Vakaumukselle järjetönkin on todiste.

Uskonnoissa merkittävää asiaa näyttävät edustavan ihmeet. Arkijärjen mukaisuus on kenties mausteena, mutta pääasiaa tuntuvat edustavan "hyvät kertomukset", joissa ihmeparanemisia tapahtuu. Ilmeisesti ilman näitä ihmeitä tuntuu, että Jeesus muuttuisi vain arkijärjellä tajuttavia asioita puhuvaksi mieheksi. Ja sellaisen varaan ei ole koskaan rakennettu uskontoa. Ihmeet ovat merkitäviä, koska ne tuovat uskottavuutta. Mitä uskomattomampi asia väitetään tapahtuneeksi, sitä uskottavammaksi se tuntuu muuttavan asian. Se ilmeisesti kertoo mahdista, eikä läpien puhumisesta. Arkijärjellä tilanne olisi tietysti toinen, olisi viisaampaa epäillä huijaamista.

Toinen ihmeiden valtakunta on tietysti Jumalan käskyt. Jos ne ovat arkijärjellä typeriä, ne muuttuvat uskovaisen silmissä erityisen hyviksi käskyiksi. Tämä on jo ihmekertomuksia hieman erikoisempi asia, joten annan siitä konkreettisen esimerkin ja uskovaisen perustelun.

"On sataprosenttisen osuva, että enemmistö kashrut -(kosher) lait ovat jumalallisia rituaaleja ilman järkeä. On erittäin helppoa olla murhaamatta ihmisiä. Erittäin helppoa. On hieman vaikeampaa olla varastamatta, koska siihen on toisinaan kiusaus. Niinpä tämä ei ole suurenmoinen todiste sille että uskon Jumalaan ja toteutan Hänen tahtoaan. Mutta jos Hän sanoo minulle, etten voi juoda kupillista maitokahvia lounaalla jauhelihan ja herneiden kera, kyseessä on testi. Ainoa syy siihen, että menettelen näin, on että minun on käsketty menetellä näin. Se on vaikean asian tekemistä."~Rabbi, Guardian 29. heinäkuuta. 1991.[Dennett "Lumous murtuu" s. 226 mukaan]

Tässä huomaamme erittäin merkittävän seikan. Sen, minkälaiset käskyt ovat uskovaisista uskottavia. Mitkä antavat arvovaltaa Jumalalle. Vastaus on "ihan minkälaiset tahansa". Esimerkiksi meillä visitoineet Jehovan Todistajat ovat usein viitanneet siihen että Raamatussa on viisaita hygieniasääntöjä, kuten se että täytyy käydä ulostamassa leirin ulkopuolella. Ja että ne ovat terveellisiä ja järkeviä. Mikä tietenkin kertoo siitä, että ne ovat "viisaan tahon antamia käskyjä". Tietenkään tämä ei ole tae siitä että viisas taho olisi Jumala. No hyvä. Kuten tuosta jo kirjoitetusta sitaatista huomaamme, tyhmältä vaikuttavat käskyt eivät suinkaan todista uskovalle että takana olisi "tyhmyyttä".

Eli kuten "ajatuksia olemisesta" -blogissa kommentoidaan:
Määräys ei kuitenkaan perustu millään tavalla loogiseen ajatteluun, vaan sen tavoitteena on mahdollisimman kouriintuntuvasti osoittaa missä oikein uskovien piirin rajat kulkevat. Luopumalla hyvän makuisen ja ravitsevan lihan syömisestä uskovaiset tekevät aina myös konkreettisen henkilökohtaisen uhrauksen uskonsa hyväksi, mikä sitouttaa yhteisön jäseniä entistä enemmän.

Syyt ovat henkilökohtaiset. Tyhmissä käskyissä on joko salattu viisaus tai ne ovat arvokkaita siksi että ne koettelevat uskoamme. (Jumala joka tietää syvimmätkin tunteemme ja ajatuksemme joutuu siis tekemään empiirisen testin! WTF?) Sen seurauksena uskovaiselle heitetty kysymys "Hyppäisitkö kaivoon, jos niin käskettäisiin Raamatussa/Koraanissa" on selvä. Tämä on sitä uskoa.

Toisaalta en itsekään ole immuuni järjettömille todisteille. Itseeni eniten vaikuttanut käännytyskertomus oli sisällöltään suunnilleen seuraava. Muistini ei ole valitettavasti sanatarkka, ja tämän kuulin vuosia sitten.

"Kaveri pyysi seuraksi uskonnolliseen tilaisuuteen. (en muista oliko vapaaseurakunta vai mikä, mainitsi kyllä.) En tiedä miksi menin, mutta menin. Istuin takarivissä. Lopussa kysyttiin että kuka haluaa vielä että heidän puolestaan rukoillaan. En tiedä mikä sai minut nousemaan. Minut pyydettiin seisomaan sinne eteen ja sitten kaikki rukoilivat puolestani. Se tuntui aika kivalta."

Tämän teki mielestäni vakuuttavaksi nimenomaan mumbo-jumbon puute, ja se että juttu oli irrationaalisuudessaan ja perusteluyrittämättömyydessään poikkeava. Ja kertojan oma vakaumus ja tunteet puhuivat yksin puolestaan, ilman että itse asiassa väittivät yhtään mitään.

Tietenkin, ilman rationaalisia perusteluja ei kai pitäisi uskoa mitä vain. Mutta oli se vaan silti niin pirun hyvä juttu.