Esitän jälleen yhden syyn sille miksi uskovaisille ei kannata puhua. Tällä kertaa aiheena on, teoreettisesti erittäin epätodennäköinen mutta ehkä mahdollinen, vaihtoehto. Nimittäin se, että uskova kääntyykin ateistiksi. Kaikkia todennäköisyyden lakeja vastaan ; Käytännössähän hihhuli ei voi kääntyä, koska hänen maailmankuvansa ja itsetuntonsa rakentuu lujasti heidän uskonsa varaan.
Tällä kertaa sinun tulee myös virittää ironiamittarisi päälle ja kytkeä sarkasminsietokykysi äärimmilleen. Olen pahoillani. Tai, oikeastaan en.
Ja mutta nyt "tämän päivän epistolan" kimppuun.
Jokainen meistä on kohdannut uskovaisen, joka perustelee uskontoa myös sillä, että jos on ateisti, niin "saa olla psykopaatti" koska "ei ole oikeaa ja väärää, ei rangaistusta, ei lakia". Tappaminen ei ole enää väärin. Toisin sanoen uskovaiset perustelevat että ateismi sallii nämä asiat, ja että "jos he olisivat ateisteja, he voisivat tappaa kenet vain".
Aluksi voitaisiin toki ajatella, että kyseessä on argumentti "Olet ateisti, olet paha, olet murhaajasaatananpalvojanatsi vanhurskaiden kivittäjä joka ei halua mitään muuta kuin uskovia pilkata." Mutta ainakaan minä en mitenkään kykene ajattelemaan että tuo kuvaisi minua mitenkään, joten kyseessä ei voi olla tämä argumentin muoto. Koska Uskovahan ei ikinä valehtele ja herjaa. Uskovainenhan puhuu aina totta ja on rehellinen. Tämä ei siksi ole vaihtoehto.
Toinen tapa olisi ajatella, että uskovainen "kertoo ainoastaan itsestään", eli jos hän olisi ateisti, hän kyllä varmasti kokisi tappamisen helpoksi. Käytännön esimerkki, Dr. Grady McMurtry - evankelista ja kaikkea - toimii mainiona esimerkkinämme siitä että näin ei ole kaikkien kanssa. McMurtry nimittäin on lausunut noin nimennyt että:
"We have a person who, unfortunately, thought that humans had no more value than cats and dogs - and unfortunately, I think, probably felt the same way about themselves."
...
"And so what happens? If we are nothing but thinking animals, and if you have excess people, then you can just put them in a bag, throw them in the river the way you would too many kittens or too many puppies."
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että päätelmä perustuu siihen että ON OIKEIN hukuttaa niitä eläimiä. Muutenhan ihmisien tappamiseen ei voitaisi yhdistää samaa oikeudellisuutta. Jos ihmisen eläimellisyys oikeuttaa tappamisen, se tulee McMurtryn argumenttiin sitä kautta että eläimiä on oikein hukuttaa. McMurtry ei selvästi kuitenkaan puhu itsestään, koska artikkeli loppuu lauseeseen:
"Dr. McMurtry taught evolution for 20 years in public schools before he became a creationist and eventually accepted Christ as his Savior and Lord."
McMurtry on toisin sanoen edustanut vastustamaansa kantaa, eikä suinkaan ole tappanut ihmisiä. McMurtry toisin sanoen ei "viittaa itseensä", vaan meidän tuleekin ajatella että jotkut uskovaiset ihmiset voivat OIKEASTI ajatella noin. Koska jos kukaan ei kokisi tappamista oikeutetuksi ateistina, ei uskovainen voisi käyttää sitä argumenttinaan. Koska, kuten jo mainittua, uskovainen ei koskaan valehtele. Joten näitä ihmisiä ON. MOT.
Tästä seuraa se, että on olemassa uskovaisia jotka ovat oikeasti psykopaatteja: Heille maailmassa ei ole esteitä murhaamiselle, raiskaamiselle ja koirien hukuttamiselle, jos näkymätön mahtimies ei istu taivaissa tarkkailemassa ja aina valmiina rankaisemaan. Muutenhan tässä moraalittomuusargumentissa ei olisi mitään sisältöä, jolloin sitä ei käytettäisi.
Tätä kautta pääsemmekin siihen että ateisteja on aina turvallista käännyttää mutta uskovaisia ei. Ateistinen psykopaatti kun on jo linnassa, mutta uskovainen psykopaatti on aikapommi, joka vain odottaa passiivisena laukeamistaan:Siksi ei kannata vastakäännyttää uskovaisia, voit vaikka joutua kontrollin kadottaneen psykopaatin ensimmäiseksi uhriksi!
Siis tietenkin ajatteluni pätee vain jos uskovaiset ovat sanomisineen luotettavia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti