perjantai 10. heinäkuuta 2009

Lupa määrätä onnelliseksi.

Ateistien uusi bussikampanja on eräällä osalla tosi tyhmä. Siinä kun tehdään samanlaista tavaraa, kuin mitä uskovaiset ovat pitkän aikaa harjoittaneet. Ateistien jos joidenkin pitäisi tämä siksi ymmärtää.

Aiheena on tietysti onnellisuuden määrääminen.

Ateistien kampanjan yhteydessä uskovaiset ovat muistuttaneet että he ovat uskovaisia ja onnellisia. He eivät koe murehtivansa tai huolehtivansa maailmasta. Heille uskonto edustaa onnellisuutta. Hekään eivät kuitenkaan kommentoidessaan huomaa, että tämä on juuri sitä perushuttua, jota he itse aina tarjoavat:

Olemme kaikki kuulleet uskovaisilta että "Ateisti on onneton". Ateisti voi tappaa. Ateisti elää vähempää elämää. Ateisti on kylmä ja kova. Henkisyys tarkoittaa onnellisuutta, ateisti on onneton. Ateismi johtuu paskasta vanhemmuussuhteista, huonosta lapsuudesta. Äitihaava, isähaava....

Siksi jos uskovainen loukkaantuu ateistien systeemisä, lopettakoon oman toimintansa ja raivotkoon omilleen. Sama koskekoon ateisteja. Systeemit muuttuvat vain sisältä. Ulkopuolinen kommentointi katsotaan helposti hyökkäykseksi. "Se ei ole yksi meistä" on suunnilleen sama kuin "on väärässä, sehän ei ymmärrä meidän juttua". Siksi jokainen ateisti joka esittää että uskovainen tulee onnellisemmaksi aatteenvaidholla saa minulta herjaa.

Uskovaisia jotka tekevät samaa, pidän naurettavina. Mutta heidän kanssaan "keskustelu" on mahdotonta. He ovat aatteensa sisältä ja ateisti on heille vain vastustuksen kohde, "argumentin esittäjä ja kritiikin kohde".

Ei kommentteja: