Hyvä Paavi!

Tämän päivän 100 -lehdessä kerrotaan siitä, kuinka Paavi oli ilmoittanut puhuvansa paljon ja vakavasti lapsiin kohdistuneista hyväksykäytöistä. Tämä aihe onkin ollut nyt ajankohtaista. 100 -lehdessä loppukaneettina oli sitä, kuinka Paavin olisi pitänyt toimia toisin. Siinä korostettiin käytännön toimia puheen sijasta.

Mielestäni kaneetti on väärässä. Sillä puhuminen vaikuttaa mielipiteisiin. Paavin kommentti vaikuttaa erityisen paljon katolisten mielipiteisiin. Kommentoinnillaan Paavi sanoo aivan suoraan, että katolinen kirkko ei hyväksy toimintaa. Eikä katso sormien läpi vain sen takia että "nohnoh, samaa uskoa kuitenkin kannatetaan".

Toisin sanoen, paavi onnistuu siinä missä Suomen asiallisesti uskovat epäonnistuvat. Sillä olen huomannut, että suomalaisilla uskovaisilla tuppaa olemaan sellainen tapa, että he eivät koskaan kritisoi hihhuleita. Päin vastoin, jos hihhuleita kritisoi, nämä asialliset uskovaiset saattavat jopa loukkaantua, että tälläisiä asioita ja toisten uskontoa loukataan. Jos kertoo uutisia, joissa kerrotaan ikävästi toimivista hihhuleista, he loukkaantuvat. Toki on ymmärrettävää, jos he hermostuvat silloin jos ateisti tekee väärää dikotomiaa, eli rinnastaa kaikki uskovaiset hihhuleihin. Ymmärrettävää se on silloinkin kun he satunnaisesti lukevat tätä blogia, eivätkä voi mitenkään järkevästi tietääkään mikä on homman nimi.

Suuttuminen on siis tältä osin ihan asiallista ja luvallista. Tai ainakin ymmärrettävää. Se suotakoon, siihen suorastaan kannustettakoon.

Mutta olen kuitenkin ollut huomaavinani, että maltilliset uskovaiset liikuskelevat ateistejen blogeilla ja ateistien parissa, ja toki ihan asiallisesti kritisoivat ateisteja. Puuttuvat ylilyönteihin aktiivisesti. Ja usein syystä. Mutta mikä merkillisintä, samantapaiset argumentit joita sovelletaan ateisteihin saavat olla heidän puoleltaan ihan tyystin rauhassa. En muista että jossain olisi uskovainen vakaumuksensa tunnustaen puolustanut ateisteja hihhuleiden herjoja vastaan. Tämä kahtiajako kertoo minusta jotain piilossa olevista näkemyksistä. Siitä, kuinka uskonnollisia hihhuleita tulee sallia, "kun ne nyt kuitenkin on uskossa, toisin kuin ne ateistit".

Paavi nosti esiin vakavan asian katolisen kirkon piiristä. Hänen ei olisi tarvinnut. Kaikki tietävät asiasta joka tapauksessa. Paavin lausunto oli sen sijaan katolisen kirkon virallinen kannanotto. Kannanotto siitä että he eivät salli kardinaaleiltaan ja papeiltaan mitä vain. Että korkea kirkollinen asema ei anna mitään hyssyttelyoikeutta. Että heitä voidaan kritisoida vaikka he "jakavatkin saman uskon".

Eli minulta lähtee tänään iso peukku Paaville!