Kysymyksiä esimerkiksi rippikoulutunneille.

Rippikoulu on siitä ikävä paikka, että yleensä se kannattaa käydä. Rahan vuoksi. Huomasin tämän, kun -minua reippaasti nuorempi- sisareni, joka on minua "paatuneempi pakana" kävi taannoin rippikoulun, koska hän sai sen käymisestä sukulaisilta rahaa.

Moni voi ajatella että "kauheaa, kuinka rahalla voi muka oikeuttaa" ja että "ei elä aatteensa mukaisesti". Mutta he ovat väärässä. Ateistille kirkko on vain paikka ja jutut turhaa höpinää. Mutta toisaalta hän käy myös elokuvissa, ja elokuvateatterikin on vain paikka ja sen jutut turhaa höpinää. Lisäksi ateisti varmasti pitää rahasta. Uskovaiset eivät sen sijaan joudu vastaavaan "dilemmaan" ollenkaan; He käyvät rippikoulun, kuten aate sanoo, ja saavat rahat. He eivät joudu valitsemaan.

Näin ollen rippikouluissa on varmasti nykyäänkin paljon ateisteja. Heidän tulee ottaa rippikoulusta irti se lysti minkä saavat. Ja tietenkin rahat. Vaikka "riparia" pitäisi pelleilynä, voi sieltä käymisestä silti ateistikin saada irti asioista. Esimerkiksi kyselyä ja keskustelua. Joku tapauskovainen voi jopa kenties jopa kääntyä ateistiksi. Jotkut ateistit pitävät aatteen levittämistä tärkeänä. Minä en.

Ja muutenkin: Rippikoulusta varmasti saisivat uskovaisetkin enemmän irti, jos kysyisivät ja pohtisivat nimenomaan niitä "vaikeita kysymyksiä", sen sijaan että pelkäisivät kysyä niitä "jos kritiikki on vaikka syntiä". Hekin saisivat hyviä keskustelunaiheita ja mahdollisesti jopa tietoa näistä asioista ja ongelmista sekä siitä miten niitä on ratkaistu: Itse pidän kysymistä kuitenkin tärkeämpänä.

Kysymys 1: Onko elämä lahja?
Ensimmäinen kysymys on se, miksi elämästä pitää olla kiitollinen. Miksi itsemurha on paha asia.
"Miksi pitää kiittää Herraa elämästä, kun en ole elämää pyytänyt, vaan tänne ilman kysymistä joutunut?" Jos esimerkiksi Afrikkaan syntyy nälänhätäalueelle lapsi, joka kärsii koko ikänsä asuen mitä kurjimmissa oloissa kunnes kuolee äitinsä syliin, niin niin miksi sen äidin ja sen lapsen pitäisi kiittää jumalaa "elämän lahjasta"?

Kysymys 2: Miksi pelastus on tärkeä?
Uskon kannalta pelastus on jotenkin tärkeä. Mutta eikö se ole jotenkin itsekäs vaikutin? Harva ihminen suostuisi uskomaan jos Jumala olisi ilkeä, vihainen ja vainoava; Ilman Toivoa ja Pelastusta uskovaisia ei olisi paljoa. Onko koko pelastus uskonnossa vain ihmisten itsekkyyden vuoksi ja tahraako pelastusodotukset puhtaan uskon?

Kysymys 3: Miksi rangaistus on tärkeä?
Jumala armahtaa, ja kaikki ovat syntisiä. Miksi Jumala silti kaikesta huolimatta laittaa toiset Helvettiin ja toisia ei. Jos me kaikki ansaitsemme Helvetin, miksi sinne joutuu vain osa? Voisiko olla niin että "Julmuus hyvällä omatunnolla on uskovaisten mieleen - ja siksi he keksivät helvetin"? Jos ei, niin miksi vain joillain ehdoilla tuomitaan rangaistukseen jonka kaikki ansaitsevat? Vai onko tosiaan niin että rangaistus on tuotu uskontoon vain lohdutukseksi niille uskovaisille jotka ajattelevat että "Nauroitte minulle mutta teitä Rangaistaan Siitä!" ja jotka pitävät ajatuksesta että väärintekijät kärsivät. Eikö tälläinen ole kuitenkin pohjimmiltaan itsekästä uskovaiselta?

Kysymys 4: Pelastuvatko tietämättömät?
Koska uskonnossa kiinnostaa itsekäs pelastuminen, ja haluna on tietysti pelastaa mahdollisimman monta ihmistä, olisi tärkeää tietää millä ehdoin ihminen pelastuu. Olennaisin on se, miten käy niille jotka eivät tiedä oikeasta uskonnosta: Jos ihminen ei ole koskaan kuullut Jeesuksesta, niin tuntuisi epäreilulta tuomita hänet Helvettiin vain sen takia että hän ei tiedä asiasta mitään. Jos tietämättömät taas pelastuvat, niin miksi yleensä ottaen kertoa uskonnosta, vaan reilumpaa olisikin olla hiljaa?

Kysymys 5: Ratkaisevatko teot pelastuksen?
Jos vain uskolla on merkitystä niin eikö hyvä ja kiltti ateisti tai muslimi sitten joudu Helvettiin, kun hän ei tunnusta uskoaan Jumalaan ja ilkeyksiinkin taipuva, mutta tekojaan katuva, uskovainen pelastu? Eikö tälläinen hyvän ja muuten kiltin ihmisen tuomitseminen ja toisaalta pahan pelastaminen ole jotenkin ikävä asia? Ja jos vain hyvillä teoilla on merkitystä, niin joutuuko kuolinvuoteella kääntynyt uskova Helvettiin?

Kysymys 6: Miksi Jumalaa tarvitaan moraaliin?
Jos Jumalalla ei ole mitään erityistä syytä määrätä moraalia, voidaan vain ihmetellä että miksi seuraamme niitä. Jos moraalin määräytymisellä ei ole mitään syytä, mitä syytä sen seuraamiseksi muka olisi? Jos Jumalalla on erityisen hyvät syyt moraalilaille, miksi emme viittaa suoraan näihin moraalilakeihin; Ne ovat hyvät ilman että Jumala niitä tulee korottamaan?

Kysymys 7: Miksi hyvä ja mahtava Jumala sallii kärsimykset?
Eikö paratiisissakin ole vapaa tahto ja hyvät olot, joissa ei syntiä ole? Miksi emme elä sellaisessa? Kun Jumala loi Saatanan ja Hyvän ja Pahan tiedon puun ja tehdessään ihmiset sellaiseksi kuin teki, tiesikö hän etukäteen mitä näistä seuraa? Jos tiesi, niin eikö Hän nämä tehdessään itse asiassa päättänyt että Aatami ja Eeva ajautuvat syntiin ja kärsimykseen? Miksi Jumala ei luonut ihmistä sellaiseksi että hänellä on vapaa tahto, mutta ei kykyä syntiin -kun Taivas ja paratiisi kuitenkin on meitä odottamassa, ja meidän katsotaan jopa pystyvän elämään siellä ilman syntiä, tuskaa, sairautta ja kärsimystä -ja mitä ilmeisemmin vapaana? Ja jos paratiisissa ei ole vapautta, eikö se tarkoita sitä että vapaus ei olekaan pohjimmiltaan hyvä asia?

Kysymys 8: Miksi Jumala ei ilmesty tasapuolisesti?
Uskonnot ovat siitä jännittävä asia, että tietyillä alueilla on enemmän kristittyjä ja toisilla muslimeja. Ihmiset eivät valitse täysin vapaasti uskoaan; Suosiiko Jumala siis joitain "valittuja kansoja" toisten edestä ja jos kyllä, niin eikö tämä ole rasismia? Miksi lähetystyötä tarvitaan - Jeesus kuitenkin kuulemma puhuu monille ihmisille suoraankin. Miksi siis ensimmäiset lähetyssaarnaajat eivät koskaan kohdanneet sitä että kylän ihmiset jo valmiiksi tunsivatkin Jeesuksen? Jumala voisi kai tehdä tämän, eli ilmestyä ja kertoa ihmisille esimerkiksi Jeesuksen sovituksesta! Ja miksi Jeesus käski opetuslapsiaan -jotka olivat kuitenkin erehtyväisiä ihmisiä JA asuivat rajatulla alueella- tekemään kansat opetuslapsikseen, eikä vain vuodattanut eri kansojen, esimerkiksi intiaanien, keskuuteen Pyhää Henkeä? Eikö se olisi levittänyt tiedon nopeammin ja tasaisemmin - tasapuolisemmin? Miksi Jeesus ei itse tehnyt kaikkia kansoja opetuslapsikseen - mitä tärkeämpää tekemistä Hänellä oli? Miksi toiset ihmiset kertovat kokeneensa Jumalan ihmeitä, joilla ovat kääntyneet kristityiksi ja toiset eivät näe ihmeitä vaikka kuinka etsisivät?

Kysymys 9: Ovatko ihmeet totta?
Ihmiset puhuvat rukouksen parantavasta voimasta. Moni kertoo kuinka Jumala parantaa sairauksia. Onko missään kuitenkaan osoitettu että rukous parantaisi placeboa paremmin, ja että rukous oikeasti parantaisi jotain sellaista jota lääketiede ei muuten parantaisi tai jotka eivät muuten paranisi? Miksi Jumala ei tiettävästi esimerkiksi paranna amputoituja? Onko paranemisiin ihmeisiin nojautuminen uskon heikkoutta, jotain sellaista johon joutuvat turvautumaan vain uskossaan heikot, jotka eivät muuten pystyisi uskomaan?

Kysymys 10: Miksi kristinusko?
Maailmassa on monia uskontoja. Ne kaikki sanovat olevansa oikeita uskontoja. Ne kaikki kertovat että niiden Pyhät Kirjat ovat Jumalan Sanaa, täynnä viisautta. Kaikki ne kertovat että heidän Pyhä Kirjansa sopii hyvin todellisuuteen ja havaintoihin, ne kaikki ovat mahdollisia. Jokaisen uskonnon uskovaiset myös tuntevat sisäistä varmuutta siitä että uskovat oikein ja Totuuteen -ja melko usein vielä yhtä suurella varmuudella että muut ovat väärässä. Toisaalta jopa yltiöuskonnollisuudesta syytettyjä "Älykkään Suunnittelun" ihmisiä, jotka itse sanovat edustavansa tieteellistä näkökantaa sille onko suurempaa Älyä, josta ihminen on peräisin, ovat sanoutuneet täysin irti siitä että voisivat kertoa että äly olisi Jumala. Se on toki yksi vaihtoehto, mutta miten me tiedämme sen että se on juuri se ainoa oikea?

Kysymys 11:Monoteismi, kolminaisuus, muut Jumalat ja Saatana:
Raamatussa puhutaan muista Jumalista. Toisten Jumalien olemassaoloa ei kiistetä -päinvastoin, 2. Moos 18:11 sanotaan että Herra on kaikkia muita jumalia suurempi. Ja kymmenessä käskyssäkin (2. Moos 20:3) kielletään vain muiden jumalien pitäminen, ei niiden olemassaoloa. Miksi muiden jumalien olemassaolo kuitenkin kiistetään nykyisin? Kristinuskoa pidetään myös kolmiyhteisenä mutta monoteistisenä. Ymmärtäisin sen, että Jumala tulee maan päälle ihmishahmossa, mutta kun mennään siihen, että se joka tulee maahan on Jumala, mutta Jumalassa on lisäksi kaksi yksikköä, jotka eivät tulleet maan päälle, alkaa yksijumalaisuus vaikuttaa erikoiselta; Kuva neuvostosta, jossa on yksi yhteinen perhe, joka koostuu kolmesta erillisestä perheenjäsenestä tuntuisi järkevämmältä. Toisaalta Raamatussa kielletään ainoastaan muiden Jumalien palvonta, mutta ei kielletä niiden olemassaoloa: Voiko muidenkin uskontojen edustaja siis palvoa olemassaolevaa Jumalaa? Entä mihin Saatana sopii tässä kokonaisuudessa: Jos historiaa nähdään Jumalan ja Saatanan tahdon välisenä taisteluna, on vastakkain ikäänkuin hyvä Jumala ja paha Jumala, joista paha Jumala on vain paljon heikompi. Eikö tämäkin ole jonkinlaista moneen Jumalaan uskomista. Lisäksi tarve Saatanan olemassaololle on jännittävä: Tuntuu siltä kuin Saatanaa tarvittaisiin jotta Jumala voitaisiin vapauttaa vastuusta siitä että maailmassa on paljon kärsimystä.