tiistai 18. syyskuuta 2007

Kun menneisyys lyö sormille.

Jehovan Todistajat vierailivat kylässä, pitkästä aikaa. Tulivat taas pareittain siten, että toinen oli se vakiotyyppi, ja toinen taas hänen alati vaihtuva kaverinsa. (Ilmeisesti olen niin kauhea, että kukaan ei halua tulla kahta kertaa ja se ensimmäinen on jotenkin "määrätty"/"lukittu" tehtävään. Olen kyllä yrittänyt olla kohtelias, mutta tämä ajatus on alkanut käymään mielessä. Se nimittäin selittäisi.)

Juttelimme ihan mukavia. Aika vähän oli julistamista tai mitään, ei mitään kirjaa selailtu. Nousi siinä juttelun puolesta se uusi vieras sitten kertomaan kuinka hän oli roolipelannut. Kertoili Vampireen(the masquerade etc.) liittyvistä kristillisistä symboliikoista. Kertoi kuinka on ollut roolipelaaja. Yritti kaveerata kai. Yhteisellä harrastuspohjalla saa keskustelua.

Kunnes sitten menin mölyttämään yllättyneellä äänellä
"Ai, te saatte pelata ropeja?!"
Vastaus oli, että niitä pidetään "epäraamatullisina", että Jehovan Todistajan ei siksi olisi sopivaa pelata roolipelejä.

Tämän jälkeen tunnelma kylmeni jotenkin monta astetta ja tyypit poistuivat yllättävän nopeasti, koska koko hänen kaveerausjuttelunsa "ampui takaisin", vaikka en sitä niin tarkoittanutkaan. Häipyivät.

Tuo reissu taisi varmistaa että minusta ei ikinä tule Jehovan Todistajaa. No, "sitä toivoa" ei toisaalta ole muutenkaan ollut ikinä..

Ei kommentteja: