Uusimmassa Tiede -lehdessä(4/07) on sivulla 8 pikku -uutinen, jossa kerrotaan että uskonnot aggressoivat : Kristillisesti uskovaiset olivat valmiimpia aggression ilmaisuun jos heille annettiin sitä tukeva teksti ja kerrottiin sen olevan Raamatusta. Uutisessa mainittiin vielä, kuinka tutkittaessa uskonnosta usein etsitään vain hyviä vaikutuksia. (Kenties sen takia että ne ikävät asiat ovat lähes yhtä selvästi ilman tutkimustakin havaittavissa. Uskonnon hyvien puolien etsiminen taas onkin vaikeampaa, ja tähän kuitenkin halukkaita on iso osa ihmisistä.)
Tiede -lehden uutinen pitää varmasti paikkaansa, koska nykyaikanakin uskonnot aikaansaavat ikäviä asioita. Esimerkiksi irakilaisen teinin kivityksen, joka oli oikeutettua vihaa, koska tyttö oli napannut ihastuksen kohteen väärän uskonnon kannattajista. Helsingin Sanomista 17.4 2006, D1. kertoi että
"Kristillinen yliopisto oli aikanaan yksi apartheidin ideologisista keskuksista."
Uskontojen kasvaneeseen taipumukseen tietynlaisen "pyhän" aggression ilmaisuun etenkin "vääräuskoisia", "muita", "riivattuja", "vihollisia" kohtaan on näiden pohjalta helppo uskoa. Toisaalta uskon puolesta myös kuollaan marttyyrikuolemia. The Martin Marty Centerin uutisen mukaan jopa 164 000 vuodessa. En usko että ainutkaan näistä kuolemista olisi jotenkin hyvä asia. Ateistin näkökannasta nämä uskon puolesta kuolemiset ovat olleet turhia, joten uskonto on tätä myötä vaarallinen paitsi uskonnon vastustajille, myös uskovaisille itselleen.
En kuitenkaan ole kieltämässä uskontoja, vaan toivoisin että uskovaiset osaisivat tiedon pohjalta kiinnittää huomiota käytökseensä. Ettei lähinnä ärsyttävä hihhulointi muuttuisi naisten, mustien, ateistejen ja homojen syrjimiseksi kasvaneella aggressiolla. Ihan vain ettei noudatettaisi sokeasti mitä 5.Mooseksen kirja 13: 12-16 käskee. Ja että tajuaisivat että Jumalan puolesta kuoleminen ei välttämättä ole se mitä määritellään hyväksi elämäksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti