Rikas setä

Ajatuksia Olemisesta -blogissa nimimerkki Väinö Valjas/Vaino Väljas on antanut rukouksista ja rukousvastauksista vertauksen.

Siinä Jumala on kuin rikas setä, joka tarjoaa tilille miljoona euroa kerran kuukaudessa. Väinö huomauttaa että jos setä haluaa että häneen ollaan yhteyksissä, hän voi myös lopettaa rahan lähettämisen. Että Jumalalle/sedälle yhteydenotto on jotain jota hän haluaa. Ja vastaus voi viivästyä, kuten setäkään ei välttämättä heti lähetä rahoja. Rahat voi lähteä vasta 100 soiton jälkeen, ja tilinsiirrot sveitsin pankista voi kestää vaikka viikkoja siitä kun Setä viitsii käydä pankin kautta.

Mielestäni vertaus ontuu, koska nimenomaan yhteydenotto on jotain sellaista, joka Jumalaan ei onnistu. Samoin kuin rahan saaisen loppuminen voi viitata siihen että setä on kuollut (lakannut olemasta) , tälle pirauttaessa saa yleensä kommunikaatiota ja varmistuksen sedän olemassaolosta. Ja näin tapahtuu lähettipä setä ikinä rahaa tai ei. Jos aito yhteydenotto ja kommunikaatio - joka on aina kaksisuuntaista - onnistuu, ei tarvita rahalähetyksiä.

Minusta toimin Jumalan kanssa juuri kuten sukulaisten kanssakin: Jos setä on sellainen, että ei vastaa soittoihin vaan antaa aina mennä vastaajaan, eikä ikinä suostu juttelemaan - saati että lähettäisi rahoja - ei häneen yhteydenottaminen ole lainkaan järkevää tai mukavaa. Jos setä ei ole halukas kommunikaatioon, ei hänelle kannata soitella lainkaan. Kun yrityksiä on tarpeeksi, ja jos setä edelleen todella haluaa nimenomaan yhteydenottoja, nimenomaan hänen tehtävänsä on lepytellä ja ottaa yhteyttä. Muutenhan sukulaiset voivat vaikka ajatella että setä on erakkoluonne, joka nimenomaan haluaa olla yksin. (Ja vaikka rankaisee häirinnästä unohtamalla nimen testamentissaan.)

Ja tämä pätee riippumatta siitä miten suuria lahjoja tämä voi lähettää. Rahalla ei voi ostaa rakkautta. (Tosin Jumalan seuraajat yrittävät ostaa käännynnäisiä hieman vastaavalla hyödykkeellä, rukousvastauksilla. Koska ahneus toimii.)