keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Kenen arvot ; Tekijänoikeus moraaliin.

Blogissa vieraili uusi kommentoija, jose. Hänestä humanistiset arvot on paljon kristillisiä arvoja. Ja kun kristinusko on vanhempi, "varastaminen" olisi käynyt toiseen suuntaan. Eli kristinusko ei olisi ottanut humanistisia arvoja omikseen ja sitten sen kannattajat väittävät että humanististen arvojen seuraajat seuraisivat kristillisiä arvoja. Kommentoin siellä hieman muitakin asioita, mutta korostan joitain näkemyksiäni.

Siihen on näköjään tarvetta. Jose kun vaikuttaa kommenttiensa pohjalta "asialliselta tyypiltä".

Mielestäni tämä on enemmän kuin pelkkä "ennen kuin" -kysymys. Joo, kristittyjä on ollut kauemmin yhteiskunnassamme kuin ateisteja, joten yhteiskuntamme on kristillinen? En sanoisi aivan niinkään. Yhteiskuntamme ei ole "kristityiltä kristityille", vaan enemmän "ihmisiltä ihmisille" -versiota.
* Ensinnäkin suhtautumistapa ihmisiin on muuttunut ajan varrella. Kristilliset arvot joudutaan monesti katsomaan kontekstissa. Alkukristilliset arvot ovat erilaisia kuin vallassa olevien kristittyjen arvot. Itse korostan sitä että nykyisin kristinusko edustaa lähinnä kieltoja eli erimielisten kantojen rajoitteittamista ja muiden pakottamista omiin ehtoihin ja muutosvastarintaa : Tästä malliesimerkki on se, kuinka Obama avasi kantasolututkimuksen. Koska kristityt pitivät tätä tieteen rajoittamista tärkeänä. Tätä tehdään siksi että "ennen ei ole tehty ja uusi pelottaa" että sitä että muut halutaan manipuloida seuraamaan omia arvoja pilkulleen ; Konservatiivien kanta oli se että jos kannatat kantasolututkimusta, kannatat aborttia ja tämä on heistä uskonnollinen kysymys, joka on siitä "Suomalaisittain outoa uskontoa", että meilläpäin ajatellaan että usko on yksityistä ja politiikka yhteiskunnallista. USA:ssa korostuu "jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan" -henki.
* Valistusajalla arvot ja tapa nähdä ihmiset muuttui. Ihmiset alettiin nähdä yksilöinä. Samoin humanistit alkoivat korostamaan elämää yliluonnollisen maailman sijasta. Ennen ajateltiin että elämässä tärkeintä on se mikä on pysyvää. Taivaspaikka oli siksi tärkeämpi, kuolevaiseen lihaan ei tarvinnut niin paljoa keskittyä. Tosiasia nämä ovat muutoksia "yleisessä näkemyksessä", jotka eivät olleet tärkeässä roolissa vanhassa, korostetun kristillisessä, maailmassa. Siksi arvot ovat nimen omaan humanistisia eikä kristillisiä; Kristinusko on ehkä vanhempi perinne, mutta siinä vanhemmassa kristinuskossa näitä juttuja ei korostettu.
* Toisaalta enemmistö kristinuskosta säilyneitä arvoja eivät ole sen "yksinoikeus". Esimerkiksi almut tunnetaan Islamissa ja lähes kaikissa kulttuureissa. Itämailla korostetaan muiden ajattelua ennen itseä, jota jose aivan oikein piti tärkeänä kristityille. Jos näitä pidettäisiin kristillisinä arvoina, esimerkiksi buddhalaisuudessa olisi paljon kristillisiä arvoja. Nykyään ei maailmassa noudateta läheskään kaikkia kristinuskon korostamia asioita, mutta humanismi on vahvemmin mukana.
* Kristinusko kuten kaikki muutkin uskonnot ovat perusluonteeltaan syrjiviä. Jokaisen uskonnon kohdalla on perusnäkemys "meidän uskonto on parempi ja muiden uskonto on huonompi". Uskonnoissa on näkemys siitä että usko Jumalaan tekee jotenkin paremman ihmisen. Itse taas olen sitä mieltä että ainut mikä kristinuskossa on pahaa, on juuri tämä oman hännän nostaminen. Jos ateisti on paitsi erimielinen, myös Helvetin ansaitseva moraalittomampi ja pahempi ihminen, ei kyse ole "erilaisten arvojen suvaitsemisesta". Joten kun törmätään vaikkapa ateismin koulusurmiin johtavasta pahuudesta tai muista vastaavista asioista, niin huomataan selvästi mistä on kyse.

Kristityt ovat toki kritiikin edessä halukkaita tönimään suvaitsevaisuuskorttia pöytään. Mutta tämä on aina yksipuoleista. Uskovaiset eivät koskaan puolusta kuin omaa näkemystään; josekaan ei taatusti käy haukkumassa näitä esimerkeissä mainitsemattomia suvaitsemattomia uskovaisia heidän paikoissaan, kuten eivät muutkaan "suvaitsevaiset uskovaiset".

Suvaitsevaisen uskovaisenkin rooli näyttää valitettavan usein olevan vain se, että he moittivat ateisteja ja vaativat uskovaisille oikeuksia ja muistuttavat että "kaikki uskovaiset eivät ole sellaisia". Sen sijaan fundamentalistikristityille he eivät käy muistuttamassa samoista asioista. He toimivatkin siksi monesti "piilopaikkana" hihhuleille: Uskovaisten määrät lasketaan aina siten miten se hihhuleille sopii. Seurauksena on se, että passiivinen, kunnollinen kristillisyys muuttuu suojaksi ääriaineksille. Fundamentalistit moittivat "passiivisia kristittyjä" lähes ateisteiksi, mutta kun heitä kritisoi, se on heistä aina "uskonnon kritisoimista" ja vetoavat että uskontoja kannatetaan laajasti. Eli he menevät massan taakse suojaan ; Kun kritisoit fundamentalismia he leikkii sanoilla ja saa vaikutelman että "kritisoit koko kristinuskoa."

Passiiviset uskovaiset taas eivät tuo näkemyksiään esiin, joten "väkimäärät ja aktiivisuus" huomioon ottaen uskonto on käytännön ilmenemisessä samaa kuin fanaattinen fundamentalismi. Esimerkiksi hihhulin lappukäännyttäjän näkee aika moni, ja mitä pahempi hän on, sitä kauemmas hänet näkee ja kuulee. Ja kun ateisti toimii yhteiskunnassa, jossa passiivisuus tarkoittaa suunnilleen samaa kuin näkymättömyys tai merkityksettömyys ei ole ihme että asiat "menevät siten kuin menevät". Vaikka kunnon uskovaisia on enemmistö, he ovat hiljaa ja näemme vain hihhulit. Ja kun media valitsee kärkevimmät ja äänekkäimmät, lopputulos onkin siinä. Ateistilla ei ole juuri mitään tarvetta miettiä normaalia uskontoa, koska se ei ilmene ateistille mitenkään.

Siksi en ihmettele jos ateismille uskonto on käytännössä sama kuin ongelma. Itse olen yrittänyt estää tätä kohdistamalla. En juurikaan käsittele normaalia uskontoa, vaan aina hihhuleita. Näin yritän paikata aktiivisuuden ja uskonnonvapauden ristiriitaa. En siis ole kaatamassa koko kristinuskoa, mutta uskon pahuuksien muuttaminen on enemmän kuin tavoiteltavaa.

Olen kuitenkin sitä mieltä että arvot ovat yleensä "yleisinhimillisiä", eli kristityt ovat yleensä ottaen yhtä hyviä kuin muutkin ihmiset. Mutta tämän yhtähyvyyden vuoksi hyvyyden ja arvojen väittäminen "kristillisiksi" on syrjivää. Se on sama, kuin väittäisin että jos joku ihminen on kristitty, ja toimii kuten minä katson hyväksi, että hänellä olisi "ateistinen maailmankatsomus". Eikä tämä muuttuisi yhtään mihinkään vaikka kuinka tekisin tämän muistuttaen että ateismi on kristinuskoa vanhempi oppisuunta ; Intiassa 600–200-luvuilla eaa ja Kreikassakin Diagoras 400 eaa. Ja että tätä aatetta on aikojen saattaessa vainottu, mutta ei koskaan täysin tuhottu, joten perinne on elänyt. Kristityt kristityt sitten muka seuraavat ateistisia arvoja, koska "ateismi oli ensin"? - En yksinkertaisesti uskoisi tätä perustelua. Siksi en vain määrittele "minun arvoja" ateistien arvoiksi, vaikka useilla ateisteilla ja minullakin on ollut perinteisesti samoja arvoja. Tämä olisi juuri sitä oman hännän nostamista, jota vastustan.

3 kommenttia:

jose kirjoitti...

Lyhyenä kommenttina, ajanpuutteen vuoksi, totean vain tähän kommenttiisi viitaten:
"Uskovaiset eivät koskaan puolusta kuin omaa näkemystään; josekaan ei taatusti käy haukkumassa näitä esimerkeissä mainitsemattomia suvaitsemattomia uskovaisia heidän paikoissaan, kuten eivät muutkaan "suvaitsevaiset uskovaiset".

Se olenko uskovainen vai en ei mielestäni ole tämän asian tai keskustelun kannalta mitenkään oleellista. Minä kohdistan kritiikkini kaikkiin ihmisiin riippumatta uskosta, uskonnosta tai uskonnottomuudesta. Sinä olet argumentin esittäjä ja puolustaja.

paahtoleipä kirjoitti...

Se ei ole lainkaan epäolennaista. En ole missään törmännyt uskovaan, joka mitenkään nousisi fundamentalisteja vastaan. Tällöin henkilö ei selvästi "kritisoi kaikkia mitä tahansa esittäviä tahoja". Silloin hän ei voi väittää olevansa "neutraali" tai muuta vastaavaa. Hyökkäysvaunu joka kulkee vain yhteen suuntaan ei ole sodassakaan puolueeton.

Käsittääkseni et myöskään käsitellyt varsinaista argumenttiani. Aika selvää on, että Humanismi muutti arvomaailmaa paljon. Yllättävän samanlaisia juttuja jo Epikuroksella, ennen Jeesusta.

paahtoleipä kirjoitti...

Uskallan tietenkin haastaa teidät. Teillä on käytössänne bloggertunnus. Koska "Minä kohdistan kritiikkini kaikkiin ihmisiin riippumatta uskosta, uskonnosta tai uskonnottomuudesta.", löytynee kommentteja joissa juuri tuo blogikommentoija kritisoi tai toppuuttelee fundamentalisteja heidän blogillaan vähintään samalla tasolla kuin täällä. Jotta et pääse "kynätutkimaan" eli vääristämään tilastoja, sovitaan täytyy olla kirjoitettu ennen tätä päivää. Linkit oheen, jotta kiinnostuneet pääsevät tarkastamaan asian.

Muutenkin lausuntosi on jännä, koska esität itsesi ikään kuin ulkpuolisena kommentaattorina, jolla ei olisi diskurssiasennetta. Kielenkäyttösi sen sijaan eriyttää minua. Minun tehtävänäni on "puolustautua". Kysymys onkin: "Miten puolustautua jos kukaan ei hyökkää?"