perjantai 2. marraskuuta 2007

Matti

Kuvitellaan, että meillä on edessämme jokin ongelma. Ongelma voi olla mikä tahansa, se voi koskea ilmastonmuutosta, parempien autojen kehittämistä, jätehuoltoa, tai etiikkaa. Olennaista on se, että väärä vastaus voi johtaa vaikeisiin ongelmiin, ja hyviä ja huonoja vastauksia voi olla vaikea erottaa toisistaan.

Sitten paikalle saavun minä. Sanon, että ongelma on käytännössä Ratkaistu!. Te ongelman kanssa painivat tietysti ilahdutte ja kysytte ratkaisua. Minä esitän jonkin vastauksen ja perustelen sen vain sillä että Matti sanoi niin. Kun minulta pyydetään lisäperusteluja, kerron että "te ette vain ymmärrä vastaukseni viisautta", sillä Matti on yleisnero. Kun minulta kysytään, miksi Matti oli antanut ratkaisun minulle, kerron että koska minulla on läheinen suhde häneen. Enkä kykene antamaan enää tämän jälkeen parempia selityksiä kuin sen että "te ette ymmärrä", ja että ihmisten tulisi vain seurata Matin viisaita ohjeita. En itse asiassa edes pysty osoittamaan että olen saanut tietoni oikeasti Matilta.

Pitäisikö teidän luottaa lausuntooni? Ei, kyse ei todellakaan ole siitä, uskovatko ihmiset että Matti on olemassa ja että onko Matti yleisnero. Kysymys on siitä, että miksi yleisnero-Matti on antanut tiedonvälityksen jollekulle joka ei selvästi osaa alaa mitenkään, joka ei kykene tarjoamaan ongelman ratkaisulle muita perusteluja kuin ratkaisuun loogisesti liittymättömiä henkilökohtaisia tunteitaan ja vastapuolen älyllisyyden tason moittimista. Lisäksi en edes kyennyt osoittamaan ainutta väitettäni uskottavaksi; En kyennyt edes osoittamaan että Matti oli viestin takana.

Minusta teidän tulisi joko
1: Yrittää ratkaista ongelma itse
2: Odottaa että Matti itse soittaa ja selittää miten on ratkaisuunsa päätynyt.

Sillä hänen sanansaattajansa on selvästi ollut huono valinta. Jokin sellainen, jota todella viisas yleisnero ei laittaisi ongelmanne tasoiselle vaikealle, tärkeälle ja monimutkaiselle asialle ilman kunnon ohjeistusta.

Uskovaiset julistajat harrastavat aivan samanlaista julistamista. He tietävät ratkaisut siihen minkälaiset avioliitot voivat toimia ja mitkä eivät mitenkään voi. He tietävät ratkaisuja itse asiassa aivan kaikkeen. Ja saamme vastaukseksi juuri tuon "Mattionviisasjaminullaonläheinensuhdehäneenrakastanrakastanrakastan" "ettekötejoymmärrämiksiihmeessäettevakuutu?". He muistavat varoittaa meitä myös vääristä profeetoista, ja helposti leimaavat eri uskontokunnan edustajat sellaisiksi. Mutta kovasti haluttomia he ovat itse alistumasta kriittiselle tarkastamiselle. (Eli periaatteessa he varoittavat että pitäisi varmistaa julistajan "maksukyky", mutta eivät sitten itse suostu "kertomaan paljonko heillä itsellään on varallisuutta". Kaikki jää vain sen varaan, että he itse "väittävät olevansa miljardöörejä".)

Sillä siitähän tässä todella on kyse; He eivät itse ole uskottavia "viisaita", heidän omaan sanaansa kaikissa noissa asioissa ei antaisi yhtään kukaan. Mutta nyt heitä pitäisi kuunnella, koska he vain välittävät auktoriteetin viestiä. Auktoriteetti on - sattumalta - niin "kovatasoinen" että tämän kantaa ei voida kritisoida, sitä ei voida edes testata. Se tulisi vain niellä purematta. Ja kaiken lisäksi heillä ei ole todisteita yhteydestään. Tämä yhteyskin on vain fakta, joka tulisi niellä täkyineen sen suuremmin miettimättä. (Sillä onhan kyseessä suuri kalastaja?)

He kertovat kyllä että Saatana on ovela, että hän voi hämmentää. Mutta julistajat itse eivät itse kykene esittämään todisteita siitä että heidän "pyhien puheidensa" takana ei olekaan Saatana, joka vain sattuu tuntemaan Raamattua ja on "lukenut sitä kuin piru Raamattua".

Käytännössä "Jumalan viestinviejä pyhimyksen" kanssa keskustelu on siis sitä, kuinka hän saapuu, julistaa mielipiteensä ja alkaa kertomaan tunteistaan samalla kun haukkuu muiden älyllisyyden tasoa. Miksi heidän kanssaan jutteluun tulisi edes vaivautua?

Ei kommentteja: