torstai 1. tammikuuta 2009

Foorumikristillisyys

Saastaisessa huoneessa keskusteltiin foorumikristityistä, jotka edustavat sellaista näkemystä joita minusta kuvaa Ken Follettin "Taivaan pilarit" -kirjan huonoa pappia ; Kirjan sivulla 901 on seuraava kohta:

"Hän oli pahimman lajin kristitty, Phillip totesi: Hän omaksui kaiken kielteisen, tuki jokaista pannajulistusta, piti kiinni kaikista kieltäymyksen muodoista ja vaati ankaraa rangaistusta jokaisesta rikkomuksesta; Mutta hän jätti huomioimatta kaiken kristinuskoon kuuluvan myötätunnon, kielsi sen armeliaisuuden, rikkoi räikeästi sen rakkauden etiikkaa vastaan ja piti pilkkanaan Jeesuksen lempeitä lakeja. Sellaisia fariseukset olivat Phillip ajatteli; Ei ihmekään että Herra aterioi mieluummin publikaanien ja syntisten kanssa."

Esiin tulee nimittäin selvästi se, että foorumin Herran seuraajat osaavat ottaa kantaa siihen kuinka esiaviollinen hairahtuminen "oman kihlatun puolison kanssa" on syntiä. Ja he innolla kommenteissa asti puolustavat että ehkäisyn opetus ei toimi, koska "kännissä sitä unohtaa". He unohtavat että esimerkiksi minä en ole koskaan "kännissä unohtanut". He unohtavat, että uskovainenkin voi hairahtua, eikä tee tätä välttämättä kännissä. He unohtavat että he kieltävät myös masturboinnin, josta ei tunnetusti saa sukupuolitautia. Toisin sanoen: Sukupuolitauti on vain pelote tai jotain, jolla he tukevat jotain jota he pitäisivät vääränä vaikka ainuttakaan sukupuolitautia ei olisi olemassa. Se ei siis ole se perustelu, joka heillä on, ja sen käyttäminen tuntuu suoraan sanoen keinotekoiselta. Sanotaan suomeksi: "Kusettamiselta". He vetoavat jotain joka ei muuta tilannetta olipa se miten tahansa.

Nämä foorumikristityt muistuttavat kommenteissa, kuinka uskonnon vaihtamisnen joka viikko voi tulla kyseeseen jos ei olla kristittyjä vaan ollaan suvaitsevaisia. He vetoavat että fiiliksen pohjalta ei saisi vaihtaa uskontoa. Kuitenkin yleensä se on kuitenkin niin, että jos ihminen pitää jotain uskontoa pahana, se ei saa suosiota. Joten kristinusko ei suinkaan muuta ihmisiä hyväksi vaan enemmänkin vetoaa siihen mitä nämä jo valmiiksi pitävät hyvänä. Tämä tulee esiin jopa Dawkinsin "Jumalharhassa". Siinä kun kerrotaan käytöstutkimuksesta: Uskovaiset ja ateistit pitivät samoja asioita hyvinä, eikä eroa ateistin ja uskovaisen välille saatu näiden toiminnan kautta. Uskonto ei siis ollutkaan se selittävä ero. Uskonto ei suinkaan muuta hyväksi vaan hellii sanomalla enemmänkin jotain siihen suuntaan että "se mitä koet hyväksi myös on hyvää"; Ei siis mitään sellaista jota ei voisi korvata hyvällä itsetunnolla. Tämä tukee tätä ajatustani uskonnon suosion syistä. Jokinhan ajaa toiset uskonnot suosituimmaksi kuin toiset. Ja tässä näkemyksessä ei tarvita yliluonnollisia Jumalan tukivoimia taakse, vaan ihmiset tekevät sen itse.

Toinen tärkeä juttu foorumikristillisyydessä on vastuukommentointi. Kotvalainen esittää asian saastaisessa huoneessa seuraavasti: "Kristillinen usko velvoittaa kristittyä. Ateismi ei velvoita yhtään mitään. Ateisti voi kyllä omata hyviä moraalisia periaatteita, mutta ne eivät nouse hänen ateismistaan. Hän on valinnut ne, koska katsoo ne itselleen ja ympäristölleen hyödyllisiksi. Ateisti, toisin kuin kristitty, ei myöskään katso olevansa absoluuttisessa vastuussa tekemisistään. Kristitty uskoo olevansa vastuussa kaikesta, mitä tekee ja jättää tekemättä."

Hän on tässä kohden suorastaan ristiriitainen. Se johtuu siitä että hän ei ole ymmärtänyt mitä ateistit itse asiassa sanovat. Ja tämä on kenties se ainut juttu joka kaikessa ateismissa on yhteistä, tietenkin sen lisäksi että Jumalat kielletään: Ateismi ei sellaisenaan syötä käskymuotoista moraalia. Tämä tarkoittaa sitä että ateistilla ei ole mitään jonka syyksi sysätä tekonsa. Tämä on olennaista ateismissa: Siinä missä Hitlerin seuraajat puolustautuivat pahanteon edessä sanomalla "Se käski", ateisti ei voi tehdä tätä. Kun ateisti toimii hyvin, syy on ateistissa itsessään eikä missään muussa. Kun ateisti toimii pahasti, syy on ateistissa itsessään eikä missään muussa. Ateismi ei tarjoa suojaa. Ateismi ainoastaan sysää vapauteen, uskovaiset ovat oikeassa siihen asti että se ei jaa "licence to kill" -kontrakteja, eikä toisaalta pistä "thou shalt not" -mahtikäskyjä. Toisin sanoen: Ateistilla on suurempi vapaus toimia; Ateismi kun ei rajoita ja pistä seiniä näiden ajatusten ja toimien eteen. Ja tämä taas on eksistentialistisen Sartren mukaan sama asia kuin vastuu. Tällä määrittein uskovaisuus ei siis tarjoa vastuutta, vaan vastuuttomuutta koska se tarjoaa ne sitoumukset ja käskyt. Tästä ateistin näkökannasta uskovaisuus tarjoaa vain tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta ja jatkaa tästä palkkio-rangaistus -menettelyllä. Uskovainen on tätä kautta ikään kuin orja. Tämä tarkoittaa sitä että uskovainen voi toimia aivan oikein, mutta hän ei saa tästä samanlaista ansiota kuin ateisti, koska uskovainen vain tottelee ja seuraa.

Syy on erilaisissa tavoissa katsoa maailmaa. Jos uskovainen katsoo ateistia vain omasta lähtökohdastaan, tottakai ateisti on paha ja uskovainen hyvä koska uskovainen on sen näin määritellyt. Samoin käy jos ateisti katsoo uskovaista vain omasta vinkkelistään. Toinen on raukkaparka ja säälittävä ja komentotaakassaan itse asiassa täysin kyvytön aitoon moraalisuuteen; Moraalisuus kun on "jumalan tahdon noudattamista" eli käskyjen seuraamista mukisematta. Ne asiat joita käskyt eivät sido eivät ole moraalisia, vaan neutraaleja asioita. Uskovainen ei voi tätäkään kautta saada ansioita. Mutta olen vähän karsaasti katsonut niitä jotka "itsensä ylentävät ja toiset alentavat" päättämällä määrittelyt. Tämä on vain vallankäyttöä, ja itsekehua ja toisten herjaa. Enkä pidä niitä hyvinä lähtökohtina moraalisuuteen.

Koska uskovaiset kuitenkin muiden ihmisten tapaan heijastavat omaa itseään kun he tulkitsevat ateismia, nämä kommentit on otettava myös toista kautta. Mitä uskovaiset näkevät itsessään ja jota he pelkäävät ateismissa? Tälle ilmiölle on hieno nimi "projektio". En ole yllättynyt jos foorumikristityt ovat äänekkäitä koska pelkäävät ateistista vallankumousta, eli sitä että yhteiskunta yhä suuremmissa määrin sallii ateistisen elämäntavan. Ja he pelkäävät tätä koska heistä usea on vain kontrollissa oleva psykopaatti keskuudessamme. Heidän pelkonsa siitä että ateistit tappaisivat ihmisiä ja eläimiä tunteettomasti johtuu siitä että he pelkäävät jotain itsessään. Se taas kertoo enemmän foorumikristityistä kuin ateisteista.

Sillä virhe on yhtä syvä ja olennainen kuin ne foorumikristittyjen valtionkirkon jäsenille esittämät naurettavat kommentit, joiden mukaan Luterilaiset uskovat että kun vauvana on kerran kasteella, se riittää. Luterilaisten suusta en ole koskaan kuullut mitään tämän suuntaista. Samoin kuin en ole kenenkään ateistin sanoneen että olisi oikein tappaa ihmisiä surutta, tai että ateismi jotenkin poistaisi vastuun ; Päin vastoin, ateistit hokevat sitä miten ateismi tuo vapauksia, joka tarkoittaa sitä että he sanovat samalla että heidän vastuunsa on tavallista kristittyä suurempi. Ainoat sodan ja tappamisen puolestapuhujat jotka tiedän ovat olleet kristittyjä. Mutta ehkä tämä ateistin vapaus ja uskovaisten tottelevaisuusasenne on se syy sille, että näin on. Jolloin selittyy sekin miksi juoksuhaudoissa ei ole ateisteja.

2 kommenttia:

Maija Mäkelä kirjoitti...

Kokeilen, onnistuuko kommentointi uudella systeemillä.

Kirjoitin äsken Oljenkortta veistämässä - blogiin seuraavaa. Sopinee sinullekin:

"Antakaa minulle kiinteä piste, niin vipuan maan paikoiltaan... "

Tiede uskoo sen pisteen löytävänsä. Usko tietää sen jo löytäneensä... Todellinen skeptismi epäilee pisteen olemassaoloa. Realisti ei välitä koko kysymyksestä, vaan rahastaa tasapuolisesti kaikkia. Niinkö?

paahtoleipä kirjoitti...

Tai sitten Piste on tavallaan turha kysymys heille: Parempi vertaus olisi kenties se, että loogikot kuvittelevat tietävänsä pisteen, tiede etsii vipua ja usko tietää sen pisteen jo siirtäneensä.

Realisti katsoo ehkä sivusta ja tajuaa, että uskonnon nimissä voidaan rahastaa. Sen nimissä ei tosin voi koskaan huijata kaikkia kaiken aikaa. Mutta joitain kaiken aikaa ja kaikkia jonkin aikaa, kenties.