torstai 24. tammikuuta 2008

LOTTO

Vanhan sanonnan mukaan lotto on tyhmyysverotusta ihmisille, jotka ovat huonoja matematiikassa. Tosiasiassa olen melko varma siitä että vain harva lottoaja pelaa sen takia että odottaisi voittavansa keskimääräisesti enemmän kuin pelaavansa. Harva tavoittelee suoranaista taloudellista hyvinvointia. Vaikka sitähän se lotto tarjoaa.

Se, mitä ihminen pohjimmiltaan ostaa pelatessaan lottoa, on unelman. Ihminen haluaa haaveilla "jos vaikka" -tilanteella. Ja tämä perustuu siihen että lottoaminen ei ole heistä "kauhean kallista". Heitä ei harmita häviö, koska he ovat ostaneet sillä viikoksi haavetta ja hieman jännitystä. Pelaamisen onni ei riipu pelkästään voittamisesta. Suomalainen pelitutkimus tutkii paraikaa miksi pelaaminen on hauskaa. Tutkimushankkeen lehdistötiedotteessa paljastettiin, että:

"Ravajan aikaisemmassa tutkimus-hankkeessa kävi ilmi, että toisinaan epäonnistuminen, esim. oman pelihahmon tuhoutuminen, herättää pelaajissa mielihyvää."

Itse en lottoa pelaa. Josku nuorempana olen kyllä laittanut pari riviä likoon. Mutta uhkapelit eivät ole minua varten. En osaa nauttia niistä. Samoin en ikinä ole nauttinut ainoankaan pelaajahahmon tuhoutumisesta roolipeleissä. (Olen kai outo.) Sen sijaan muistan kyllä DooMin kuolemattomuuskoodin. (IDDQD)

Uskonto tarjoaa varmasti useille uskovaisille hieman samanlaista iloa, kuin laitettu lottorivi. Tosin he vetoavat "äärettömiin voittoihin", joka tekee sen että vaikka heidän mahdollisuutensa olla oikeassa olisivat häviävän pienet, he voivat laskea "odotusarvon kannattavaksi". Siinä missä tavallisten pelien kohdalla pätee "Se ei pelaa, joka pelkää", Pascalin vaa-an mukaan juuri sellaisen kannattaisi. Sääli vain, että koko "ääretön voitto" on arvaus. Se on sama, kuin olettaisi suoraan että pelaaminen kannattaa. ; Ateisti voi ihan vastaavalla premissillä, jolla uskovainen antaa voiton suuruudeksi äärettömän antaa voitonmahdollisuuden tai voiton olemassaolon todennäköisyydeksi nollan. Tai pakottaa uskovaisen uskomaan jokaikiseen Jumalaan. Jippoja kyllä riittää niitä haluaville.

Mutta tämä on itse asiassa sivuraiteelle menemistä. Koska kyseessä ei ole matematiikka. Kyseessä uskovaisilla on haaveen ostaminen. Uskovainen panostaa "jos vaikkaan", aivan kuten lottoajakin. Ja tämä tunne pistää heidät pelaamaan. Voiton odotusarvosaivartelut ja haravasysteemien miettimiset ovat vain rationalisointeja, joilla haetaan puoliväkisin oikeutusta sille mitä halutaan. (Mallia: Kas, tässä meillä johtopäätös, mitä havaintoja voimme saada tukemaan sitä/miten saamme havainnot sopimaan siihen.) Uskovaiset eivät aidosti välitä vaikka voitto ei olisikaan ääretön. Kyseessä on haave, ei todennäköisyyslaskelmat (Voidaaan sanoa, että tämä on minun tapani sanoa Housen "The Right Stuff" -jaksossa laukoma epäkohteliaisuus "Rational arguments don't usually work on religious people. Otherwise, there would be no religious people.")

Ehkä meidän tulisikin muistaa uskontojen kanssa seuraava RAYn mainoskampanja: Pelaaminen on hauskaa, kunhan muistaa lopettaa ajoissa!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tiedämme sentään, että välillä joku aina voittaa lottoamalla. Uskovaiset eivät tiedä mitään varmaksi tai ehkäpä he luulevat tietävänsä, mutta mitään todisteita ei ole.
Ihan hieno vertaus tuo lotto ja uskonto. Varmaan lottoaisin, jos minulla olisi säännölliset tulot, mutta eipä näin opiskelijana ole sellaiseen varaa.