Mitä on pimeys?

Uskovaiset kertovat, kuinka ateistit elävät pimeydessä. Heille ateistien elämä on siis jonkinlaista valon puutetta. Itse elän kuitenkin suhteellisen iloista elämää, joka ei ole pimeää. En koe että olisin keskivertoa pahempi ihminen. En koe eläväni pahuudessa tai murheessa. En siis koe eläväni pimeydessä.

Sitten eräs uskovainen sanoikin seuraavan määrittelyn pimeydelle

"Pimeys on ilakointia kuoleman varjossa vailla Jeesusta."

Tämä lause oli sanavalinnoiltaan sellainen vanhahtava, virahtava ja erikoisen vivahteinen että en usko että oli hänen oma keksintönsä. Eikä kyseinen henkilö muutenkaan ole omaperäisistä lauseistaan tunnettu, vaan pikemminkin muita uskovaisia auliisti kuulevaa ja heidän sanojaan uskollisesti toistavaa tyyppiä. Hän oli siis kuullut tai lukenut sen jostakin. Tämä on siis melko todennäköiseti joidenkin yleinen näkemys.

Mutta se kertoo minusta kaiken olennaisen hihhuleista:
Surullista ja pahaa elämää elävä ateisti ei ole heille mikään ongelma, päin vastoin. Pahan ateistin tekoihin on helppo viitata ja saada käännytyspiste. Samoin surullinen ateisti kertoo "maailmankuvan ilottomuudesta" ja saadaan toinen. Flamea heittävät vihaiset ateistit ovat naurettavia, ja taas saadaan käännytyspiste.

Kun tosiasiassa uskovaisten pahimmat viholliset ovat ateisteja, jotka elävät iloista ja valoisaa elämää ilman Jumalaa, ja joiden elämä ei ole katastrofia eikä pahuudentekoa. Uskovaisen pahin pelko on törmätä ateistiin, jolle hän sanoo tämän vakaumusta tietämättä että "Sinä olet selvästi vahvassa uskossa koska tekosi noudattavat kokonaisvaltaisesti Jeesuksen tahtoa. Selvästi seuraat Jeesusta vaikka et puhu siitä" ja kuulla, että itse asiassa on vakaa ateisti, joka pitää kristinuskoa taikauskona joka vetoaa uskonlahjojen ja taivaspalkontojen kautta ahneuteemme tehden meistä helpommin taipuvaisia tekemään pahoja tekoja "oikeiden asioidemme edestä".

Siis vähän kuten kristityt vastustavat useisiin jumaliin uskomista perustelemalla siten, että jos rakastat yhtä Jumalaa, jakaminen useamman kesken vie voimavaroja Oikealta Jumalalta. Voidaan siis ajatella että "ateisti voi uskoa moraaliin" samalla tavalla, jolloin "Jeesus onkin vain tiellä".

Eläkäämme siis niin, että teemme mahdollisimman monta hihhulia erittäin vittuuntuneiksi. Mutta yritetään sentään elää niin, että tämä on vain seuraus eikä tekojemme syy.