maanantai 20. elokuuta 2007

Televangelistin logiikkaa.

Pharyngula -blogin sitaattilistalla on aika erikoinen sitaatti: Tai pitäisikö sanoa, "kertomus".

"The wars of extermination have given a lot of people trouble unless they know what was going on. The people in the land of Palestine were very wicked. They were given over to idolatry; they sacrificed their children; they had all kinds of abominable sex practices; they were having sex, apparently, with animals; they were having sex men with men, and women with women; they were committing adultery, fornication; they were worshipping idols, offering their children up; and they were forsaking God. God told the Israelites to kill them all - men, women and children, to destroy them. And that seems to be a terrible thing to do. Is it? Or isn't it? Well, let us assume there were 2,000 of them, or 10,000 of them living in the land, or whatever number there was of them. I don't have the exact number. Pick a number. God said, 'Kill them all.' Well, that would seem hard, wouldn't it? That would be 10,000 people who would probably go to Hell. But, if they stayed and reproduced, in 30 or 40 or 50 or 60 or 100 more years, they could conceivably be - 10,000 would go to a 100,000 - 100,000 could conceivably go to a million. And then, there would be a million people who would have to spend eternity in Hell! And it's far more merciful to take away a few than to see in the future a 100 years down the road, and say, 'Well, I have to take away a million people that would forever be apart from God,' because the abomination was there like a contagium. God saw that there was no cure for it. It wasn't going to change; their hearts weren't going to change; and all they would do is cause trouble for the Israelites, and pull the Israelites away from God, and prevent the truth of God from reaching the Earth. So, God, in love, took away a small number that he might not have to take away a large number."
~Pat Robertson, "The 700 Club" television program. May 6, 1985

Wikipedian mukaan "Pat" on kuuluisa amerikkalainen evankelista. Ja tuossa tekstissä hän selittelee miksi Raamatussa Jumala hyväksyi kansanmurhan -itse asiassa vaati sitä- olematta moraaliton. Perustelu meni siihen, että he olivat moraalittomia syntisiä vääräuskoisia, joilla oli jumalankuvia, vääriä jumalia, ja seksuaalisuutta koskevat normistot, jotka poikkesivat suuresti kristinuskon vastaavista. Ja kun nämä "pakanat" olisivat saaneet lapsia, niistä olisi tullut tietysti useimmista pakanoita, jotka eivät käänny, ja he olisivat saaneet lapsia ja lapsenlapsia, jolloin väkiluku olisi kasvanut ja sitten meillä olisi ollut miljoona vääräuskoista. Eikä niissä vääräuskoisissa muuta kuin se, että ne palaisivat ikuisesti Helvetissä. Joten kun alkuisät tappoi, kärsi vain muutama ja muutoin moninkertainen määrä kituisi ikuisesti. Joten oli ihan luvallista ja moraalista tehdä kansanmurha. Ainakin, jos kuulee päässään käskyn.

Samalla logiikalla esimerkiksi minut saisi tappaa, ainakin Jumalan käskystä. Se olisi ihan OK, eikä lainkaan moraalitonta. Olenhan ateisti - ja puolisonikin on. Minulla on "agnostikkoisä", jonka äidin(minun isoäiti siis) puolella suku on laajasti ateistisia. Selvästi suvussa on selvä linja, joka koostuu "niistä jotka eivät hevin käänny" ja lapsistani on televangelistan logiikalla tuomittu enemmistö Helvettiin. Itse asiassa olen vielä muinaisia ihmisiäkin vaarallisempi, koska minulla on tämä blogi jossa on vääräuskoisia ajatuksia ja joissa arvostellaan Herran Seuraajia. Ja tätä blogia lukiessa on (minimaalinen) mahdollisuus että joku perheen ulkopuolinenkin muuttuu jästipääateistiksi, jonka jälkeläiset eivät hevin käänny. Joten olisi ihan hyväksyttävää tappaa minut. Ja jos kakaroita on jo siinnyt, on niistäkin hyvä päästä eroon. Ainakin, jos väittää että kuuli päässään äänen, joka käski, koska kukaan ei voi osoittaa että se ei olisi ollut Jumala. (Tempun moraalittomuuteen ei ainakaan voi vedota ; onhan Hän selvästi vastaavia käskenyt ennenkin.)

Toki minua suunnattomasti lohduttaisi, että tappotyön tehnyt uskovainen ei pitäisi siitä että kärsin Helvetissä, ja että hän teki sen vain "ikävänä pakkona", suorastaan rakkaudesta. Ja että Jumalakin siunasi teon rakkaudesta.

Tästä opimme sen, että modernina nykyaikana (ei 1985 -vuodesta ole kovin kauaa aikaa) on ihan sopivaa esittää tuollaisia kansanmurhan oikeutuksia. Kunhan vain on uskovainen. Uskovainen pystyy periaatteessa perustelemaan toimensa jollain lailla ja tekemään niistä oikeutettuja. Enenkin, jos kyseessä on puhdas väkivalta, eikä seksi tai talousrikokset..

Ei kommentteja: