Kulttuurillinen suvaitsevaisuus

On OK että on halalkioskeja. On OK, että kaupasta saa kosher -ruokaa. Sekulaarissa maailmassa hyväksymme vieraat uskonnot. Mutta on olemassa tärkeämpiäkin asioita kuin uskonnonvapaus. Sori vaan. Olen sitä mieltä, että emme hyväksy mitä vain uskonnon nimissä. Samoin kuin olen sitä mieltä, että elämä on keskeisempi arvo kuin tasa-arvo.

Tämä ei tietenkään tee tasa-arvosta roskaa. Mutta on hyvä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

Jos uskonto hyväksyy naisten pieksennän, kivityksen tai muun toiminnan, josta lain mukaan tulee rangaistus, häntä rangaistaan. Tälläisen vastutaminen ei ole vastustamista siksi että "ei siedä erilaisuutta". Tämä on vain osoitus siitä, että olemme sivistyneempiä.

Emme halua maahamme pakkoa joka pistää naiset pukeutumaan kaapuun ja peittämään naamansa. Mutta haluamme antaa heille siihen luvan, jos he haluavat. On olemassa olennainen ero, joka on pohjimmiltaan siinä, otetaanko halallihaa kauppaan vai otetaanko sieltä olutta pois vakaumusten perusteella.

Tietenkin, euroopalla on kaamea historia. On esimerkiksi inkvisiitio. Samoin olemme häpeissämme toisen maailmansodan saksasta. Eikä venäjän kommunismikaan niin kaukana ole. Lisäksi edes ansiomme naisten tasa-arvossa ei ole kovin tuoretta tavaraa. Mutta olemme ottaneet opiksemme, hieman. Häpeämme. Toimimme nyt paremmin. Olemme tulleet sivistyneemmiksi. Se on tuoretta ja ohutta sivistystä. Mutta se on sivistystä.

Ja Islaminusko taas on säilyttänyt kreikkalasisten tietoa kun eurooppa eli synkeää keskiaikaa. He kehittivät tiedettä ja eurooppalaista sivistystä silloin kun eurooppalaiset eivät tähän itse kyenneet. Tämä on kunnioitettavaa. Mutta näyttää siltä että sivistyneisyys Islamilaisten parissa on mennyt huonoon suuntaan; Näyttää siltä, että jos sivistys ei tällä kertaa ole eurooppalaisten säilytettävissä, islamilaiset katsovat että se on jo jonkun muun vuoro. Eli ei vaikuta siltä että tilanne tulisi uusiutumaan. (No, jos tilanne siihen menee, se tarkoittaa että emme voi kiitellä itseämmekään..)

Eurooppalaisten häpeäksi en voi sanoa muuta kuin, että emme koskaan ole osanneet toimi ajoissa. Merkit Hitleristä olivat selvät. Mutta koska kulttuuri oli jo valmiiksi antisemitistinen, ja oli "vaikea poliittinen tilanne" se hyväksyttiin. Jopa niin hyvin, että Mannerheimin ei tarvinnut hävetä syntymäpäivävierastaan. Okei, olemme myöhemmin muuttaneet mieltämme. Mutta vasta, kun se oli "ns. pakko". Tämä tarkoittaa sitä, että eettinen kompassimme on ohjannut viiveellä, kuten kirkollakin on ollut tapana. Koska olemme halunneet "suvaita suvaitsemattomuutta". Olemme pikemminkin hillinneet sivistyksen edistymistä kuin ajaneet sen asiaa.

Tilanne ei tietenkään ole yhtään helpompi. Robin Hobbin salamurhaajasarjan eräässä osassa Fitzt kohtaa rehvastelevia nuoria, jotka ovat rohkeita ja ilkeitä, koska eivät ole kohdanneet väkivaltaa. Ammattisoturi ja salamurhaaja Fitzt jättää heidät tappamatta ja pieksemättä. Koska syy siihen että nuoret olivat tuollaisia oli kerrassaan tavoiteltava asia. Se ei kuitenkaan muuttanut sitä asiaa, että valtakunnassa asiat eivät olleet hyvin, ja että asialle olisi tehtävä jotakin. Koska muutoin nuokin nuoret olisivat oppineet kivun, tuskan ja sodan merkityksen. Me olemme kaikki kuten noita kylän nuoria. Emme tajua mitä meidän tulisi tehdä. Tai vaikka ymmärtäisimme, emme välitä. Koska olemme ihmisiä jotka emme ole nähneet sotaa ja kauheuksia, kuin elokuvissa ja televisiossa, olemme vieraantuneet siitä mitä kauheus oikein on. Tiedämme sen olemassaolon, mutta emme ymmärrä sitä käytännön tasolla. Siksi emme viitsi tehdä asioille mitään. Emme tunne kivun ja tuskan merkitystä kunnolla, joten emme varsinaisesti pelkää. Olemme kuten ne kylän nuoret. Pinnallisen urheita siksi että emme ymmärrä. Vaikka ehkä olisi syytä pelätä. Siksi oikea syy ei ole pelko, vaan pikemminkin sen puute. Todellinen syy on se, että emme viitsi. Ehkä tässä on se asia, joka meidän tulisi oppia, jotta voisimme sivistyä lisää. Lakkaisimme olemasta laiskoja selkärangattomia itsekeskeisiä lieroja.

Olennaista olisikin selvittää se raja, milloin on luvallista lakata olemasta kulttuurillisesti sivistynyt. Silloin, kun falalkioski tulee nurkalle ja se on tummahipiäisten suosiossa? Silloin, kun he vievät vuotuisen oluesi kaupasta koska se tuottaisi heille kiusauksia ja joku heistä sortuisi uskonnollisesta vakaumuksesta peräti alkoholismiin? Silloin kun ateisti repii omaksi saamansa Raamatun julkisesti? Silloin, kun vääräleuat kirjoittavat enemmän tai vähemmän uskonnollisia tabuja tai näihin uskovia loukkaavaa irvailua? Silloin, kun uskovainen valittaa muiden uskontojen suorittamasta käännytyksestä, mutta kannattaa sitä silloin kun hänen oma uskontonsa tekee sitä? Silloin, kun uskonnon ääriainekset valittavat sarjakuvista ja uhkaavat pommituksilla, eivätkä em. uskonnon maallistuneetkaan ja vähemmän radikaalit tahot ryhdy puolustamaan ihmisoikeuksia uskontonsa sijasta? Silloin, kun he väittävät että on olemassa vain yksi ainoa oikea arvomaailma ja kaikilla muilla tavoin maailmaa arvottavat ovat väärässä olevia arvoinvalideja? Silloin, kun he haluavat kieltää sinua lukemasta Harry Potteria sen sisältämien vääräuskoisten arvojen vuoksi? Silloin, kun he heittävät sinut linnaan nallen nimeämisen vuoksi ja valittavat että tuomio on lievä, että ansaittu rangaistus tästä olisi kuolema? Silloin, kun raiskatuksi joutunutta vaimoasi rangaistaan rikoksesta? Silloin kun uskonto alkaa haittaamaan uskovien omaa terveyttä ja tiedettä?

Nämä kysymykset ovat olennaisia, koska tässä kohdassa vaakakupissa on kaksi kauheutta, saman asian ääripäät : Kulttuuriin perustuva rasismi JA kulttuuriin perustuva rasismi.

Tai sitten minä olen väärässä ja se on kuten hikipedia sanoo:

"Moraalirelativismissa painotetaan, että esimerkiksi kunniaväkivalta ei ole ihmisoikeuksien rikkomisestaan huolimatta niin kapeakatseista kuin esimerkiksi kunniaväkivallan vastustaminen, koska vain jälkimmäisessä tapauksessa ei suvaita toisten kulttuurien edustajien tapoja ja perinteitä."