Hihhulin tunnistaminen.

Jotta voisimme olla keskustelematta hihhuleiden kanssa, ja kuitenkin ylläpitää sosiaalisia suhteitamme tervejärkisempiin kanssaveljiimme, joudumme erottelemaan ja luokittelemaan.

Monet muut ovat kasanneet listauksia, jotka ovat käyttökelpoisia. Esimerkiksi Niilon sarkasmin sävyttämät Nyyssiväittely- ja Peelo -oppaat. Kristinusko.infossa on, niin ikään ironiset voittoisan väittelyn ohjeet. Saastainen huone -blogissa on myös esitetty oiva luokittelu eri saarnaajatyypeistä. Ne paitsi opettavat miten väitellä kuin hihhuli, toimivat "käänteisesti" myös hihhulitemppujen tunnistamisen välineenä. Paholaisen asianajaja taas tiivistää vaihtoehtohoitojen tunnistamisen äärimmilleen -tuoteselosteen lauseeseen:

"Products are not intended to diagnose, treat, cure, or prevent any disease."

Vähemmän humorista linjaa haluaville tarjolla on suorastaan runsaudenpulaa:
Joka haluaa tehdä tarkan mutta aikaa vievän hihhuliustason määrityksen, voi käyttää pitkää John Baezin "Crackpot index" -laskutapaa tai A. Orangen "Propaganda and Debating Techniques"ia tai Patrick Lemanin tekemää salaliittoteorioiden mallinnusta. Samoin Genomicron -blogin "Anatomy of bad science story" on kätevä. Denialism blogin "Crank HOWTO" auttaa paitsi huuhaan suunnittelussa, myös tunnistamisessa. Myös SinBadin "Bullshit Detector" on laajuudessaan hyödyllinen niille joilla on taipumusta laajaan ja systemaattiseen läpikäyntiin. Heille, joilla aikaa ei riitä näihin, riittänee esimerkiksi mielestäni aika käyttökelpoinen skepsiksen artikkeli huuhaan tunnistamisesta. Laurence Moran taas on englanniksi esitellyt oman listansa, jossa "bogus sciencen" vaaran merkit. Tuula Kokkonen taas on kirjoittanut artikkelin pseudoarkeologiasta, ja Hannu Karttunen Utele -teoriasta. Niiden merkkejä voidaan soveltaa muihinkin hihhulioppeihin. Hoofnaglet taas ovat määriteleet "denialismin" (kaikenmaailman evoluution, ilmastonmuutoksen, gravitaation, HI -viruksen ja holokaustin kieltäjät) , eli yhden tyypin hihhuliuden melko näppärästi lyhyeen kuvaukseen:

"5 general tactics are used by denialists to sow confusion. They are conspiracy, selectivity (cherry-picking), fake experts, impossible expectations (also known as moving goalposts), and general fallacies of logic."

Mutta täytyyhän minun tehdä jotain itsekin. Koska hihhulius on sairaus, sillä ei ole piirteitä. Sillä on vain oireita: Yksittäinen oire ei kuitenkaan vielä välttämättä tarkoita että henkilö olisi hihhuli, vaan pikemminkin mitä hihhulimpi hän on, sitä useammin ja useampi näistä oireista ilmenee. Hihhuli voi olla joko sellainen, joka kerää paljon yksittäisiä oireita, tai sellainen jolla muutama oire dominoi koko käyttäytymistä. Jokainen kuitenkin varmasti huomaa, että ei ole täysin hihhuliudesta vapaa. Tätä listausta voi siksi käyttää myös itsekehityksen apuvälineenä.

Oire 1: Mahtipontisuus: Henkilö esittelee asiaansa nimenomaan "mullistavana" ja uutena. Hihhuli esittää teoriansa kannattajia sellaisessa valossa että nämä olisivat vähintään Newtoneita. Rinnastaa Einsteiniin ja muihin vastaaviin. Koskaan hihhuli ei keksi mitään tavallista, (esimerkiksi Shampoolla leikkimisvideon Kayen efektin tapaista) sen täytyy aina olla tosi syvästi tieteeseen vaikuttavaa. Ylpeys saattaa näkyä myös siinä, että nimeää teoriansa itsensä mukaan tai kertoo kuinka kauan hän on kehittänyt teoriaansa. Lisäpiste jos auktoriteetti on "kritiikin ulkopuolella" eli jos vastakkain on Ph.D:tä siteeraava hihhuli ja toista Ph.D.tä siteeraava toinen ja hihhuli vain pitää auktoriteettiaan parempana ja käyttää tätä perusteluna. Jos auktoriteetti lisäksi siirtyy siten, että vertailtavaksi tuleekin hihhulin siteeraama Ph.D. (ei siteeraava hihhuli) ja vastapuolen keskustelija (eikä siteerattu Ph.D.), onkin jo aika antaa hihhulille mitali aasinkorvilla.
Oire 2: Määrittelemättömät, hienot, käsitteet: Henkilö väittää että on olemassa jotain. Hän käyttää siitä jotain tieteelliseltä kalskahtavaa termiä, tai vaihtoehtoisesti käyttää jotain termiä jota arkielämässä käytämme ja lataa siihen jotain muutakin ja käyttää termin arkikäyttöä perusteluna laajemmalle käsitteelle. (tai molempia, esimerkiksi New Agereiden "energia" ja "värähtelytasot") Hän ei kuitenkaan pysty mittaamaan sitä tai kertomaan millä mekanismilla se toimii. Henkilö voi sanoa että eliöissä on elämänvoimaa/energiakenttiä, mutta tätä ei voida mitata. Henkilö tai tämän kannattajat eivät koskaan kokeellisesti mittaa tätä ilmiötä tai empiirisesti osoita että kohteessa todella on tätä piirrettä. He vain sanovat että näin on. Ääritapauksessa henkilö voi esimerkiksi kertoa kuinka tiedämme että äly on vaikuttanut jossain, ja toisaalla hän taas voi väittää että hänellä ei ole "älylle mitään määritelmää". Jos emme tiedä mitään siitä mitä jokin asia -esimerkiksi äly- on, miten voisimme muka sanoa että sitä on jossakin? Henkilö saattaa myös esittää, että hänen teoriansa on hieno ja "analogian tasolla valmis", hän vain tarvitsee jonkun joka "muuttaa hänen teoriansa yhtälöiden muotoon".
Oire 3: Toisto: Henkilö toistaa samaa fraasia tai asiaa ja etenkin oireen 2 määritteitä. Asia muuttuu hihhulista todemmaksi ja todemmaksi sen mukaan mitä useammin hän sitä toistaa.
Oire 4: Kadonneet todisteet: Henkilö ei esitä todisteita, vaan pääasiassa väittää jotain, ja selittelee todisteiden puutetta. Tällä oireella UFOkannattajilta, kuten erilaiset salaliittoteoreetikot, kylmäfuusiomiehet sekä UFOkannattajat ja Rauni-Leena Luukanen-Kilde peittävät todisteiden puutteen. Todisteet on hukattu, ne ovat uponneet Atlantiksen mukana, ovat kaukana pääsemättömissä, Hallitus on salannut ne, tai naturalistit estävät tutkimuksen. Ja enkeli vei ne kultalaatat ja niiden lukemiseen tarvittavan kristallin joita kukaan muu ei nähnyt mukanaan taivaaseen.
Oire 5: Rajoittuneisuudesta syyttäminen: Henkilö kuluttaa erittäin paljon aikaa siihen että hän kertoo kuinka vakiintunut tiedemaailma on norsunluutorneissaan. (sana "norsunluutorni" on jo itsessään tässä yhteydessä hihhulibonuspiste) Kukaan ei ymmärrä. Näin he synnyttävät kuvan siitä että jonkinlainen "Daavid - Goljat" -kamppailu on meneillään. Yleinen nykytieteen vastaisuus, jossa jopa tiedekeskus Heureka saattaa edustaa esimerkiksi "norsunluutornissa elävien ateistien uskonnonvastaisuutta".
Oire 6: Galileo -syndrooma: Henkilö syyttää vainosta. Hänen ei anneta tutkia ja tiedemaailma kiusaa. Hän rinnastaa itseään yleensä Galileihin. Vastustajia kohtaan viuhuu natsikortti, ja muutenkin henkilö kertoo että "vastustajilla" on poliittisia tavoitteita ja että nämä ovat moraalisesti turmeltuneita ja että vastustettava aate epämoraalinen. (Jos vetoavat itseensä sanoilla Galileo tai Wrightin veljekset, ehdoton lisäpiste.)
Oire 7: Henkilökohtaisuus: Henkilö käyttää henkilökohtaisia kokemuksiaan todisteena. Hän on itse nähnyt UFOja ja USA:n hallituksen salaamia dokumentteja ja Hän on keskustellut, yleensä nimeltä mainitsemattoman, auktoriteetin kanssa asiasta. Tapaamista tai keskustelun kontekstia on usein mahdoton selvittää.
Oire 8: Kontaktiin pyrkiminen: Henkilö ei pysy asiassa ja keskustele ilmiöstä yleensä, vaan pyrkii henkilökohtaisuuksiin. Hän kyselee henkilökohtaisuuksia. Hän lähettelee paljon yksityisviestejä ja niin edespäin. Kontaktit ovat yleensä välistä hyvinkin kaveeraavia ja välistä vihaa puhkuvia.
Oire 9: Kiire: Henkilö raportoi siitä milloin hän mahdollisesti ehkä vastaa asiaan, mutta juuri nyt hänellä ei ole aikaa. (Jos lupauksista huolimatta jättää vastaamatta, lisäpisteitä.) Henkilö harrastaa "hit and run" -strategiaa, jossa hän heittää asian, ei kommentoi kritiikkiin, pakenee joksikin aikaa, ja palaa muutaman kuukauden kuluttua heittämään uutta tavaraa. Keskustelupalstoilla kiireoireen varmistamiseksi kannattaa kokeilla toisella nimimerkillä lähtetyillä yksityisviesteillä, jotka sisältävät kiinnostunutta ja erittäin myönteistä vuodatusta. Kiirehihhulilla on kiireestään huolimatta aina aikaa postittaa kritiikittömälle kyselijällesi jopa sivujen mittaisia vuodatuksia. (Jos henkilö mainitsee foorumilla erikseen, että keskustelee jonkun asiasta "oikeasti kiinnostuneen" - eli sinun - kanssa, lisäpiste.)
Oire 10: Vastaamattomuus on myöntymisen merkki: Jos henkilön esittämiin väitteisiin ei reagoi hän katsoo voittaneensa keskustelun -jota siis ei ole edes käyty. Henkilö ilmoittaa voitostaan.
Oire 11: Yliluonnollisesta mahdollista: Henkilö viittaa yliluonnollisiin ilmiöihin, kuten taikuuteen, hyväksyttävänä ilmiönä. Hän kuluttaa aikaa siihen miksi asia on mahdollinen, mutta ei käytännössä osoita että se myös todella on niin. Keskustelu alkaa usein kyselemällä "miten jos ja mitä jos" ja tämä vain jotenkin muuttuu muotoon "näin todella on": Mahdollisuus muuttuu todistetuksi. Tätä vastustajat sitten joutuvat kumoamaan. Jos henkilöllä on määritelty jokin ilmiö tai asia, esimerkiksi nopeasti etenevät kaasupalloilmiöt tai ektoplasma, "sellaiseksi jota nykytiede ei voi ymmärtää eikä luonnonlait tuottaa" ja hän väittää että tämän määrittelyyn -ääritapauksissa jopa laskelmaan- viitaten asiaa tai ilmiötä on jossain kohteessa ilman että sitä on empiirisesti mitattu ja havaittu, lisäpiste. Itse ilmiö voi siis olla havaittu mutta niitä vain väitetään yliluonnolliseksi, kuten EVP -videoissa näkyviä valonvälähdyksiä kummituksiksi, mutta jos ilmiötä ei ole edes havaittu/mitattu, niin annetaan hihhuliuden mitali aasinkorvin.
Oire 12: Keskittyminen kritiikkiin: Henkilö ei pyri selittämään asioita, vaan keskittyy siihen että haukkuu vastustajia. Sitten hän sanoo että vastakkain on "joko hänen tai minun paradigma" (paradigmasanasta tässä kontekstissa lisähihhulipiste.) Hänen tapansa on, että hän luokittelee ilmiönsä Oireen 11 tapaan joksikin joka on jotain muuta kuin luonnontieteen lait ja muut, ja kritisoimalla tätä hän kokee saavansa tukea omalle kannalleen. Näin hänen ei tarvitse todistaa mitään koska vastakkainhan ovat "ne ja me" ja "ne" on huonoja, joten "me" on oikeassa. Oikeasti pelkkään vastustajien kriittiseen arvosteluun keskittyvä kertoo kuitenkin kaikille selväjärkisille että käytössä on jo epätoivoisuus: Kun ei onnistuta olemaan itse perusteltuja, otetaan käyttöön Plan B: eli "If you can’t build your own house, you may as well tear your neighbor’s home down."
Oire 13: Tieteellisyyden muuntuvaisuus: Vaikka henkilö kuluttaa paljon aikaa siihen että hän osoittaa -tai ainakin syyttää- vastustajien juttuja epätieteellisiksi, käykin niin että jos hänen mallinsa joutuu "onko tieteellistä ja jos on niin miksi" -tilanteeseen, ovat kriitikot väärässä koska tiede keskustelee rajoistaan ja että yksimielisyyttä tieteestä ei ole.
Oire 14: En minä sitä sanonut: Jos henkilölle kohdistetaan kritiikkiä, hän syyttää muita vääristelystä. Mutta ei perustele miksi, eikä ennen kaikkea korjaa sitä ja kerro miten se on oikeasti. Pitkänkään keskustelun jälkeen ei selviä muuta kuin se, että "asia ei ole noin", mutta se miten se asia sitten oikeasti on, jää arvoitukseksi. Jos esimerkiksi jotain ilmiötä mallinnetaan tietokoneella, niin ohjelman parametrit ovat väärin. Mutta vahingossakaan ei kerrota miten nämä parametrit sitten voitaisiin korjata. (Ja jostain syytä se ohjelman tekeminenkin on kriitikoiden hommaa, henkilö itse ei minkäänlaista ohjelmaa tee itse.)
Oire 15: Totuus ei kuole: Henkilö puhuu paljon Totuudesta ja vetoaa siihen että "kyllä kansa tietää" ja että vaikka miten kävisi, niin lopulta totuus tulee ilmi. (Perustelee "näin ja näin moni kaduntallaaja uskoo" -tilastoilla jne.) Näin esimerkiksi pelkästään se, että UFOista ja kummituksista on kertomuksia ja että näitä kertomuksia koko ajan kerrotaan toimii todisteena UFOjen ja kummitusten todellisuudesta. Kertomuksia ei siksi tarvitse varmentaa. Hihhulista ei mitenkään ole mahdollista että kummituksista ja UFOista kerrotaisiin vain sen takia että ne ovat populaareja ja saavat huomiota radiossa ja televisiossa. (Jostain syystä minä kuitenkin aina näen niitä vaanivia mötiäisiä pusikoissa kauhuelokuvien jälkeen, mutta en muulloin.)
Oire 16: Erikoinen käytös: Henkilö viittaa usein menneisyyteensä, joka on tyypillisesti ollut mitä karmein, (viinaa, huumeita, seksiä, väkivaltaa, rikoksia, vihaa) ja ja jolloin hän on kuulunut "vastaleiriin". Mitä kauheimpia syytöksiä voidaan esittää, kun "minä ajattelin noin, nykyään en". Samoin "kova moraalinen kehitys" kuvaa luonnollisesti nykyisen opin moraalista paremmuutta. Myös huutaminen, kuiskailu -tai nettifoorumeilla runsas CAPS LOCKIN käyttö ja muu vastaava. Tässä kirjo on kuitenkin laaja; Tunnistanet kuitenkin sekoilun kun sitä näet.
Oire 17: Yliabstraktius: Henkilö tekee jonkinlaisen matemaattisen kaavarykelmän, jota käsittelee todellisuutena; Hän käyttää matematiikkaa kuin antiikin kreikkalainen jonka kuvitelmissa fysikaalinen maailma koostui kokonaisluvuista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hihhuli johdattaa ihmiset abstraktien matemaattisten teoreemien - joita he eivät todennäköisesti ymmärrä - mereen, ja määrittelee siellä puhtaasti abstraktin matemaattisen todellisuuden omilla ehdoillaan ja sanoo sitten että tämä hänen luomansa todellisuus on reaalitodellisuutta. Hän siis unohtaa että matematiikka on abstraktia suhteiden tiedettä jonka aksioomia ja teoreemia voidaan toki soveltaa fysikaalisen maailman suhteiden jäsentämiseen ja rakenteen hahmotteluun mutta ne eivät ole sama asia. Henkilö käyttää matematiikasta yleensä alkulukuja, esimerkiksi "kolme kertaa seitsemän henkisyyden tasoa".
Oire 18: Painotettujen sanojen käyttö: Henkilö käyttää toistuvasti määritelmiä, jotka ovat merkitykseltään painotettuja. Tämä ei ole suoranaista valehtelua, vaan asian ilmaisemista niin, että syntyy vääriä vaikutelmia. Tällä käännetään huomiota muualle. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi sillä että hihhuli sanoo että "moni kannattaa hänen ajatustaan" tai sitä että hän kutsuu kaikkia kannattamaansa asiaa tukevista akateemisista ihmisistä termiä "tiedemies" -riippumatta siitä onko asia heidän asiantuntemuksensa alueella tai ei. Vastaavasti eri mieltä olevat akateemikot eivät koskaan ole samalla tavoin "tiedemiehiä" vaan esimerkiksi "darwinisteja", mahdollisesti jopa "maailmankuvansa sumentamia darwinisteja" -riippumatta siitä ovatko he esimerkiksi fyysikoita.
Oire 19: Haastaminen: Sen sijaan, että julkaisisi tutkimuksia jotka tukisivat hänen teoriaansa, henkilö haastaa muita osoittamaan hänen teoriansa vääräksi. Lisäpiste, jos tekee tämän suurehkoa rahasummaa täkynä käyttäen. (Kertoo siitä että henkilö ei halua panostaa teoriansa todistamiseen vaan haluaa suunnata rahaa enemmän PR:n suuntaan.)
Oire 20: Monen muunkin tieteen osa -alueen kritisoiminen: Jos yksi ja sama henkilö kannattaa "erikoissuosikkinsa" lisäksi jotain muutakin "vaihtoehtotiedettä", esimerkiksi uskoo lumimieheen tai vastustaa rokotuksia, se usein tarkoittaa sitä että hänen höpöfiltterinsä on yleisesti ja laajasti sekaisin, jolloin hän ei ole kovin luotettava taho silloin kun käsittelyn alla ovat "vaihtoehtotieteet". On paljon helpompaa uskoa, että yksi henkilö on herkkäuskoisemmin hyväksymässä huuhaata, kuin että yksi henkilö olisi niin nero että kykenisi yksin päihittämään koko tiedemaailman lukuisilla kentillä ilman että nämä päihitetyt tiedemaailman ihmiset huomaisi tätä..
Oire 21: Suosioon vetoaminen: Henkilö vetoaa siihen, miten suosittua hänen oppinsa on. Tästä malliesimerkeiksi kelpaavat lukuja sisältävät katugallupit uskonnollisuuden suosiosta, Raamatun painosmäärät, uskonnon jäsenmäärät, lahkon levinneisyys "niin ja niin moneen maahan", hihhulin kotisivujen käyntibannerit, DaVinci -koodin bestselleriys, kuinka monelle kielelle jokin teos on käännetty kuin epämääräisemmät "yleinen keskustelu/suosio" esimerkiksi opiskelijoiden, median tai muiden tahojen keskuudessa.