tiistai 20. toukokuuta 2008

Kuolemansynti nro 4: Pelastaminen.

Tämä kuolemansynti on seurausta siitä, että Uskovaiset näkevät oman näkemyksensä levitettäväksi, eikä pelkästään vaalittavaksi. Pohjimmainen syy heillä on näennäisesti hyvä. He haluavat pelastaa muut. Tosiasiassa tämä hyvä motiivi kuitenkin synnytetään sairaalla, suorastaan mielenvikaisella, tavalla: Edellä mainitulla perisyntisyydellä. Koska heistä toisinajattelijat ovat vaarassa joutua Helvettiin, he hylkäävät ajattelunvapauden, ja päättävät asettaa itsensä epätasa -arvoiseen tilanteeseen;

He päättävät julistaa toiselle. Julistaminen taas tarkoittaa sitä, että he menevät kaduille ainoana tavoitteenaan saada mahdollisimman monta ihmistä tajuamaan että heidän julistajan omasta näkemyksestä hiemankaan poikkeava maailmankuva on huono ja että se tulisi vaihtaa. Toisin sanoen: He lähtevät kritisoimaan muita. Tämä taas ei tarkoita sitä, että heidän uskoaan saisi kritisoida. Päin vastoin, mitä enemmän julistamista motivoidaan "pelastamisella", sitä suuremmaksi tulee kuilu näiden kahden välillä. Eli: Sitä enemmän julistajan ajatuksissa muita pitää käännyttää ja sitä tiukemmin pitää omasta vakaumuksesta kiinni. Eli muita ei kuunnella eikä edes yritetä ymmärtää heidän näkemyksessään olevia järkeviä asioita, mutta muut pakotetaan kuulemaan ja ymmärtämään miksi julistaja uskoo siten miten uskoo.

Toisin sanoen: Julistaja herjaa. Muut ajattelutavat ovat huonoja, vain yksi on sitäkin parempi. Ja kas kummaa, hän itse on oikeassa jengissä.

Ei kommentteja: