tiistai 1. tammikuuta 2008

Uusi vuosi - Vanhat kujeet!

On 1. 1. 2008. Vuosi kirjoitetaan uudella tavalla. Sen juhlimiseen sopii Housen kommentti syntymäpäivistään:

"Normally I'd put on a festive hat and celebrate the fact that the Earth has circled the Sun one more time; I really didn't think it was going to make it this year, but darn it if it wasn't the little planet that could all over again." ~House jaksossa The Socratic Method.

Nyt juhlistamme keskenämme ajanmerkitsemistavan muutosta raketein. Päivämäärällä ei ole mitään planetaarista erityistä syytä. Minusta vuosi alkaisi loogisesti esimerkiksi siitä kun päivä on lyhin tai pisin. Koska haluamme ampua raketteja, paras olisi tietysti pisin yö. Valoisana aikana rakettejen ampuminen ei olisi kovin järkevää. Juhlimme päivää merkityksettömästä syystä, koska olemme sopineet niin. Joten So to be it!

Koska on uusivuosi, olisi hyvä hieman mittailla myös vuoden saalista. (Perinnekysymys.) En ole pitänyt blogia koko vuotta, joten vuosikatsauksen tekeminen on hieman kusetusta. Mutta niinhän se aina on.

Toivoisin, että blogini henki olisi filosofisempi, älykkäämpi, objektiivisempi ja paremmalla kielellä toteutettu juttu, joka lyhyillä jutuilla opettaisi ihmiset ajattelemaan sen sijaan että tuottaisin pitkää ja rönsyilevää juttua, jossa lähinnä pureskelen asioita joita kaikki muutkin pureskelevat, mutta eivät kehtaa tehdä sitä ääneen. Koska en voi olla nero, eikä minusta sellaista tulekaan, olen pyrkinyt unohtamaan koko jutun. En blogaamista, vaan onnistumisen.

Ihme juttu on se, että blogista ilmeisesti pidetään. Tai ainakin minä kykenen listaamaan muutaman positiivisen kommentin. Myös kommentteja on tullut "sen tason julkimoilta", että ihmetyttää. (Mitenkään väheksymättä sellaisia melko usein tänne kommentoivia mielenkiintoisia ihmisiä, kuin mm tai "olematon".) Hirsilä kävi kehumassa tapaa jolla käsittelin hänen rukoustutkimustaan, Pekka Hiltunen taas ei kehunut tapaani kohdella hänen kommenttejaan roolipeleistä vaan astui korjaamaan virheeni. Tosin suuresti ihailemani Wilkinsin kommentin syy oli se että hän ei osannut suomea.. (Jos viime vuoden alussa minulle oltaisiin sanottu että olen kontaktissa johonkin nimettyyn Matti Meikäläiseen, en olisi hirveästi ihmetellyt vaikka näin olisi käynyt. Mutta jos minulle oltaisiin kerrottu että olen kontaktissa johonkin nimettyyn julkimoon, tilanne on toisin. Oli se sitten loogista tai ei.)

Kenties kaikista ylevöittävin on kuitenkin erään tuttavani minulle mailittama kommentti, jonka mukaan blogini on kuin blogistaniin sovellettu Kari Hotakaisen kuvaus Markus Kajosta:

"Markus Kajo ei myy, ei yritä, ei edes aina onnistu, mutta jokin selittämätön voima hänessä on. Luulen hänen olevan kotoisin nuotiotulilta, ajalta ennen televisiota, ajalta ennen miellyttämistä. Teevee on täynnä pärstiä, jotka yrittävät miellyttää tuottajia, katsojia, mainostajia tai sitä mystistä tavallista kadunmiestä, jota kukaan ei ole tavannut, mutta johon tuotantoyhtiöiden palavereissa aina vedotaan. Naamat tyrkyttävät mielipiteitä, näennäiskarismaa ja yleisfiilistä, jonka taroituksena on kohottaa sohvanpohjimmainen viisitoista senttiä ilmaan arkiselta alustalta. Lopputulos on miltei poikkeuksetta kaameaa naamanvääntöä. Poikkeus on Markus Kajo."

Tuossahan jo miltei itkettää. (Jos ei muuten, niin sanojen "ei edes aina onnistu" kohdalla.) Koska nyt ajattelin aloittaa uuden vuoden siten, että en blogaa muutamaan alkupäivään. Loppiaisena pitäisi viimeistään tulla seuraava blogaus. (Joka on jo valmiina!) Ja siitä kuviot sitten jatkuvat normaalisti, ellei sitten syö hirvi.

Voitte siksi minun puolestani kuluttaa aikanne edullisen hyvästi.
1: Esimerkiksi käymällä jossain toisessa blogissa.
2: Voitte jopa ajatella että tämä on internetin viimeinen sivu, jonka jälkeen voitte laittaa netin kiinni ja mennä viettämään aikaa perheenne kanssa pihalle! Niin minäkin aion tehdä!
3: Etsikää jos löydättä 559(!) vuoden 2007 aikana kirjoittamani bloggausten joukosta joitain josta pidätte. Laittakaa yhden tai muutaman mielestänne parhaan nimet ja mielellään linkit tähän, kommenteiksi. Laitan niille "parasta ennen, 2007" -nimisen tunnuksen, jotta tulevina vuosina ne olisivat helpommin löydettävissä. Voitte myös kommentoida miksi juuri kyseiset artikkelit edustavat sitä % -mittarilla katsottuna pienikokoista "parhaimmistoa".

Päättäkää. Mutta miettikää rauhassa, sillä kuten kaikissa valinnoissa, kyse ei koskaan ole merkityksettömyydestä, vain toinen vastauksista voi olla oikea! Ja vastuu on sinun!

5 kommenttia:

S kirjoitti...

Hihhulin tunnistaminen. Se on pitkä, mutta hyödyllinen.

Vitun huora, KUOLE. Vuoden paras!

Olutta ja mennyttä. Informatiivinen ja kiinnostava aihe.

olematon kirjoitti...

Hellou Paahtis :) Ja uudet vuodet sinulle!

Myönnän, etten ole lukenut läpi kaikkia kirjoituksiasi, en ole analysoinut niitä puhki ja tutkinut suurennuslasin kanssa mikä/mitkä asettuisivat yli muiden.

Mainitsen nyt sitten yhden kirjoituksen, sillä se käännytti minut vasten vapaata tahtoani paahtismiin.

Hihhulit hoi

paahtoleipä kirjoitti...

Itse merkitsin vielä seuraavat:
Vihellellen soi blues, koska se on kenties tähän asti syvällisin juttu.

Onelinereitä, koska siinä on monta kätevää iskulausetta ja se on kenties pintaliitoisin juttu.

mm kirjoitti...

Minä pidän Markus Kajosta.

Kulttuurillinen suvaitsevaisuus vuoden lopussa oli hyvää pohdintaa.
Olen samaa mieltä kanssasi. Vaikka kuinka haluaisi suvaita kaikkia, niin jossain tulee raja vastaan. Vaikeus tosielämässä on siinä, että jokaisella tuo rajapiste on eri kohdassa.

Vihellellen soi blues oli minunkin mielestäni vahvaa juttua oikealla tavalla kirjoitettuna.

Pari henkilökohtaisempaa juttuasi hyppää vielä minulla esiin:

Jätteidenkäsittelystä on syytä huolehtia pohtii tärkeää asiaa. Vaikka itse olen valmis olemaan ihmisen varaosapankkina, ja niin näyttävät läheisenikin ajattelevan itsestään, niin tärkeintä minulle on se, että näissä asioissa ei raha ratkaisisi. Minua ei siis saa ostaa käytettäväksi varaosiksi.Ilmaiseksi kyllä, jos vielä joku osa kelpaa...

Sairas ja vammainen? -postauksessa löysin jotain, josta olen samaa mieltä kanssasi. Yksi läheiseni, jolla on krooninen sairaus, on väsynyt olemaan "ammatiltaan sairas".

paahtoleipä kirjoitti...

Kiitos. Leimat tuli niillekin.