maanantai 24. syyskuuta 2007

Vaihtoehtohoito

Skepticossa käsiteltiin lääketiedettä ja vaihtoehtohoitoja. Se otti esimerkkinä sen, kuinka Merck veti yhden AIDS -lääketutkimuksen jäihin, koska varhaiset tulokset osoittivat että se ei toiminut. Tämä oli tietysti pettymys, kun lupaava lääke osoittautui sudeksi, mutta lääkkeen tarve ja lopullisen lääketieteellisen hoidon puute ei voi olla peruste sille, etä sairaille alettaisiin antamaan lääkettä, jonka tehosta ei ole todisteita.

"Normilääketieteessä" vaihtoehtona kun ei ole se, että AIDS -potilaalle syötettäisiin toimimatonta troppia asenteella "mitä muka voisit menettää?".

Normaali lääketiede perustuu tieteeseen ja todisteisiin. Jos lääke onnistuu kaksoissokkokokeessa vaikuttamaan placeboa tehokkaammin, se on perinteistä lääketiedettä. Lääke, jonka tehoa ei ole todistettu, on "vaihtoehtoista" tai "perinteistä". Minulle ne sanovat kaikki samaa asiaa ; Ne ovat lääkkeitä, joiden tehoa ei ole testattu empiirisesti.

Vaihtoehtolääkkeillä on itse asiassa juuri niitä riskejä, joita geenimanipulointiin tavallisesti liitetään; Kun lääkkeen tehosta ja seurauksista ei ole tietoa, voi seurata ongelmia. Siksi testaamattomilla luonnonlääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, esimerkiksi potilaan allergian, tai kasviyksilöiden tehoainepitoisuuksien suuren vaihtelun kautta. (Sama lääke voi olla mitä tahansa toimimattoman alhaisesta pitoisuudesta yliannokseen.) Ja vaikka lääkettä olisi käytetty tuhansia vuosia, se voi silti olla haitallista sitä kautta, että se yhteisvaikuttaa joidenkin modernejen lääkkeiden, kuten verenpainelääkkeen, masennuslääkkeen, diabeteslääkityksen ... kanssa.

En kiistä sitä mahdollisuutta, että ne voisivat myös toimia. Tietenkin ne voivat. Mutta ei ole akvaariokasvien syömisenkään. Miksi yksi todistamaton lääke tehoaisi luotettavammin kuin toinen? Voin siis säästää pitkän pennin ja alkaa syömään vaahteranlehtiä parannuksena kaikkeen, kupasta päänsäryn kautta yskään. (Aamuväsymykseen teenä. Kipeisiin lihaksiin kannattaa hieroa murskeena. Tupakkariippuvuudesta pääsee irti, kun polttaa vaahteranlehteä piipussa. Stressinpurkamiseksi kannattaa vääntää vaahteranlehtipiippu, jota kantaa oikeassa suupielessä. Se on oikea ilon nostattaja. Etenkin, jos nenään samalla laittaa lenninsiivistä nenänjatkeen. Ja talokin lämpiää mukavasti talvella, kun tyhjäksi nypitty vaahtera hakataan haloiksi.) Vaahteranlehdetkin ovat "vaihtoehtohoitoa" ja sitä voidaan kutsua "luontaislääkinnäksi". Vaahteranlehtihoidon erona muihin "vaihtoehtohoitoihin" on ainoastaan se, että se on paljon, paljon, halvempaa.

Luottaisin kuitenkin enemmän tutkimukseen; Jos luontaislääke toimii, ja se saadaan osoitettua, se yksinkertaisesti muuttuu "viralliseksi lääketieteeksi". Näin onkin tapahtunut aina välistä. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti kohtaan "Haittavaikutukset ja vastasyyt". Vaihtoehtohoidoilta tälläiset maininnat riskeistä yleensä puuttuvat. Samoin en tiedä tapauksia, joissa vaihtoehtohoito olisi lopetettu vain sen vuoksi että testit osoittavat sen toimimattomaksi. Ainakin homeopatian kohdalla näyttää pikemminkin siltä, että homeopaatikot katsovat että "myöhemmin kuitenkin tulee jokin koe, joka antaa meille sopivat tulokset". He katsovat vain häviävänsä taistelun taistelun jälkeen, mutta kaikesta huolimatta kokevat voittavansa sodan. Ja juuri tuon asenteen vuoksi on minusta syytä toivoa, että homeopatia-ambulanssit pysyvät poissa..

Ei kommentteja: