Valtionkirkon asiat ovat uskovaisten asioita - on yleinen asenne. Näin ei ole. Kirkko ei ole mikään "kansankirkko": Kaikki eivät ole sen jäseniä. Valtionkirkko se sen sijaan on, koska joka ikinen kansalainen - riippumatta siitä onko kirkon jäsen vai ei - tukee pakotetusti kirkon toimintaa. Yhteisöveroa rasahtaa kirkon tilille joka ikisestä maitopurkista. Valtionkirkkoa tukemattomille sallitaan vain kuolema.
Tätä kautta kirkko saa rahaa kaikilta. Tämä tekee sen asian käsittelystä aivan normaalin poliittisen asian. Sillä "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat". Jos ateistin raha kelpaa, niin kirkon olisi samalla pakko reagoida. Kirkko vertautuu tällöin täysin esimerkiksi sairaanhoitoon. Vertaus on siitä hyvä, että siitä maksavat nekin jotka eivät sitä satu tarvitsemaan.
Kun verorahoja menee johonkin toimintaan, se joutuu yleensä perustelemaan itsensä. Kuka vastustaa sairaanhoitoa? Käsi pystyyn ja tervetuloa arkadianmäelle. Laki sallii sen, että saat tehdä sinne mielenosoituksen. Ja voit käyttää argumenttina sitä että et käytä palveluja. Ja tätä pidettäisiin tässä tilanteessa argumenttina. Jonoa vaan ei ole, koska kaikki tietävät miksi sairaanhoito on hyvä asia. Eikä kukaan siksi vastusta sitä. Argumentit vakuuttavat ilmeisesti nekin jotka eivät koe tarvitsevansa julkista sairaalaa koskaan.
Tätä kautta valtionkirkon toiminnan kritisoiminen ei ole uskonnonvastustamista, se ei ole mitään ateismi -ilosanoman levittämistä. Se on meidän velvollisuutemme. Sillä tosiasiassa demokratia toimii sillä että verorahan käytöstäkin keskustellaan ja debatoidaan. Kun rahaa nyhdetään joka paikasta kirkolle, ei kyseessä ole uskontokeskustelu, vaan yhteisten varojen käytön kontrolli. Siksi kirkon pitäisi olla alistettu samanlaisille "vakaumussääntöjen seuraamiselle" kuin vaikkapa poliisit.
Poliisi ei saa jättää pidättämättä "kun ei tunnu siltä". Sillä hän on julkisia varoja käyttävä virkamies. Kirkko ei ole autonominen sisäpiiri, joka vain suoltaa rahaa ja hyvinvointia ympärilleen. Usein huomautetaan, että kirkko tekee hyvää. Levittää rahaa ja hyvinvointia ympärilleen ja ulkomaille asti. Mutta huomaamatta jää se, että tosiasiassa kirkko tekee sen jokaisen ihmisen rahoilla. Ilman yhteisöverorahoja, ateisteiltakin maitolitrasta nyhdettyjä, kirkko ei tekisi mitään. Ja ateistin verorahoja käytetään nyt siihenkin että naispappien työntekoa häiritään, sen oikeutuksesta kiistellään "että hei, saatko sä olla töissä. Että hiiteen yleinen mielipide, etenkin ateistejen. Heidän rooli on vaan suoltaa mukisematta rahaa että me saadaan kinata tästä asiasta". Ja tätä kutsutaan suvaitsevaisuudeksi. Ilmeisesti myös se on sitä "hyvää" jota kirkko tekee meidän kaikkien rahoilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Tiedät varmaan hyvin että kirkollisveroa peritään vain jäseniltä.
Yhteisöveroakaan ei peritä jokaisessa maitolitrassa erikseen, vaan sen peritään yrityksen maksamista yhteisöveroista. Sehän on erilainen kuin arvonlisävero, joka on jokaisessa tuotteessa mukana.
Et tosin esittänyt mitään arvioita paljonko mielestä maitolitrassa on kirkolle menevää veroa. Se olisikin aika mahdotonta.
Yhteisöveroa ei myöskään maksa jokainen yritys. Yhteisöveroa ei maksa mm. toiminimet, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt eikä tietenkään sellaiset yritykset joiden toiminta on tappiollista.
Joten kenenkään vakaumuksellisen ateistin ei halutesssaan tarvitse maksaa yrityksensä yhteisöveroa jos ei halua, eikä se tarkoita että pitäsi tehdä tappiota.
Yhteisöverolla lähinnä katetaan kirkon hautustoimen kulut. Myös kirkkoon kuulumattomat saavat hautapaikan samalla hinnalla kuin kirkkoon kuulumattomat, osassa seurakunnissa jopa maksutta.
Moni seurakunta on rakentanut uskonnottomille omat hautausmaat.
Olen kyllä sitä mieltä valtion pitäisi tukea hautaustoimea suoraan eikä yhteisöveron kautta, mutta se on osoittautunut näin valtiolle helpommaksi.
"Yhteisöveroakaan ei peritä jokaisessa maitolitrassa erikseen, vaan sen peritään yrityksen maksamista yhteisöveroista. Sehän on erilainen kuin arvonlisävero, joka on jokaisessa tuotteessa mukana."
Jos hinta on jokaisessa tuotteessa mukana, se on myös siinä maitolitrassa mukana. Jos otan 1% maitopurkin hinnasta, mehupurkin hinnasta ja joka ikisen muun tuotteen hinnasta erikseen tuotteet luetellen, tai otan vaan "1% kaikesta myydystä", on tilanteet olennaisesti samat.
Käytännössä puhun kuluttamisesta. Kun ateisti käy vaikka sittarissa, tai muussa isossa kauppakeskuksessa, ei kyseessä ole toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö saati tappiota tekevä yritys.
"Yhteisöverolla lähinnä katetaan kirkon hautustoimen kulut."
Kun nyt on tietäjä kommentoimassa, kysyn Olennaisen asian: Onko rahat korvamerkitty vai vaan yhtä suuret? Jos ei ole korvamerkitty, tosiasiassa yhteisövero menee tasaisesti kaikkiin asioihin. Ateisti tukee siis samassa suhteessa hautaustoimea ja muuta toimintaa kuin kirkon jäsenkin. (Lukuunottamatta tietysti määrää, kirkollisveroa ateisti ei tietysti maksa.)
Hautaushommasta olen samaa mieltä. Joskin mikä vaikeus se olisi muka tukea suoraan hautaustoimea, jos se kerran katetaan niillä?. Joskin olisi ehkä paras irrottaa, ulkoitaa se kokonaan kirkon toiminnasta. Silloin ei kirkolla olisi mitään "tekosyitä" lypsää rahaa. Eikä ateisteilla nillittää.
Olennainen pointti yhteisöverotuksessa on se, että kun ateisti kuluttaa, hän pakosti tuottaa rahaa joka virtaa kirkolle. Määrällä ei ole oikeastaan hitonkaan väliä. Olennaista on se, että rahavirta tyrehtyisi jos ja vain jos ateisti ei kuluta.
Mitään kovin kattavaa elämäntapaa tuskin mainitsemillasi listoilla saa tehtyä. Tai oikeastaan esitän haasteen: Asu 1 vuosi siten että et osta mitään muuta kuin sellaista, joka on peräisin mainitsemistasi paikoista. Jotka eivät myöskään maksa yhteisöveroa. En usko että onnistuu.
Siis: Ateistin ostokset tukevat kirkkoa. Ketään ei kiinnosta se, haluaako hän näin tehdä vai ei. Aivan kuten kirkkoakaan ei kiinnosta ateistien mielipiteet.
Ateistien hautaaminen erilliseen maahan, "raatoerottelu", on ollut aina osa kirkon toimintaa. Aina sitä ei ole kutsuttu palvelukseksi erilailla ajattelijoille.
Kirkkomaahan ei haluttu haudata itsemurhan tehneitä jne.
Sivusta katsoen ainakin minua huvittaa se, että nykyisin tätä erottelumeininkiä pidetään ikään kuin hyvänä asiana : Ateistitkin haluavat pois kirkkomaasta. Uskovaiset ostaa maata voidakseen tehdä tätä.
Ulkoinen rituaali on sama. Onkin vaikeaa erottaa, onko kirkko vain keksinyt hienon poliittisesti korrektin selityksen "raatoerottelulle".
Miten muuten on, jos ei halua että uskonto hoitaisi ruumiita? Nykyään se taitaa olla ainuita vaihtoehtoja. Haita, krokotiileja ja piranjoja on aika vähäsen. Ainut vaarallinen villieläimemme, aina yhtä vaarallinen ja pelottava verovirkailija, taas ei syö ruumiita. Pitäisi siis kaiv jotenkin estää se oman ruumiin löytyminen. Voinee olla vaikeaa, kun pitää kuitenkin olla elossa. Murhaajalla on helpompaa, kun (1) tietää toisen kuolinajan (2) jää itse sen kuoleman jälkeen kätkemään.
Jospa vähän kerrataan vielä. Arvonlisävero (alv) on jokaisessa hinnassa mukana ja sen maksaa loppukuluttaja. Maatilalta kaupan hyllyyn alv on läpikulkuerä jonka kuluttaja sitten maksaa, ei siis yritys (näin kirjanpidollisesti).
Kirkko ei saa mitään arvonlisäverosta mitään.
Sitten se yhteisövero. Sitä maksaa yhtiömuotoiset yritykset (poislukien avoin ja ky) ja sitä maksetaan yrityksen voitosta. Yhteisövero jaetaan valtion, kuntien ja kirkon kesken.
Jos yrittäjä ei halua tukea kirkkoa mitenkään, hän voi valita yritysmuodokseen toiminimen, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Suurin osa yhtiömuodon valinnoista tehdään tunteenomaisesti, joten tässä yksi syy vakaumukselliseslle. Toki myös oy yrittäjä voi välttyä yhteisöverolta nostamalla koko tuloksen palkkana. Onko se järkevää, no vakaumukselliselle on varmasti, ei muuten.
Yksittäistä maitolitran yhteisöveron osuutta ei voi käytännössä laskea juuri mitenkään. Silloin nimittäin pitäisi pystyä käymään jokainen toimitusketjun yritys läpi ja sen maksamat yhteisöverot. Esimerkiksi Trade-Lähikauppa (siwa, valintatalo,eka) on tappiollinen, joten yritys ei maksa euroakaan yhteisöveroa. Sitten pitäisi selvittää kuljetusliikkeen, tukku, maatilan ja meijerin katteen tuotteesta ja yhteisöverot. Mahdoton tehtävä.
Jos haluaa välttää yhteisöveroja kannattaa välttää menestyviä yrityksiä kuten Nokian tuotteita.
Kirkon yhteisövero-osuuden muuttaminen suoraan valtionavuksi olisi järkevämpää, eihän se ole jäsentä kohden samaa luokkaa kuin vapaa-ajattelijoiden saama tuki mutta paljon pienempi kuin humanistiliiton saama.
hämäläinen,
Käsitykseni mukaan kirkkoon kuulumaton saa, omaisten niin halutessa, hautapaikan sieltä ristien vieressä. Sehän omin alueiden saaminen on ollut jonkun pienen ryhmän toiveena. Nyt kun niitä on rakennettu, niin eivät ne näytä kelpaavan.
Kyllä ruumiin voi tuhkata vaikka ei kuulu mihinkään uskontoon, krematoriot eivät ole mitenkään uskonnollista toimintaa. Myöskään tuhkaa ei ole pakko laittaa uskonnolliselle hautausmaalle.
Minä heitin juttuni lähinnä vitsinä. Sori, jos mieli pahoittui. Minun kanssa sitä tapahtuu paljon. Puuttuu sosiaalisen konseptin ymmärrysruuvia. (Asperger)
Minusta se on hauskaa, että kun katsotaan historiaan, eri maahan laittamista pidetään pahuutena, eriarvoistamisena. Ja nyt sitä halutaan.
Vihjasin että ei välttämättä ole niinkään siitä mitä tekee, vaan asenteesta jolla se tehdään. Sekä asenteesta jolla teko tulkitaan.
Vaihtoehtoja riittää. Itselle yksi ja sama, kunhan ei sitä "agnostikon kysymysmerkkiä" laiteta.
Tiedän että uskonnottomissa hautajaisissa neuvotellaan monista asioista. Muun muassa virsien laulamisesta. Asiasta päättää usein omaiset (kuolleelta on paha kysyä ja epätietoisuuden alla tehtäneen paljon mietintöjä), joten kun joskus asiasta tulee ongelmaa, syy tästä ei kirkon.
Mikäli yhtään tulkitsin, tämä yhteisöveroasia on aika saivartelua. Yleisesti ottaen usein on mahdotonta sanoa paljonko ostos tukee kirkkoa. Tätä kautta, jos haluaa elää sellaista elämää, että ei tue kirkkoa, on vaikeaa. Samoin kuin on vaikeaa elää ilman että tukee humanistiliittoa.
Näyttää siltä että yrittäjän näkökulmaa korostetaan tuossa virallisessa. Asiakas ei voi valita onko suutari toiminimi. Osa nimivalinnoista tehdään myös verotuksellisista syistä. Määrä on kyllä valitettavan pieni. (Itse neuvoisin aina ottamaan huomioon. Yrittäjän penni on tiukassa, ainakin maaseutuyrittäjän.)
"Onko se järkevää, no vakaumukselliselle on varmasti, ei muuten." Eli ateisti tukee uskontoa, tai sitten joutuu tekemään jotain joka ei muuten olisi järkevää.
"Yksittäistä maitolitran yhteisöveron osuutta ei voi käytännössä laskea juuri mitenkään. Silloin nimittäin pitäisi pystyä käymään jokainen toimitusketjun yritys läpi ja sen maksamat yhteisöverot."
viittaa ainakin siihen että kirkkoa joutuu käytännössä tukemaan tuntemattomalla suuruudella ja vaihtoehtoja on vaikea arvioida. Vaikka olisi vakaumus ja haluaisi minimoida, olisi vaikeaa.
Ohjeena "Jos haluaa välttää yhteisöveroja kannattaa välttää menestyviä yrityksiä kuten Nokian tuotteita." taitaa tässä mielessä jopa korostaa ateistin maksuongelmaa. Jos siis on maksamisasenneongelmaa. Suurin osa kulutuksesta painottuu näihin helposti. Myös tarjonta on paikkakohtaista, ja aina ei voi hakea "pientä". Siwa onneksi sentään usein löytyy. Ateistit saadaan tätä kautta jopa tukemaan pienyritystoimintaa? Tasaavaa voimaa hyväänkin voitaisiin tästä saada. (Minua inhottaa vähän se joissain kylissä oleva tilanne, jossa on hädässä bensis, kun käydään ostamassa vähän halvempi bensa kaupungista. Ja seuraavaksi ihmetellään kun alueen yrityskulttuuri kuihtuu...)
Suoraan valtionapu sen sijaan oli konkreettinen toimiesimerkki. Sellaisia kaivataan. Poliittis-taloudelliset kritiikit ilman muutosehdotuksia on helppoja tehdä. On helppoa valittaa, vaikeaa korjata. Minäkin voin helposti sanoa että "enemmän palkkaa ja verot alas, ja sitten paremmat tuet köyhille". Mutta tyhjäksi jäisi.
Lähetä kommentti