Minkälaiset ihmiset pelaavat roolipelejä

Ihmiset pelaavat roolipelejä. On selvästi havaittavissa että roolipelaajat ovat tietyn näköisiä ja oloisia. On vaikea tietää, johtuuko se siitä mitä tunnit sisällä ilman parturia ja metallimusiikkia kuunnellen johtavat, vai onko tila jo valmiina. Roolipelaajista epäselvää on vain se, tekeekö roolipelaaminen hulluksi vai ovatko roolipelaajat hulluja. Vuosien empiirinen kokeilututkimukseni ei ole johtanut tuloksiin. Enkä muista olinko sekaisin jo valmiiksi kun luulin saavani tuloksia.

Kuitenkaan satunnaiset ihmiset eivät ala pelaamaan roolipelejä. Roolipelaamisen aloittajilla on varmasti enemmän vapaa -aikaa. Lisäksi hänellä on tavallista mielikuvitusta, tai hän on vaihtoehtoisesti katsonut liikaa fantasiaelokuvia, kuunnellut liikaa fantasiametallia tai lukenut fantasiakirjallisuutta tai pelannut tietokoneroolipelejä. Maailma on tullut jotenkin tutuksi. Ja se näyttää kuitenkin olevan hyvää mielikuvitusta parempi houkuttaja. Toisin kuin yleensä luullaan, roolipelaajat eivät ole sellaisia joilla olisi keskivertoa vähemmän ystäviä. Sillä pelaaminen vaatii ryhmän, jonka kanssa sovitellaan aikoja. Roolipelaamisen voi aloittaa vasta kun tuntee riittävästi porukkaa. Toki valmiiseen porukkaan pääsee usein jonkun "ylisosiaalisen solun" kanssa. Jotkut yksilöt ovat tärkeitä solmukohtia, jotka vetävät piiriin myös niitä joilla vähemmän hulluja tai hulluiksi haluavia kavereita.

Roolipelit eivät sen sijaan vaadi välttämättä paljon rahaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että ne eivät yleensä olisi kallis harrastus. Sääntökirjojen hinnat ovat lisäosineen monesti sen tasoisia, että luulisi että ne olisi tehty mithrilistä. Tai että ne sisältäisivät salaisen kullan valmistuskaavan.

Roolipeleissä pelaajilla on erilaisia pelityylejä. Syyt ovat pelaajan persoonassa, ja asenteissa peliä kohtaan. Osa ottaa pelaamisen toista vakavammin, osa kevyemmin.
1: Rules lawyer on tyyppi, joka on opetellut sääntökirjan kuin monet Raamatun. He muistuttavat mielellään muita jos he tekevät sääntövirheitä. He myös osaavat etsiä porsaanreikiä säännöistä. (Eräs esimerkkitapaus osti DD:n toisen editionin kirjat, ja meni tämän jälkeen kammioonsa laskimen kanssa. Takaisin tuli jotain melko pelottavaa.) Näissä pelaajissa hyvänä puolena on se, että heillä yleensä on ne sääntökirjat, joten sinun ei tarvitse niitä ostaa. Lisäksi pelaaminen on yleensä reilumpaa, koska samat säännöt soveltuvat kaikille. Sillä muutoin pelinjohtajan ja pelaajan kaveruussuhteen taso ja muut asiat voivat vaikuttaa jopa ylättävän paljon siihen miten tilanne tulkitaan. Huonoina puolina voisi sanoa sen, että nämä sääntönikkarit voivat häiritä peliä, sillä he usein muistuttavat myös sellaisista muutoksista jotka ovat ihan hyviä.
2: Munchaajat. Näillä pelaajilla on tärkeää vain yksi asia. Se, kuinka kova hahmo heillä on. Tähän asiaan he panostavat. Tämän luonteen järkähtämättömyydestä on eräs esimerkki: Meille annettiin tilaisuus heittää hahmot siten, että sai joko järjestää tulokset itse tai sitten statistiikka heitettiin suoraan paikalleen, mutta tämän sai heittää uudestaan niin monta kertaa kuin halusi. Yksi kaveri sitten heitteli valehtelematta muutaman tunnin niitä statejaan. Olihan siellä tietysti muutama 18. (3 6 -särmäisellä nopalla)
3: Loottaajat. Näitä pelaajia ei niinkään kiinnosta hahmon kovuus, vaan se miten paljon kovempia tavaroita ne saavat itse pelissä. Heitä ei innosteta vain antamalla heille sankarihahmo. Parhaiten heidät pitää iloisina antamalla heille sarjassa vain hieman parempia esineitä. (Pelitasapainon vuoksi muille voi antaa harvemmin, mutta kunnon harppauksia.)
4: Hahmon suunnittelijat, jotka keskittyvät siihen minkälaisia hahmoja he haluavat pelata. Heitä ei yleensä juuri kiinnosta statistiikka, vaan he kirjoittelevat hahmoille monisivuisia taustakertomuksia. Joista he olettavat muidenkin olevan kovin kiinnostuneita ja peräti osaavan ne. Toki moni voisi sanoa että Munchaajat ovat yhden tyypin hahmonsuunnittelijoita. Hyvänä puolena on se, että peliin tulee mielenkiintoisia hahmoja. Huonona puolena on se, että peliin tulee "mielenkiintoisia" hahmoja.
5: Peliin keskittyjät, jotka kehittävät hahmon persoonaan ja eläytyvät. He eivät välttämättä ole niin nuukia sen suhteen minkälainen hahmo heillä on. (Usein ovat.) He ovat harvinaisia, ja he voivat kehittää peliä. Tosin jos heitä on paljon, pelistä tulee aika haastavaa ja tiukkapipoistakin puuhaamista.
6: Aivot narikkaan tyypit, jotka keskittyvät härväämiseen. Hyvänä puolena on se, että eloton peli saattaa saada eloa. Huonona puolena on se, että hyväkin peli voi saada kuoloa.