Ei laatikon terävin kultalusikka.

Uncommon Descent -blogissa itse uus -Newton Dembski avasi suutaan. Hän moittii evoluutikkoja siitä että nämä myyvät paljon kirjoja ja menestyvät. Hän syyttää tätä elitismiksi. Hän kehuskelee sillä kuinka he ovat tiiviin keskiluokkaisia ja saavat tästä kautta rahansa.

Hän yrittää hupaisasti kääntää sen, että että Discovery Institutea moititaan siitä että se ottaa ja saa suoria lahjoitusvaroja konservatiiveilta miljonääreiltä. (Jopa Suomen Wikipedia tietää tästä.) Sitä ei siis moitita edes siitä että se myy paljon kirjoja, joissa pyöritetään argumentteja maallikoille kritisoiden aihetta, josta nämä eivät juurikaan osaa mitään. Miljonäärikritisointi tulee siitä että nimen omaan kreationistimiljonäärit tunkevat rahaa jolla DIskoteekki -pyörii. Tämä asettaa kyllä heidän puolueettomuutensa kyseenalaiseksi, sillä kuten vanha sanonta sanoo:

"Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat."

Mielestäni Dembskin "darwinisteille" osoitaama kritiikki ei siksi osu lainkaan, sillä ketä hän pohjimmiltaan syyttää? Kirjanostajia. He taas ovat keskimäärin juuri sitä keskiluokkaista sakkia. Itse asiassa Dembskin pitäisi siksi moittia myös omia kirjojaan ja Behen kirjoja siitä että nämä ovat myyneet melko paljon. Sehän se kun on sitä elitismiä silloin kun sitä harjoittavat ne jotka ovat Dembskin kanssa erimielisiä jostain.

Pohjimmiltaan minusta tuntuu että Dembskillä on enemmänkin surku siitä että hän ei myy tarpeeksi kirjoja. Eli toisin sanoen hän on rakentanut perinteisen WIN-WIN -tilanteen, jossa evoluutikkojaisompi kirjanmyynti tarkoittaa sitä että hänen ajatuksensa ovat laajalle levinneitä, ja huonompi kirjanmyynti näyttää tarkoittavan "elitismiä" ja "miljonäärien rahoilla elämistä".

Tämä olisi melko ovela argumentti, juuri sellainen jota voisi odottaa moninkertaiselta tohtorilta, aikamme professorinerolta, matemaattiselta yli -ihmiseltä, jolla teologiasta saatu Pyhän Hengen inspiraatio on antanut ylivertaiset argumentointikyvyt.

Tosin vain, jos olet merisiilin tasoisella hermostolla varustettu.