Kuolemansynti nro 7: Poliittisuus

Viimeinen kuolemansynti käsittelee uskontojen poliittista vaikuttamista. Tämä eroaa hieman pelastamisesta siten, että se hakee lisävoimia Ainoasta elämän tarkoituksesta ja lopputulos on jotain hieman enemmän kuin näiden osien summa.

Kun uskonnosta tehdään politiikkaa, lakkaa yksilöiden vakaumus kiinnostamasta. Siinä missä pelastaja yrittää käännyttää, politisoituneessa uskonnossa ainoastaan pyritään hallitsemaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olipa vakaumuksesi mikä tahansa, sinun olisi pelattava juuri uskovaisten haluamalla tavalla. Politisoija voi pinnallisesti väittää kannattavansa ajatuksen, uskonnon ja ties mitä vapauksia.

Mutta tosiasiassa hänen näkemyksensä avioliitosta, abortista ja eutanasiasta on oltava normeja. Ja jos heidän vakaumuksensa ei pidä kaljasta, se on saatava pois kaupoista. Toisin sanoen se siitä uskonnonvapaudesta. Politisoitunut uskonto pakottaa ihmiset noudattamaan ulkoisesti tiettyä koodia. Tämä tarkoittaa sitä, että monien vakaumus ja näkemys on vain sisäinen asia, jota ei saa seurata ulkoisesti.

Toki ymmärrän tämän jonkun murhaamisen ja muun kohdalla, koska siinä vahingoitetaan muita. Mutta se, että uskovaiset haluavat hallita esimerkiksi sitä, saako minulle tehdä eutanasian vai ei, tämä on jo eri asia. Esimerkiksi itse haluaisin itselleni eutanasian. En voi toki muiden puolesta päättää enkä haluaisi sitä pakolliseksi kenellekään. Mutta haluaisin päättää edes omasta ruumiistani, ja mielestäni perustellusti, sillä viimeisimpien tietojeni mukaan se ei ole minkään uskonnon omaisuutta. Tai onhan se, lainsäädännöllisesti minun on noudatettava eräiden vakaumuksia ja käsityksiä. Ja vieläpä mielestäni julmimmalla ja epäeettisimmällä tasolla: Lopetetaanhan eläimetkin, ja kärsimään jättämistä kutsuttaisiin eläinrääkkäykseksi. Minun kohdallani eutanasian antamatta jättäminen on siis ihmisrääkkäystä. Sitä kutsutaan monesti kidutukseksi.

Ja tämän rinnalla joku homoparisuhdekielto tuntuu naurettavalta. Jos he eivät halua kunnioittaa muiden näkemyksiä tuon vertaa, tuntuu hupsulta että he kuitenkin ensimmäisenä vaativat kunnioitusta omalle näkemykselleen muilta. Heille kunnioituksen on oltava yksisuuntaista, heitä on kunnioitettava mutta he eivät kunnioita.