Pontikkaputki

Eukko oli reissussa ilman minua, eikä työ tai ystävät olleet aikaani viemässä. Siksipä päätin käydä reissussa katsomassa lapsuuden maisemia. Paikka oli muuttunut aika paljon. Ne tammet, joiden terhoja kakarana tuli kerättyä, oli hoidetussa puistossa. Muuttovoittopaikalla on helppoa, ja se vaikuttaa.

Ehkä isoin muutos oli kuitenkin erään talon uusiutuminen.

Talossa asui aikaisemmin "pontikkaputki". Hän oli paikallinen kylähullu ja juoppo. Asusti talossaan. Oli sillä kai joitan kavereita siinä. Nimensä hän oli luultavasti saanut siitä, että hän oli pitkä ja laiha. Myös hänen tapansa pitää korkeaa pipoa (Jos joku muistaa pulttiboisien "apuvapelastajan"...) varmasti vaikutti asiaan. Ja luultavasti nimessä oli "muitakin seikkoja". "Taisi hällä pannukin olla"..

Käydessäni paikassa oli talo maalattu siistin valkoiseksi. Aikaisemmin sen väriä oli saanut arvailla. Kovalevyt oli poistettu ikkunantilkkeistä. (En tarkoita tietokoneiden kovalevyä, ei silloin tietokoneita ollut. Kovalevy, jota tarkoitan on puusta tai jostain vastaavasta massasta puristettuja vanerinomaisia levyjä, joissa on sellainen tasainen puoli, ja sellainen epätasainen puoli.) Siihen oli laitettu ruokailupaikka. Oli ihan siisti. Kävin syömässä, lihakeittoa. Oli ihan hyvää.

Tosin en voinut olla ajattelematta mitä "pontikkaputkelle" oli käynyt, (ei varmaan hyvin) ja että se oli hänen talonsa. Söin pontikkaputken muistoksi.