tiistai 27. tammikuuta 2009

Hyvät ennustajat.

Ennustaminen on taatusti taito. Esimerkiksi "Paholaisen Asianajaja" -kirja (se skepsiksen kirja ei se blogi) kertoo että satunnaisesti valitut kuvailevat sanat sopivat paljon ihmisiin. Onnistuminen on niilläkin hieman parempi kuin 50%. Tämä testattiin horoskoopeilla. Jos nämä listojen sanottiin kuvaavan juuri sitä vastaajan omaa horoskooppia, luku vielä kasvoi.

Mutta tämän päälle voidaan vielä tehdä hyviä arvauksia. Ne ovat sellaisia jotka näyttävät sanovan jotain, mutta sanovatkin montaa asiaa tai jotka ovat yleisiä, tai ilmiselviä. Näitä ei ole välttämättä helppo keksiä.

Ennustaja voi siksi oppia kertomaan näitä asioita, ja hän on paljon maallikkoa parempi. He ovat ammattilaisia, jos osaavat tämän. Tällöin he osaavat ennustaa, eivät katsomalla tulevaisuuteen, vaan tekemällä menneisyys ja nykyisyyspohjaisia analyysejä kansasta ja vetämällä tästä linjoja.

Tältä kannalta olisi hauskaa mennä tekemään ennustamisesta tieteenala. Se ei taitaisi olla parapsykologiaa. "Tulevaisuuden ennustamisen" oppituoli voisi olla mielenkiintoinen professuuri. Joutuisikohan sitä aina puolustamaan että ei ole parapsykologi? (Jolloin skeptikot eivät pitäisi) Vetäisivätkö parapsykologit väitteen että heidän alaansa opetetaan yliopistossa? (jolloin parapsykologit eivät pitäisi.)

Mutta monella tavalla hyvä olisi tämä oppiala:

Ensiksikin sitä voisi ennustaa milloin kukakin keskustelukumppani todennäköisesti kuolee. Se olisi siisti aamupöydässä kolleegalle heittää. Että pöytään naksahtaisi arvio elintavoista, sukupuolesta ja tämän geeneistä sekä siitä miten pienhiukkasalueella elää. Ja onko alueella pahoja pultsareita ja muita rellestäjiä örisemässä. Varmasti ilahtuisi se työkaveri kun kuulisi että "todennäköisyysarvioni mukaan Teille nasahtaa nalli viiden vuoden päästä marraskuun 16. +-15% 95% todennäköisyysvälillä. Että olkaa hyvä vaan tiedosta." Varmasti tykkäisi. Paitsi jos olisi samalla alalla, jolloin se tietäisi sen kaiken jo itsekin. Ja olisi lisäksi kilpailija sen kanssa. Mutta kun sen tiedon saisi, niin kuntoilisikohan sitä sitten enemmän? Entä kun tämä muuttaisi ennustetta, niin voisiko sanoa että "Hähää, tänään taas kusetin kuolemaa viiden minuutin verran! Rääh." Jos olisi uskovainen, niin voisi miettiä kuinka Saatana kyllä purisi häntäänsä, kun "ei vieläkään saada tuota". (Helvettiinhän sitä joutuisi, kun ennustaminen on Raamatussa kielletty. Mutta pelastuisiko jos muuttaisi nimen "profetioinnin laitokseksi"? Ainakin Raamattu näyttää tälläiseltä. Että ennustaminen on pahio mutta profetiointi on hyviö.) Vai olisiko sittenkin paha mieli, kun ennustettaan vääristäisi. Voisi käydä ammattiylpeydelle se jatkua epäonnistuminen, jonka aiheuttaisi itse kaiken maailman vääristelevillä kepulikonsteilla.

Toisekseen, alkaisivatkohan ihmiset tulla kyselemään ennusteita tältä : Että minkänälöinen on seuraavan viikon voittolotto (joka ei olisi alan selvitettävissä oleva asia, mutta kysyisivät kuitenkin.) Eivät ymmärtäisi että ennustaminen olisi vain arviointia, eikä oikeaa tulevaisuudennäköä joka ei sattumaan sopisi. (Eli voisi antaa arvion arvotaanko seuraavalla viikolla lotto. Tätä ei moni arvostaisi.) Jonoon tulisivat kysymään että milloin heidän lapsi oppii puhumaan, ja onko etanalla huomenna sarvet pystyssä.

Kolmanneksi voisi kysellä että olisiko Jeesus tulossa seuraavalla viikolla tai joku tietty päivä. Oppiala varmaan sanoisi että olisi epätodennäköistä, eli sellaista ennustetta ei kannattaisi antaa. Mutta jos toisella olisi vakaumus että silloin taivaat aukeaa. (Että Tä-Däng) ja sieltä hyppäisi hipin näköinen mies vaaleassa puvuntakissa ja perässä olisi valtava määrä Taivaan enkeleitä joilla kaikilla on harrikat ja konetuliaseet, ja toisaalta maa aukeaisi (Että ry-rysk) ja sieltä nousisi sellainen punaihoinen mutantin näköinen kaveri ja iso kasa pelastusarmeijan mummoja jotka kertovat kaikille seteliuudistuksesta, niin uskaltaisiko ja saisiko kertoa että ennusteen mukaan ei. Vai olisiko poliittisesti korrektisti hiljaa tai sanoisi että "eräiden uskonnollisten näkemysten mukaan näin on" vaikka tämän se kysyjä tiesi jo ennalta kun hän sitä näkemystä itse edustaisi. Että olisiko pettynyt tämä uskovainen siihen että kysyy että "tapahtuuko" niin toinen sanoo "sinusta kyllä", vaikka sen mielipiteensä on koko ajan itse tietnnyt. Miettisikö että kumpi on pahempi vaihtoehto (Se professori-ennustaja, ei se partahippi tai mutanttimies), kertoa ennuste vai selittää ympäripyöreää.

Neljänneksi tästä oppialasta tulisi varmasti skeptikoiden suosima. Niin nuoret, hyvin koulutetut, älykkäät ja erittäin skeptiset kävisivät ennustajilla ja haluaisivat ennustajan henkilökohtaisia tulevaisuusennusteita. Olisihan se siistiä, kun ne samat sitten toisaalla haukkuisi kun ennustaminen on niin huono ja epätieteellinen asia. Huutaisi että "Huijareita". Paitsi tietysti ne, joilla ne itse kävisi, jotka olisi aitoja. Kun olisi skeptikosta kuitenkin ihan eri asiat ne.

Sitten viidenneksi voisi tietysti ennustaa milloin jää itse eläkkeelle, ja tehdä aamukamman tästä. Että "count down alkaa nyt". Alussa olisi aamukampa ja lopussa aamukasa piikeistä. Minä tiedän jo sen päivän. (Ellei laki muutu.)

Ei kommentteja: