirttaa riittävän usealle, tilastollisesti joku tarttuu täkyyn. Ja useimmiten täkyyn tarttuu se, joka on tälläiselle kaikista herkin.) Kun ihminen tulee paikalle, alkaa varsinainen "scam". Heille syötetään jotain, jota he haluavat. Eli toisin sanoen, heille tarjotaan pitkää ikää, onnellisuutta ja isoa penistä tai muhkeita rintoja. Tai, kaksi kolmesta ei ole paha diili. Kyllä vain uskovat korostavat käännyttämistilanteessa sitä ikuista autuutta? Se on tärkeää koska kyseessä on "jokaiselle ihmiselle tyypillinen pahe" eli itsekkyys. Ja tähän on liitetty koukku, jota ilman uskonto ei tule toimeen. Uskontoon kuulumaton ihminen ei yksinkertaisesti liittyisi uskontoon "moraalin" tai "Jumalan palvelemisen" vuoksi. Kun "perinteen mahti" ei riitä siihen että vanhempien usko mukisematta niellään, tarvitaan juuri tämänkaltaisia suostuttelukeinoja. (Näin niitä eläimiäkin koulutetaan.) Uhri koukutetaan lujasti tähän tavoitteeseen. Hänet suostutellaan miettimään sitä mahdollisimman usein. Näin uhri saadaan kokemaan halua tätä tavoitetta kohtaan. Seuraavaksi onkin jo aika lypsää. Käännytettävältä aletaan pyytämään asioita. Kyseessä voivat olla "vapaaehtoiset lahjoitukset", raha, tai ihan työ, kuten julistaminen ja muut palvelukset. (Työ ei ole mitenkään ilmaista. Jos uskovaiset eivät tekisi näitä töitä, joku joutuisi ne tekemään ja seurakuntahan siitä maksaisi.) Ja hupaisinta on, että tämä huijaus ei lopu koskaan. (Se on siis todella "long con".) Uhri kokee aina ja koko ajan olevansa lähellä tavoitettaan. Hänen tarvitsee vain "kilvoitella". Tästä kilvoittelusta tulee elämäntapa, jota ilman huijauksen kohde ei enää välttämättä edes osaa elää. Toisin sanoen; Hän tekee yllättävän paljonkin asioita, jotka vievät aikaa ja rahaa, ilman että hän saa mitään konkreettista aikaa tai rahaa takaisin. (Paitsi tietenkin, jos hän on sen uskonnon perustaja tai muutoin vain sen johtoportaassa.)