sunnuntai 20. huhtikuuta 2008

Miltei Ymmärrettävää.

Pätkällisen pohdinnan jälkeen olen hieman alkanut yhdistämään asioita. Seurauksena kristittyjen tulee noudattaa Vanhaa Testamenttia ja samalla hylätä se. Ja vihdoinkin tuossa alkaa olemaan ehkä hieman järkeä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että ryhtyisin kristityksi. Jos jossain buddhalaisten näkemyksessä on järkeä, voin tietenkin sanoa että siinä on järkeä ryhtymättä buddhalaiseksi. Siispä otan vapauden sanoa saman kristinuskon puolelle.

Alussa oli Jumala. Jumala oli erehtymätön ja täydellinen ja kaikkivoipa. Hän sanoi että asioiden pitää olla näin. Jumala valitsi omaksi kansakseen juutalaiset, jotka olivat ihmisiä ja erehtyväisiä. Tämä asia ilmoitettiin tietenkin vain juutalaisille itselleen, jolloin seurauksena yksi kansa itse kertoo muille olevansa valittu kansa. Tämä kuulostaa muista tietenkin epäilyttävältä, mutta hei, Jumala ei välitä heistä anyway. He eivät ole mitään valittua kansaa, eikä Jumala siksi vaivaudu heitä vakuuttelemaankaan.

Sitten tämä erehtymätön Jumala huomaa, että asioita tulee muuttaa ja hän lähettää Poikansa Jeesuksen selittämään asioita hieman eri tavalla, kuin mitä oli itse aluksi selittänyt, olematta kuitenkaan korostamatta niitä eroja vaan pikemmin korostamaan samanlaisuutta. Erehtymätön ja kaikkivoipa Jumala siis muutti mieltään moraaliasioiden todellisuudesta niin radikaalisti että Isänsä perinteistä maneeria kärsivällisempää Jeesuhahmoa tarvittiin kertomaan asiasta ihmisille.

Juutalaiset, jotka olivat kuulleet aikaisemmin Jumalan sanat, ja jotka pitivät Jumalaa erehtymättömänä ja kaikkitietävänä auktoriteettina, eivät pitäneet siitä että joku rivien välissä vihjasi, että erehtymättömän Jumalan kannanottoihin tulisi tehdä muutoksia. He kokivat loukkaavana että kristityt eivät olleet kuten muut vääräuskoiset ja keksineet omaa jumalaa, vaan muuttivat juutalaisten Jumalan mielipiteet. He kokivat, että uusi uskonto on erityisen eksyttävä, koska uuteen Jumalaan uskominen on vaikeampi perustella, kuin vanhan uskon oppimuutokset. (Katso vaikka luetteloa :Jehovan Todistajien oppimuutoksista - läpi ovat menneet kuin kuidut!) Lisäksi he eivät taatusti pitäneet ajatuksesta, että "valitun kansan" konsepti laajennettiin koskemaan muitakin. Vaikka mitään ei oteta pois, naapurille antaminen tuntuu ikävältä. (Se on vähän kuin se, että naapuri ostaisi uuden auton. Oma auto ei tästä hajoa tai lakkaa olemasta, mutta kyllä se vaan silti niin pirusti kismittää...)

Hyvä; Koska vanha testamentti sisältää jumalan vanhoja, jo muuttuneita, mielipiteitä ja sääntöjä, niin kristittyjen ei tarvitse noudattaa sitä. Mutta koska Jumala on sama, on Vanhassa Testamentissa kuitenkin jotain samaa kuin Uudessa Testamentissakin. Ja koska Jumala on erehtymätön, on Vanhaa Testamenttia käsiteltävä Jumalan sanana ja totuutena aikansa ihmisille.

Saattaa ollakin niin, että moraali on tilanneriippuvaista, että kivikauden moraalinormit eivät enää kunnolla pelitä paimentolaisuudessa, paimentolaisuuden ei maanviljelyssä, eikä maanviljelyn kaupunkiympäristöissä. Tämän mukaan voidaan ajatella että uuden testamentin aikoihin vanhan testamentin kirjoitukset olivat "vanhoja" ja toimivat väärässä ympäristössä, joten ne ei enää heijastaneet aikaan ja tilanteeseen sopivia moraalikäsityksiä, joten kristityt "päivittivät" pyhät kirjoitukset uusilla.

Ratkaisu ongelmaan olisi se, että Jumalan moraali ei ole "muuttumatonta", "ikuista". Ilmakos minä olenkin aina jo alitajuisesti kavahtanut "moraaliabsoluuteista" julistavia. Mutta aikaisemmin olen luullut, että kyseessä on ollut se, että he ovat tekopyhiä pyrkyreitä, jotka pyrkivät sanelemaan dogmaattisest muille "Oikeat Mielipiteet". Mutta takana oli siis vielä jotain muutakin.

Ei kommentteja: