Jumalaa vastaan taisteleminen.

Ateisti on aika erikoisessa asemassa, koska siinä missä minä en kiellä uskovaisia keskustelemasta ja kritisoimasta - en vain osallistu heidän jutteluihinsa - ateisteilta tahdotaan kieltää koko kritisoiminen. Tämä käy selvästi esiin kahdessa perusesimerkissä:

1: Ateisti ei saa kritisoida Jumalaa, koska silloin hän taistelee Jumalaa vastaan. Jumalan vihaaminen taas vaatii sen, että Jumala olisi olemassa.
2: Ateistit sortuvat vain eri näkemysten loukkaamiseen, ad hominemiin, sen sijaan että pysyisivät asiassa, eli Jumaluuden olemassaolossa. Ateisti vastustaa korkeintaan instituutiota, eikä siis uskalla käsitellä itse ongelmaa.

Eli ateisti ei voi toimia "oikein". Ateisti ei saa lähestyä Jumalaa kylmän rationaalisesti, koska se on sitä "naturalismia". Eikä Jumalaa sellaisella saa käsitellä. Jos ateisti laittaa mukaan tunnetta, hän on "vihainen ateisti, joka vihaa Jumalaa ja siis uskoo häneen".

Uskovaisilta voi siksi jäädä käsittämättä se, että ateistille itse lause "Jumala on" on yhtä merkityksetön kuin lause "eksoplasma on" tai "pääsiäispupu on". Jos ateisti ottaa tunteita mukaan koska hän vihaa valehtelua, epätieteitä, se ei tarkoita että hän vihaisi itse olematonta kohdetta. Hän vihaa epätiedettä. Maallista instituuttia, joka levittää tarinoita. Siksi ateisti vastustaakin yleensä järjestöjä ja oppeja. Ja siksi ateisti vastustaa kirkkoa, kouluopetusta, kreationististen kirjojen levittämistä. Koska katsoo että niihin liittyy petollista toimintaa. (Samallahan moni kreationisti perustelee oman evoluutiosotansa.) Ja jos julistajan persoona ja maailmankatsomus on kiinni näissä käsityksissä - kuten usein on - tämä ainoastaan kokee sen ad hominemina.

On hieman eri asia sanoa että "vastustan sinun maailmankatsomustasi -> olet huijari", kuin sanoa että "olet huijari -> vastustan maailmankatsomustasi".

Toki tässäkin on riski, että ateisti ulkoistaa rakkauden ja vihaamisen samaan tapaan, kuin uskova tekee ateistille. Eli että "rakastaa uskovaa, mutta vihaa hänen harrastamaansa oppia". Tosiasiassa maailmassa taitaa olla aika harvassa ne ihmiset jotka "Arvostavat huijaria, mutta vihaavat hänen kirjaansa". Sillä ainakin minusta huijaaminen kertoo jotain myös ihmisestä itsestään. Sillä ihminen on paitsi ruumiinsa, myös ajatuksensa ja toimensa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että demonisoin esimerkiksi skientologian perustajan ja antaisin esimerkiksi tappaa hänet. Se tarkoittaa sitä, että pidän Hubbardia huijarina ja tältä osin halveksittavana ihmisenä. Mielestäni tämän sanominen ei ole ad hominem - Koska Hubbardin valehtelu on erittäin vakuuttavasti osoitettu.