Normaalisti jokaikinen ateisti ostaa itselleen mytologiakirjan, jossa on mahdollisimman kattavat listat Jumalista. Hätätilassa kelpaa jopa englannin wikipedian Jumaluuslista, joka on epätäydellinen mutta koko ajan käsiin räjähtävästi värisevästi laajeneva. (Tässä suhteessa suomen wikipedia sukkaa.) Aloittaa Alusta ja kiistää järjestelmällisesti jokaikisen jumaluuden. Tyyliin:
"Angwusnasomtaka, Hopi -intiaanejen naamioidun nuken mallinen lapsienpiiskausjumala. Kiistän olemassaolosi".
On kuitenkin muistettava että kaikkien Jumalien olemassaoloa ei kannata kiistää. Ateistit toki uskovat, ainakin yleensä, esimerkiksi Faaraoiden, Japanin keisareiden, Julius Caesarin ja Jeesuksen olemassaoloon. Historiallisina henkilöinä, ei Jumalina. Ja nämä tulee luonnollisesti ottaa huomioon kiistäessään. Näistä kiisteään vain jumalisuus.
"Guan Yu, kenraali. Kiistän jumaluutesi"
Luonnollisesti ateisti muistaa kiistää myös fiktiivisessä kirjallisuudessa esiintyvät jumalat. Olisihan toki hieman kummallista tehdä kuten englannin wikipedia ja tehdä erillinen listaus "fiktionaalisille jumalille". Ateistista kun kaikki jumaluudet ovat fiktionaalisia, ja olisi naurettavaa väittää että jotkut niistä olisivat todempia kuin toiset. Nämä ateisti kiistää aivan samoin kuin muutkin täysin olemattomat jumalat. Tyyliin:
"Ulmo, Keskimaan merien jumala. Kiistän olemassaolosi."
Kaikkien näiden läpikäyminen, asianmukaiset seikat huomioon ottaen, jumalankieltäminen onkin ateistin alkuvaiheen aikana kokopäivätyö, jonka seurauksena on kasvanut henkinen kärsivällisyys ja huolellisuus sekä valtaisa yleissivistys.
Tai sitten ateisti voi tietysti tehdä Dawkinsit ja sanoa että "vetää vain ateisminsa yhtä Jumalaa pidemmälle" : Eihän kristittykään joudu kiistämään Kelttien Ogma -jumalaa, jonka alaisuudessa ovat opettajat, koulutus jne. (Hmm. mieleeni tulevat kreationistit: Olikohan tuo esimerkkini sittenkin huono?)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti