Paljastelemme Jumalan tahtoa - ja vähän muutakin.

Biologiassa opetetaan hauska juttu eläinten ruumiin koon ja kivesten koon suhteesta;Jos lajissa naaraalla on runsaasti koiraita, seuraa siitä suuremmat kivekset. Näin esimerkiksi gorillalla on hyvin pienet kivekset, vaikka sillä onkin haaremi. Simpanssit, jotka taas ovat kuuluisia seksihurjastelijoita, on suuret kivekset. "Spermakilpailun intensiteetin voi päätellä kivesten koosta."

Tässä ei ole varsinaisesti mitään uutta. Tämän tietäminen kuuluu yleissivistykseen.

Evoluutikot selittävät tätä havaittua ilmiötä sukulaisvalinnalla. Laskeskelevat hyötyjä ja haittoja joidenkin tilojen sattuessa. Mutta antievohihhulitkin väittää että Jumala tekisi eläimet niiden toiminnan mukaan, hyödyllisyys mielessään. Hihhulilogiikalla voidaan sanoa että simpanssin seksuaalikäyttäytymisen hienosäätyminen, tarkoituksenmukainen funktionaalisuus, kertoo että Jumala on tehnyt simpannssien seksuaalitoiminnan ja käyttäytymisen. Ja koska käytämme samoja osia samoihin tehtäviin koneissa, jotka aikaansaavat samanlaisuuksia kaikkeen, myös erikseen luotujen lajien perimän -tai tässä tapauksessa kivesten koolla- samanlaisuutta, huomaamme että Jumalalla on jonkinlainen plan, joka voidaan selvittää huomaamalla korrelaatio.

Hyvä:

Kivesten koon mukaan voimme tarkastaa, onko Jumala tarkoittanut jonkin lajin yksiavioisiksi vai ei. Eläinten, joilla ei ole ihmisen erikoista asemaa ja valinnanvapautta, kohdalla voimme toki tarkkailla myös käyttäytymistä. Toisaalta eläinten kohdalla voimme tarkistaa että sääntö toimii niissä : Kun suuri kivesten koko (suhteessa ruumiin kokoon) on vain niillä lajeilla joilla naarailla on useita puolisoita, voimme soveltaa sääntöä ihmisiin, jotka kykenevät toimimaan myös vastoin Jumalan tahtoa.

Tulos:

Ihmisten kivesten koko on gorillan ja simpanssin väliltä. Jumala siis tahtoo, että naisilla on enemmän kuin yksi mies. (Sori, miesten uskottomuudesta tämä ei kerro mitään. Se kertoo ainoastaan "yksi kukka, monta mehiläistä", ei "käykö mehiläiset useissa kukissa".) Naisen tarkoituksenaan ei ole naida aivan ketä tahansa, mutta ei olla yksiavioinenkaan. (Tämä kertoo miksi on naisten uskottomuutta ja avioeroja, vaikka ihmiset väittävät useissa maissa kaiken paitsi yksiavioisuuden olevan väärin. Jumalan tahtoa vastaan taisteleminen on vaikeaa.) Jos jonkun Pyhä Kirja väittää muuta, on kyseessä Väärä ja epäluotettava pyhä kirja. Enkä voi olla väärässä, koska voin väittää että Jumala itse sanoi tämän minulle.

Miksi minun "todistukseni" olisi yhtään huonompi ja epäluotettavampi, kuin jonkun katuhihhulin? Jos hän vetoaa omien lähtökohtiensa -esimerkiksi sen kautta että hän yksilönä on täysin vakuuttunut nimenomaan Raamatun Jumalasta- kautta että minä olen väärässä, niin miksi minä en voisi väittää että hänen Pyhän Kirjansa on väärässä vain olemalla yksilönä täysin vakuuttunut tästä havaittavasta korrelaatiosta?