torstai 27. maaliskuuta 2008

Rukouksista.

Ihmeparanemiskertomuksissa kuvataan usein sitä, kuinka ihminen on parantunut sairaudesta. Tästä on joskus, joskin harvoin, jopa lääkärintodistus. Hihhulit sitten listaavat näitä ihmeparanemisia, ja ajattelevat että "jos yksikin niistä on aito, ateisti ei voi olla ateisti". Eli he ovat lyömässä vetoa tavalla, jossa ateisti ei voi voittaa. Ateistin tulisi heidän mukaansa kumota joka ikinen kertomus, ennen kuin he voisivat olla ateisteja. Ja kaiken huipuksi vaikka ihmeet osoitettaisiin täydellisen olemattomaksi, se ei tarkoita että Jumalaa ei olisi.

Uskova on siis kuten minä, joka mielellään lyö vetoa maailmanlopun ennustajien kanssa: Jos heidän ennustuksensa toteutuu, kuolen enkä siksi voi maksaa. Ja jos taas voitan, julistajan kukkaro laihtuu. (Siis vähän kuin myisi kuolevien saattokotiin vaihtoehtohoitolääkettä jossa on vakuutus että vaihtoehtohoitolääke estää kuoleman, jos ei toimi saa rahat takaisin!) Kaikki tietävät että tämä ei toimi. (Minunkin vedonlyöntilistani on harmittavan pieni.)

Tosiasiassahan yksittäiset irralliset paranemiskertomukset eivät ole sitä tavaraa, joita lääketieteessä käytetään kun selvitetään toimiiko jokin hoito. Tunnettua on että jopa placebolääke toimii, sille saadaan siis myös "listattua paranemisia". Lääketieteessä kaksoissokkotutkimuksella estetään "sen jälkeen - sen vuoksi" -päättelyvirhettä. Eli koska rukoiltiin/syötiin uutta lääkettä ja sen jälkeen parannuttiin, se johtuu siitä että lääke toimii. Tosiasiassa näin ei ole.

Siksi rukousparanemistenkin tulisi osoittaa olevansa tehokkaampia kuin paranemiset muutoin. Jos esimerkiksi 10% johonkin tautiin sairastuneista paranee ilman hoitoa, ja otetaan 100 rukoilijaa, vaikka rukous ei tehoaisi yhtään, 10 rukoilijaa parantuisi. Sama teho on tietysti niillä, jotka luottavat hevosenkengän voimaan. (Ja vaikka 10% on pieni paranemisprosentti, tälläisessä vakavassa sairaudessakin luokkahuoneellisesta jossa on 30 tyyppiä löytyy jo keskimäärin 3 "ihmeparantunutta". Ei siis ihme, että uskovaisten keskuudessa pyörii sellaisiakin juttuja joissa on vakava sairaus ja lääkärintodistus paranemisesta. Uskovaisia on ympäri maailman miljoonia ellei miljardeja, eikä heidän määränsä Suomessakaan ihan vähäinen ole. Heistä aika moni sairastuu, kuten ihmiset sairastuvat. Näistä sairastuneista osa myös paranee. Kuten ihmiset nyt parantuvat.)

Rukousparantumisten kannalta ikävää on se, että niitä ON tutkittu. Toki moni uskovainen kiistää että uskonasioita ei voi tutkia, mutta tätä on tehty. (Jonka jälkeen tulee helposti kommenttia että tätä ei saisi tehdä. Miten niin ei muka saa?)

Selvästi käy ilmi, että vaikka hihhulit voivat kehua sadoilla vuosittaisilla ihmeparanemisilla, niistä saadaan kasaan muutamia paranemisia, joiden tapahtuminen on osoitettavissa muuksikin kuin perättömäksi tarinaksi, paraneminen on siis tapahtunut. Ja että nämäkään jäljelle jääneet eivät ole aidoiksi ihmeiksi luokiteltavia. Muutoinkin tarinoiden kertojien luotettavuus tulee hyvin esiin. Tämä tarkoittaa että pelkkiin tarinoihin tulee suhtautua skeptisesti. Niitä ei välttämättä ole edes tapahtunut. Myös tarinan sisältö on voinut muuttua matkan varrella radikaalimmaksi. Ja jäljelle jääväkin voi olla ihan luonnollista paranemista, joka selitetään "rukouksen jälkeen - rukouksen vuoksi" -päättelyvirheellä ihmeeksi. Siis tavalla joka on "objektiivinen" vain hihhulin omassa päässä.

Rukouksilla ei ole vaikutuksia;
Rukouksista ei ollut apua. - Teologeista tuloksettomuus johtuu siitä Jumala ei halua että häntä testataan. (Maanpäälliseen elämään pelastaminen on ilmeisesti vähemmän tärkeää kuin paljastuminen. Miksi hän sitten pelastaa yhtään ketään, kun parantuneet julistavat että se TODISTAA Jumalan voiman. Joka tämän nielee, nielee sen tietona, ei uskona.)

Kun rukous ei toimi tutkimuksissa, se johtuu siitä että ihmeitä ei voi tutkia. Ilmeisesti paraneminen sairaudesta on siis sillä tavalla yliluonnollista, että parantuneiden määriä ei voida laskea. Ja tämän vuoksi rukoukset eivät siis toimi muissakaan tutkmuksissa.

Tietenkin, vaikka teologit sanovat että Jumala ei halua paljastua, ja että ihmeparanemisten määriä ei voi tutkia, koska mekanismi on yliluonnollinen, jotkut yrittävät silti ja saavat erilaisia tuloksia, eli että rukoukset näyttävätkin toimivan. Tästä teologit eivät suutu ja sano että testi olisi huono tai viallinen, vaikka toisaalla he selittelevätkin ahkerasti että näin on. Jääkin skeptikoiden hommaksi todistaa että tutkimusmenetelmässä on pahoja puutteita.

Enkä tee tätä jotta voisin vahvistaa ateistista kuortani, vaan sen takia että rukousparantamisella korvataan lääketieteellistä hoitoa tavalla, joka johtaa kuolemiin. (Ovatko rukousparantumisista julistajat vastuussa näistä? Minusta ovat. Jos eivät he, niin ketkä? Jumala?) Tämän tapauksen suomenkielisestäkin uutisoinnista selviää, että vanhemmille saatetaan laittaa syyte heitteellejätöstä. Uskon että syyttä ei välttämättä tule, ja että jos tuomio tulee, vanhemmat saavat "lievennetyn tuomion". Koska uskonnolla tuntuu olevan erityisasema ; Jos mainittu lapsi olisi kuollut vanhempien huumeaddiktion vuoksi, niin syytteistä ja kovasta tuomiosta ei olisi epäilystäkään. Mutta uskonto, sen piirissä tapetut lapset ovatkin ihan eri asia. Ehkä uskovaisten lasten kuolema todellakin on pienempi paha, koska

"äiti uskoo tämän voivan vielä herätä kuolleista."

8 kommenttia:

PeeÄR-mies kirjoitti...

Paahto, toteat : Hihhulit sitten listaavat näitä ihmeparanemisia, ja ajattelevat että "jos yksikin niistä on aito, ateisti ei voi olla ateisti"

Ei millään pahalla, mutta päättelysi on virheellinen.

Yhtä virheellinen olisi 'hihhulin' seuraavan lainen päättely.

Ilpo on sairas.
Ilpo on syönyt lääkkeitä.
Ilpon puolesta on rukoiltu.
Ilpo tervehtyi.
SIIS: JUMALA ON OLEMASSA.

Huomannet itsekin, ettei premisseistä voi johtaa johtopäätöstä: JUMALA ON OLEMASSA.

Olen osin sinun blogisi innostamana kirjoittanut blogiini 'toisenlaisen' tulokulman uskonnollisuuteen - voit kommentoida, jos tahdot.
http://bluffia.blogspot.com/

paahtoleipä kirjoitti...

Ei voidakaan. Mutta hihhulit ajattelevat näin. Kerroin tämän faktan, jonka olen monesti kuullut. Että jos ateisti ei osoita jokaikistä väitettyä ihmeparanemista luonnolliseksi, niin ateisti ei saa olla ateisti, vaan hänen on käännyttävä.

Teit nimittäin kaksi virhettä:
1: Oletit että väitän hihhuleita loogisiksi tai pitäisin näitä enimmäkseen rationaalisina olentoina. (En pidä ketään sellaisena. Se että jotakuta vakuuttaa ei tarkoita että se olisi pätevää.) En siis esittänyt argumenttia argumenttina vaan jonain jota väitetään argumentiksi ja johon on yleisyyden vuoksi reagioitava.
2: Viittaat mielelläsi ja usein "toisenlaiseen uskomistapaan". EVVK. En kommentoi koska ei ole tarvetta. Nämä "toisenlaiset uskomistavat" eivät ole minulle mikään ongelma. He eivät kiusaa minua irl. He eivät tule lappuineen vainoamaan ja haukkumaan kaduilla. = Minulla ei ole mitään syytä reagoida heihin niin kauan kuin he eivät ole pakottamassa kaikkia ajattelemaan teistisesti. Jos sinulla on tälläisiä maailmanvalloitussuunnitelmia, suosittelen että menet itseesi ja loptetat. Tosin en usko että sinulla on.

PeeÄR-mies kirjoitti...

Paahto, luepa tuo juttu, johon kehoitan - bloggaukseni; huomaat, että Hämeen-Anttila pitää
intuitiivista tietoa 'uskon' synonyymina, mainitsee myös, että ateisti saattaa ajatella olevaisesta samaan tapaan kuin teisti, käytetty kieli vain on toisenlainen - ylitä kynnys, ja vilkaise juttua - ei sinua suggeroida;)

paahtoleipä kirjoitti...

Sama oli näköjään juttu kuin viimeksikin. Miksi toistat itseäsi? tai siis samaan viestiin eri päivinä, kuin se olisi uusi? Entä jos olen sen vaikka jo aikaisemmin lukenut? Entä jos tuo kommenttisi ei sittenkään liittynyt tähän viestiin mitenkään? Entä jos tuosta "lue lue, ei sinua suggeroida" on sitä hihhulismia jota tässä blogissa vastustan? Että julistusmielellä näyttää mies olevan. Mutta Jumalan PR -toimijana hän taitaakin olla.

Minulla ei ole mitään tuon viestin sisältöä vastaan, mutta en katso että kaikkien olisi pakko ajatella noin. Entä jos minun intuitioni sanoo vahavasti että Jumalaa ei ole? Vai onko vain uskovaisten intuitioilla merkitystä?

PeeÄR-mies kirjoitti...

Tuntuu, että pelkäät kovasti maailmankuvasi särkyvyyttä - niinhän me kaikki.
Minulla ei ole mitään tarvetta KÄÄNNYTTÄÄ sinua, pikemminkin antaa mahdollisuus hieman fleksiibelimpään ajatteluun, ihan vaihteeksi.

En muuten ole hihhuli sen enempää kuin sinäkään - olenpahan vaan 'nöyrä agnostikko';)

paahtoleipä kirjoitti...

"Tuntuu, että pelkäät kovasti maailmankuvasi särkyvyyttä - niinhän me kaikki."

Ihan vain egosi takia kerron, että en varsinaisesti koe mitään erityistä pelkoa. Lähinnä ihmettelen kuinka yhtä tekstiä aina vain liität aiheisiin jotka eivät siihen suoraan liity.

Väitätkö että agnostikko ei voisi olla hihhuli? Että agnostikko ei voisi käyttää samanlaista lähestymistapaa kuin uskovaiset ja ateistit fanaatikot? Minusta tapasi "guruilla", joka tulee esiin juuri siinä että jo alkuoletuksena oletat että a: en ole tekstiin tutustunut jo silloin kun olet sen aikaisemmin laittanut ja b: että kommentoimattomuus johtuisi siitä että pelkään mennä katsomaan niitä c: että linkkiä voi laitella siihen suoraan liittymättömiin aiheisiin.

Linkki tähän artikkeliin on jo toisiinsaliittymistasolla peräpukamat -> vihreiksi värjätyt viikset. (Joo, toki molemmat ovat raivostuttavia ja ikäviä ja molempia on ihmisillä. Mutta ei sitä silti viiksijuttuja heitellä peräpukamafoorumeille.)

Koska tämä aihe oli hihhulismia, en ymmärrä miksi koet tarvetta liittää normaalia uskovaisuutta mukaan tähän? Että "kaikki on uskovaisia". Paitsi agnostikko joka ei valitse kantaansa. Olen kuitenkin sitä mieltä että valitsematta jättäminenkin on valinta. Ja tätä kai vihjaili setä -Sartrekin aikanaan.

En näe tätä tälläisiin aiheisiin linkkaamista enää muuta kuin yrityksenä rinnastaa asiallinen uskovaisuus hihhulismiin. Ja tälläisestä minä voin hieman loukkaantua, sillä toisten näkökannan ymmärtäminen ja hyväksyminen on minun maailmassani aivan eri asia kuin siihen liittyminen.

Minusta vaan on todella ikävää että jotenkin rinnastat asiallista uskovaisuutta mielessäsi tälläiseen tässäkin mainittuun lasten hyväksikäyttöön, vaaralliseen hihhulismiin. Sillä tässä kohden se voi toimia minusta vain 2 tasolla:
1: Vaarallinen ilmiö piilotetaan "suvaitsevaisten uskovaisten selän taakse". Että asiallinen uskovaisuus tekee jotenkin asialliseksi tuon rukousheitteellejätön.
2: Vaarallinen ilmiö saastaa asiallisen uskomisen.

Kumpaakaan näistä en kannata.

PeeÄR-mies kirjoitti...

Sää tunnut sekoilevan niin paljon, että leiki pukamies kanssa, musta et enää kuule - luulin täysjärkisen kanssa juttelevani!

paahtoleipä kirjoitti...

Eiks oo jännä toi ristiriita sun tänne kommentoimisessa käyttämäsi kielenkäytön ja blogiviestien kielenkäytön välillä? (Kellään muulla en moista eroa ole huomannut. Ihan kuin eri ihmisiä olisi.)

Mutta nyt minulta jäi sitten ikuisesti täysin auki se, miksi ihmeessä toistit viestiäsi ohi viestien kontekstin senkin jälkeen kun olin huomauttanut kokonaisen viestin verran siitä kuinka näitä ei pitäisi yhdistellä, eri asioita.

Vai osuiko arkaan paikkaan se, että agnostismikin on maailmankuva? Että agnostismi ei välttämättä ole sen avomielisempi tai "nöyrempi" kuin muutkaan.

Mutta onneksi en ole mitään torjuntaa harjoittanut, joten kaikki voinevat selailla kommenttejasi ja luoda ihan itse omat johtopäätöksensä asiasta. Nöyryys kun tuntuu sanavalinnoista paistavan. (Ehkä sanavalinnat kertoivatkin arvostuksestasi, tai tarkemmin sen puutteesta.)

Mutta tänne ei ole tosiaan pakko tulla näyttämään naamaa jos ei halua. Toivottavasti et kuitenkaan saa painajaisia hirveästä hullusta.