Moraalinen ylemmyys.

Olenkin jo osoittanut monta eri syytä sille että ateisti ei voi ikinä missään olosuhteissa koskaan saada mitään keskustelusta fundamentalistin kanssa. Ei ole mitään väliä sillä montako faktaa ja kuinka suurta logiikkaa käyttää, hihhulin suojaus on läpäisemätön. Haarniska muodostuu taikauskosta ja tyhmyydestä sekä puhtaasta kärsivällisyydestä.

Eli aina jos laitetaan "fundamentals of christianity" vs. "fundamentals of physic" huomaamme perää CMX:n laulun sitaatissa "kun Jumala tulee ei fysiikka kestä" : Fysiikan lait kun joustavat uskovaisen Jumalan vaatimusten edessä.

Tänään aiheena on hihhulein moraali ja käytös, jota he itse noudattavat ja kannattavat, mutta jota eivät muiden oppien kannattajien salli käyttävän heihin sovellettuna.

Fundishihhulin mukaan "uskovainen on aina hyvä". Jos esimerkiksi osoitat että historian aikana Raamatun nimeen on lahdattu porukkaa kuin heinää, kohtaat "Tosi Uskova" -suojauksen. Kenties jotain on ehkä tapahtunut, ehkä joku on polttanut joitain noitia jossain. Tosi Uskova ei voisi hyväksyä näitä tekoja. Ja kun Tosi Uskovat eivät koskaan missään koskaan ole tehneet mitään pahoja tekoja, on näihin vetoaminen pelkkää Tosi Uskon mustamaalaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että uskovainen määrittelee, propaganda -aatteille tyypillisesti, kaikki itselleen epämiellyttävät asiat pois päiväjärjestyksestä määrittelemällä itsensä niiden ulkopuolelle. Tälle tavalliselle tempulle on jopa keksitty nimikin: "No true Scotsman"..

Mutta tottakai kaikkien niiden tahojen jotka hihhuli katsoo "vääräuskoisiksi" mitataan "hedelmiensä mukaan". Jos juttelet fundiksen kanssa, hän viittaa siihen miten "tuhoisa ateistinen maailmankatsomus on", ja miten maailman pahuus on seurausta ateismista. Ateismihan on Saatananpalvontaa, pelkkää materialismia, hedonismia, uhkailun väkivallan ja kiristyksen sallivaa, ilkivaltaan, prostituutioon, homoiluun, lesboiluun ja lastenmurhiin johtava oppi. Vaikka minä en ole tehnyt yllä mainituista teoista ainuttakaan, en voi "Tosi Kristitylle" mennä sanomaan että "ne eivät ole Tosi Ateisteja". Jos taas juttelet Jehovan Todistajien kanssa, he kertovat miten katoliset papit raiskaavat lapsia, mikä kertoo siitä miten katolinen kirkko "kantaa pahaa hedelmää", jota hyvät puut eivät kanna. Todistajille Katoliset eivät voi käyttää "Eivät Olleet Oikeita Katolisia" -keinoa. Mutta tietysti pedofiliaa harrastaneet tai muuten Seuran kannalta epämieluisat Jehovan Todistajat ovat "eri asia", he ovat poikkeuksia, joista ei voi yleistää. Riippumatta siitä mitä tilastot asiasta sanovat.

Onhan se aika miellyttävän avomielisen tasapuolinen lähtökohta että fundishihhuliuden mukana tulee moraalinen ylemmyys, jonka he saavat sitä kautta että Jumala antaa heille oikeuden määritellä sen "ketkä ovat Oikeita Kristittyjä ja ketkä eivät" SEKÄ "ketkä ovat oikeita ateisteja ja ketkä eivät." Ateistilla ei siis ole valtaa edes määritellä mitä ateismi on.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Jos joku hihhuli vaikka joskus sortuukin pahaksi luokiteltavaan toimintaan, niin aina hänen turvanaan on se että "hän vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä". Tämä on siitä kätevää, että jos poltat noidan keskiaikaiseen tapaan roviolla, jotta hän pelastuisi eikä joutuisi kiirastuleen, niin rakastat noitaa mutta voit toimia epäeettisesti, koska vihaat syntiä. Kun hihhuli vihaa syntiä, hän erottaa aatteen ja persoonan. Hänhän voi ottaa ateistin vaikka parhaaksi ystäväkseen - kunhan tämä vain kääntyy. Samoin synnin vihaaminen tarkoittaa sitä että kaikki joka rikkoo uskovaisen arvomaailmaa vastaan on oikeus suuttumiseen: Siinähän vihataan syntiä. Sen sijaan ateisti ei saa närkästyä: Jos uskovainen esittää ateisteista lausuntoja ja ateisti hermostuu, katsoo uskova että ateisti on vain sitoutunut maailmankatsomuksellisesti tunteidensa tasolla ateismiin niin, että he ottavat ateismia vastaan esitetyn kritiikin henkilökohtaisesti, vaikka arvon kristityt hyvyydessään kritisoivat vain ateismia eivätkä lainkaan ateistia.

Fundikset siis oikeuttaa nimenomaan aatteen puolesta suuttumisen itseltään, kutsuen sitä "synnin vihaamiseksi", ja kaikesta hänen maailmankatsomukseensa suuntautuvasta kritiikistä seuraa oikeutettu suuttumus, koska uskova on maailmankatsomuksellisesti sitoutunut vihaamaan syntiä. Vastaavaa "sitoutumista" ei luonnollisesti sallita ateistilta, se on vain naurettavaa. Jos ateisti rakastaa uskovaista(eli on valmis ottamaan tämän joukkioonsa heti kun tämä kääntyy) ja vihaa uskoa (itse vakaumusta ja sen aikaansaannoksia), hän on "pahinta mahdollista kastia".

"Joidenkin" uskovaisten pahuus siis johtuu siitä että he joko eivät ole "aidosti uskovaisia" tai siitä että joku käsittää väärin ja sekoittaa synnin ja syntisen vihaamisen keskenään. Kaikki muu on valehtelua ja vainoa. Ateistien pahuus taas johtuu aina ateismista, jolloin ateistin kritisointi on aina pelkkää aatteen kritisointia, siis synnin vihaamista.

Miksi? Koska hihhulilla on joku näkymätön taikamies, joka on komentanut että uskovaiset ovat moraalisesti korkeammalla tasolla kuin muut ; Ja tästä dogmista ei keskustella, koska erimielisyys olisi syntiä, jota luonnollisesti tulee vihata. Erimieliset palavat oikeutetusti helvetissä!