Katselinpa eilen Euroviisut. (Mistä se "viisu" -sana tulee, "vision" kun ei tarkoita "viisua"?) Juontajaparista en voi sanoa muuta kuin että Mikko Leppilammessa oli karismaa. Aloin ymmärtämään keski -ikäisiä tätejämme. Mutta ei siitä enempää.
Serbialainen, Harry Potterin näköinen nainen voitti. Kappale ei ollut huono. Toiseksi tuli tähtihattupäämiehet, joilla oli kauhea kappale. Kappale, joka toi mieleeni takavuosien hitin, Technoheadin "I wanna be a hippy". (Jossa on Ben Zyskowiczin näköinen hippi.) Meinasin kuitenkin itsekin äänestää sitä, ja juuri siitä syystä. Se toinen vaihtoehto olisi ollut se hevikappale. No, ei se Suomikaan nyt ihan huono ollut.
Hetken ajan, tarkalleen ottaen juuri ennen kuin Irlanti antoi äänensä, oli tilanne jossa kauhea Englannin kappale oli ainut jolla ei ollut ääniä. Tässä vaiheessa sanoin puolisolleni, että "kah, täällä täytyy sittenkin olla oikeudenmukaisutta. Täällä täytyy olla Jumala." Puolisoni sanoi, että "Eikä ole. Se kappale oli vaan niin huono." Irlanti antoi juuri sillä hetkellä pisteitä em. kappaleelle, joka jäikin lopuksi toiseksi huonoimmaksi. Ja ironista kyllä, Irlannin kappale, joka oli höpö mutta ei ihan surkea, jäi viimeiseksi. Sääliksi käy Irlannin laulajatätiä, häviö juuri tuolle Englannin kappaleelle on varmasti tahra, sillä jos Helvetti olisi olemassa ja jos siellä olisi musiikkia, se olisi juuri tuo Englannin viisukappale..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti