Näin joulun aikaan on jälleen hienon kulutusjuhlan aika. Olitpa uskovainen tai ateisti, palvot tasan tarkkaan yhtä asiaa. Myyjien pankkitiliä, jonne kaikki tekevät innolla uhrauksia. Jeesusroina myy, jopa Suomessa. Uskonnosta(kin) on tehty joulun kunniaksi kauppatavaraa. No, ehkä kaupallisuus tässä osoittaa mistä koko uskonnossa on kyse. Minusta vain on jotenkin reilumpaa kaupitella tuotetta kuin aatetta. Ehkä tämä on peräti kauppiaiden kosto yhteisöverotuksesta, jota kirkko nyhtää jokaikisestä heidän myymästään maitolitrastakin. Nyt kauppiaat nyhtävät taatusti omansa aatteen avulla. Se on tavallaan oikein ja kohtuullista.
Mutta en jaksa puhua siitä.
Ei, en jaksa käsitellä tätä sinänsä uuden ja mielenkiintoista joulupukkiepäjumalan syntyä. Sekin toki on ateistista "huolestuttavaa". Eihän joulupukkiuskon valtaama juhlapäivä olisi ensimmäinen. Varastihan kristinuskokin Joulun alun perin pakanoilta. (Ainakin, mikäli Jehovan Todistajiin ja Pharyngulaan uskomme - ja miksipä emme uskoisi?) Sitäpaitsi, mitä nämä koristellut kuuset, valot ja muut ovat, jos eivät pakanallisia? Ainakaan minun Raamattuni kun ei "joulukuusta" tunne..
Mutta en jaksa puhua siitä
Mutta tietenkin puhun virsistä. Sillä jouluun kuuluvat erottamattomasti uskonnolliset joululaulut. Jotka alkavat pyörimään kaupassa jo lokakuusta. Uskovaisetkaan eivät pitäisi samanlaisesta kohtelusta, kuten siitä että heille soitettaisiin käännettyä Roy Zimmermannia aina joka vuosi kuukauden ajan. Vaikka elokuussa, se on tylsä kuukausi. Eivät he taatusti pitäisi siitä, vaan vaatisivat kunnioitusta näkemyksilleen. Sillä tuollaiset tekstit loukkaisivat heitä. Kyllä ne virretkin voivat ihan samalla tavalla ärsyttää.
Mutta en jaksa puhua siitä.
Vaikka toki olenkin vakavasti ihmetellyt myös sitä, miksi jotkut ateistit saavat suorastaan näppylöitä "Jeesus seimessä nyt makaapi" -lauluista. ("makaaminen" -sanalla on muuten Raamatussa mielenkiintoisia tarkoituksia.) Mutta voivat kuunnella Petteri Punakuonosta. Molemmat ovat samanlaisia satuolentoja ja sellaisina ne tulee ottaa. Ei niistä pitää tarvitse, mutta joidenkin raivoaminen saa suorastaan ihmettelemään, että onko se Jeesusasia nyt todellakin raivon arvoinen asia.
Mutta en ole puhumassa siitä.
Kaikkialla ei ole tänään joulua. Hinduille Jeesuksen synttäri ei ole mitään erityistä. Lähi -idässä ei ole pyhää puuta. He palvovat jotain Muhammadia, eivätkä biletä Jesseä. Eivätkä intialaisetkaan toivota toisilleen hyvää joulua. Eikä japanilaisilla ole sen paremmin. Ja juutalainenkin on yksin. He eivät kunniota vapaapäiväämme!
Mutta en todellakaan ole puhumassa siitäkään.
Sillä nyt on jumalauta Joulu. Ja Joulu on tärkeä: Joku on jopa sanonut jotain sinne päin, että hän on ateisti vain jouluisin. Muulloin sillä ei ole niin väliksi. Jouluna ateisti punnitaan. Tai viimeistään uutenavuotena. Sillä jopa minun kaltaiseni paatunut maallikko (monessakin mielessä) viettää mielellään joulua. Peräti perhepiirissä. Peräti ostaa joulusälää. Joulukuusen latvassa on joulutähti. (Joka ei tässä talossa taatusti ole kommunistien punatähti!) Juutalaistyyliset kynttilänjalat, radiosta uskonnollissävytteisiä joululauluja. Koristeena enkelilasipallo, jota ravistamalla tulee hiukkasia. Enää puuttuisi se, että takassa iloisesti lämmittäen rätisisi täyspuinen krusifiksi. (Meillä ei ole takkaa.) Joulusiivoukset on tehty (tai ainakin toluun kastettu sukka pilotettu sohvan alle minuuttia ennen vieraiden saapumista.) Pullaa on leivottu (tai ainakin kaardemummaa paahdettu uunissa, jotta naapurit tietäisivät että meillä sitä leivotaan.)
Sillä vaikka joulu on yhä vahvasti uskonnonsävytteinen, ja vaikka siihen liittyy hassuja lieveilmiöitä, jotka saavat meidät rauhoittumisen nimeen stressaamaan itsemme hengiltä kauppajonoissa, se voi olla ihan hyväkin asia. Saahan ihmiset juhlia vaikka sitä että planeetta on tietyllä asemalla suhteessa aurinkoon. (Kuten syntymäpäivät.) En vastusta turhia juhlia, en naurettavia ilmiöitä sinänsä. Sillä sitähän ateistin kannalta uskonto ja joulu on. Turhaa Hömppää. Mutta se suotakoon. Harmiton hulluus, hömppä ja hölmöily ovat ainakin minun elämäni suurimmat saavutukset. (Enkä toivo, että minua sentään kielletään lailla.)
Ja monet muut uskonnon sivujuonteet ovat paljon vaarallisempia kuin vuodesta toiseen toistuvat samat kappaleet. Johan siihen tottuu listahittejä kuunnellessa, aina soittavat niitä samaa muutamaa kappaleita pitkin päivää. Minusta olisi siksi syytä kohdistaa kiukku paremmin, niihin haittapuoliin. Näin energiaa säästyy ja se kohdentuu tarkemmin. Samalla kiukulla tarkennetut ja tehokkaammat seuraukset. Voisi syntyä jopa tulosta.
Siksi ajattelinkin viettää ateistisen joulun. Täysin maallisen kulutusjuhlan, jossa perinteiltä on viety niiden sisältö ja jätetty vain lahjojen osto ja SYÖMINEN! Ja on se joulukuusikin ihan kiva.
PS: Jos haluatte ostaa ateistisia lahjoja, kannattaa lukea mitä Las Vegas Weekly sanoo:
"Look for atheist perfume and you'll be looking for eternity."
Calvin Kleinin "eternity" on siis ateistien hajuvesi? Aina sitä oppii uutta! Minun täytyykin heti ostaa laatikollinen!
PS: Bloggauksen kuvassa on Helsingissä taiteileva nuorallatanssija. Kesäisin hän on teräsmies. Talvisin hän on "mustaa joulupukii, Hyvää jouluaa!, showtime" (Kuvaan on pyydetty häneltä lupa. Ja maksettu hieman vaivanpalkasta.) Laitoin hänen kuvansa, koska saimme muutoinkin mustan joulun. Lunta ei näy, valkoinen on vaihtunut mustaan. Mutta tämä ei tarkoita jouluilon vähentymistä. Toivotankin hänen kuvallaan teille kaikille:
OIKEIN RAHALLISTA JOULUA!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti