lauantai 27. lokakuuta 2007

Kysyy kun ei vastata. Ei vastaa kun kysytään.

Olen huvittuneesti lukenut kreationistien ja evoluutikoiden välistä kinastelua eri keskustelupalstoilla. Siinä seuratessa olen ihmetellyt ihmisten intoa;
Maallikoiden tappelu jollain keskustelupalstoilla ei vaikuta minusta oikein uskottavalta tapahtumien polttopisteeltä. Kuka ihme voi uskoa että jos hän kykenee voittamaan maallikkoteinin jollain keskustelupalstalla, on kyseessä heino voitto hänen edustamalleen tieteelle?

Olen tosin huomannut myös muuta erikoista.

Peli on -kun molemminpuolinen toisen haukkuminen rajataan pois- aika yksinkertaista. Tämän huomaamiseen ei tarvita ydinfyysikkoa. Tämän huomaa lapsikin. Noin puolen tunnin tutustumisen jälkeen "teoria nousee esiin" ja loppuaika onkin sitten vain sen vahvistumista.

Se on kinastelun pohjarakenne, joka on yksinkertainen. (Minäkin ymmärrän sen. Ja luultavasti jos olet lukenut suunnilleen yhtään kreationistien juttua, myönnyt että noinhan se on.)

Tilanne menee siten, että kreationisti joko kysyy "miten evoluutio muka voisi tuottaa jotain". Tai sitten hän väittää että "evoluutio ei kykene selittämään tuota" tai sitten hän väittää että jokin asia on "evoluution vastainen". Nämä kaikki ovat minusta aika pitkälle 1 ja sama asia. Sitten evoluutikot joko vastaavat tai eivät vastaa kysymykseen. JOs vastaus tulee, kreationisti ei hyväksy selitystä, olipa se mikä tahansa. Ja päättelee tästä että "GodDidIt".

Eli toisin sanoen puheenaiheena on aina, kykeneekö evoluutio selittämään jotain asiaa. Oletetaan että tälläinen piirre todella on olemassa, jolloin se tietysti pitää selittää. (Joissain tapauksissa kreationisti ei kykene mittaamaan "informaation määrää", jolloin puhe voidaan ohittaa jo tässä vaiheessa, jos haluaa. Jos pitää selittää jokin ilmiö, pitää olla sentään määriteltynä ja objektiivisesti mitattavissa edes se mitä ollaan selittämässä..) Jos evoluutikko väittää että sen takana on evoluutio, hänen on kyettävä todistamaan se. Jos selitys ei ole täydellinen, se on "aukkoinen" ja siksi hylättävä puutteellisena.

Kreationisteilla taas teoriana on että tämä sama piirre selittyy Jumalalla. En ole kuitenkaan törmännyt ainoaankaan testiin, jossa todella testattaisiin esimerkiksi sitä, että "informaatio" todella olisi peräisin Jumalasta tai muusta älykkäästä tahosta. (En suoralla enkä epäsuoralla testillä, joka olisi todellinen kriittisellä mielellä tehty testi jossa jokin tulos antaisi tukea sille että takana on Jumala ja että jokin tulos taas sanoisi että Häntä ei asian takana ole.) Tämä olennainen kysymys vain "liitetään" siihen suoraan. Ei ole mitään testiä, jolla Suunnittelija tai Jumala liitetään esimerkiksi "rappeutumisteoriaan". Vaikka tämä on se olennaisin pointti keskustelussa siitä onko sen takana "Jumala/Äly" vai ei.

Toisin sanoen evoluutikon on osoitettava testattavalla empirialla että hänen väittämänsä vaikuttaja on todella piirteen takana. Kreationistin ei vastaavaa vaikuttajan yhdistämistä tarvitse tehdä.

Kun vaikkapa evoluutkko kirjoittaa erilaisista sopeumista, kriitikot käyvät aina käsiksi selityksen puutteellisuuteen. Evoluutikon on siis saatava koko selitys yhteen kommenttiin, ja vieläpä siten että "teiniutelija" sen ymmärtää. Kreationistien kirjoituksista käy usein ilmi, ettei heidän tarvitse todistaa, sillä he "tietävät" (ja koska "evoluutio on epäuskottavaa".) Keskustelu on epäsuhtainen. Eipä ihme, että sitä on kuvattu tennispelinä jossa "toinen joukkue suostuu vain syöttämään ja valittaa sitten siitä että häntä ei päästetä Wimbledoniin".

Evoluutio on siis kysymyksiä, joihin ei ehkä ole vastauksia, mutta kreationismi on vastauksia joita ei koskaan kyseenalaisteta.

Ei kommentteja: