Homomieliset ulos!

Televisio -ohjelmasta alkanut kirkostaeroamisvyöry on ollut minusta suorastaan tylsää. Siinä puhutaan kirkon sisäisistä asioista. Vihkikaavan muoto on ytimessä. Pohjimmiltaan kinaa siitä annetaanko homoparille siunaus vai rukoiluhetki vai onko homo kirkon jäsen joka kyllä kelpaa maksamaan jäsenmaksut samanarvoisesti mutta ei saamaan palveluja koska on niin likainen ja sairas tai rikollinen.

Kirkon puolella on hyvä muistaa vain se, että kirkon edustajista suurin osa ei ole hihhuleita.

Olen toki tyytyväinen siitä että kansa on näyttänyt Räsäselle ja kumppaneille että heidän moraalinen ylemmyydentuntonsa näyttäytyy muille lähinnä naurettavana ja halveksittavana moraalittomuutena. Siihen se tyytyväisyys on sitten jäänytkin.

Tulin niin sanotusti kaapista tuodakseni esiin Jukka Relanderin kolumnin. Hänen kirjoitustaitonsa on tuottanut esimerkiksi seuraavan pätkän : "Ateistit ja fundamentalistit puhuvat kirkosta, jota kumpikaan ei edusta, samalla kun kirkko itse vaikenee, tai huomauttaa häveliäästi, että kyllä täältä löytyy ihan fiksuakin väkeä, tulkaa vaikka katsomaan. Paradoksi on siinä, että ateistien käsitys kirkosta on juuri se, mitä fundamentalistit edustavat, ja jos kirkosta eroaminen jatkuu yhtä kiivaana kuin tähän asti, pian kirkosta myös tulee sen näköinen, miksi ateistit sitä nyt luulevat." Kun kirkosta lähtevät kaikki suvaitsevaiset, jäävät suvaitsemattomat jäljelle. Tämä on selvä asia. Nykyisin kirkko on monin paikoin yllättävänkin maltillinen.

Ei hihhulointia, ei ongelmaa minulle.

Kuitenkin kirkon fundamentalistisoituminen olisi minuta aika mielenkiintoinen asia. Sillä kirkolle iso tulonlähde on kirkollisvero. Kun suvaitsevaiset lähtevät, maksavat fundamentalistit kirkon toiminnan. Kun esimerkiksi omaisuuden huolto syö paljon rahaa, eikä ole väliä käyttääkö rakenteita edes kukaan, sitoutuu heiltä naamaa kohden enemmän rahaa tälläiseen. Jokainen tälläinen penni on pois katujulistuksesta.

Rahavirroilla iso merkitys. Nykyisin kirkko hoitaa esimerkiksi toimintaa lapsille ja nuorille. Kun budjettiin tulee vaje, tulee leikkauksia. Tämä on jopa hyvä asia ; Usein kunnilla kun tuntuu olevan sellainen mieli että lisätoimintaa nuorille ei tarvita kun "kirkko hoitaa jo". Monen asian tekemisen vastuuta on siirretty kirkolle. Jos kirkko leikkaa palveluja, tämä tekosyy katoaa. On tehtävä jotain. Tämä taas luultavasti nostaa veroprosenttia. Mutta toisaalta kun kirkosta on erottu, on veroprosentti laskenut. Pitkällä tähtäimellä yksilön verotulot eivät luultavasti muutu koska niillä rahoilla tuotetaan samoja palveluja. Veronmaksajan kannalta menot ovat samat, ne vain kanavoidaan eri tahojen kautta. Muutos on byrokratiapyöritystasolla. Paperit kiertävät eri toimistossa. Muutoin samantyyppisellä rahalla tuotetaan samantyyppinen palvelu.

Samalla saattaisi ratketa jopa hautausmaakinastelut. Minusta niiden hoitaminen olisi pitänyt siirtää kirkon kontolta pois jo aikaa sitten. Mutta asiaa ei ole haluttu ottaa. Kirkko saa rahaa tätä tarkoitusta varten, joten tämän rahan voisi kanavoida myös uudestaan. Uskontoneutraali taho, kuten kunta, tekisi tavallaan "kuolemisesta tasa -arvoisempaa." Nykyisin kun osa uskovaisista on pettyneitä kun ateistejen hautausmaihin on haudattu niin vähän ihmisiä. Hautausasioista kun on nostettu meteli. He tuntuvat unohtavan että valtaosa ateisteista on nuoria. He kuolevat harvoin mutta he kuolevat joskus. Se, että lähiaikoina kuolleiden ateistejen määrät ovat nyt pieniä ei tarkoita sitä että ateistejen määrät olisivat pieniä. Muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne on aivan toisin. Kristityt saavat iloita kun minutkin kuopataan. Että vihdoin pääsivät eroon tuostakin, joka vain rumensi katukuvaa ja oli väärässä ideologiassakin.

Demokratiassa myös uskovaisten lukumäärillä on merkitystä. Jokainen lähtenyt yksilö on tätä kautta kirkon yleistä arvovaltaa pois. Jos jäljelle jää "vihainen marginaali", on selvää että kirkko on samalla tässä prosessissa marginalisoitunut. Fundamentalistit hallitsevat kirkkoa, mutta kirkko ei hallitse yhteiskunnassa juuri mitään. Kirkko tiivistyy tällöin kiukuttelijoiden vihakerhoksi, jonka sisällä he saavat kokea ylemmyydentunnetta. Että he ei sentään homoja hyväksy. Eikä naispappeja. Tässä vaiheessa ketään vaan ei kiinnosta, ja he saavat olla tyytyväisiä keskenään.

Enemmän!

Helsingin Sanomat kirjoitti tuntijakouudistuksesta. Asian ydin on siinä, että uskonnonopetusta tarjotaan vasta kun on riittävän suuria ryhmiä ; Opetusta annetaan vain niille ryhmille joissa on riittävästi väkeä. Tämän koon vaatimusta ollaan muuttamassa suuremmaksi.

Kristinuskon kannalta tällä ei ole merkitystä, koska valtaosa käy siihen liittyvän opetuksen. Ryhmäkokomuutos sen sijaan poistaisi elämänkatsomustiedon opettamisen valtaosasta suomea. Tämä tarkoittaa sitä että vain "suosittu uskonto" on tavallaan opetuksen arvoista.

Tosin olen kauan aikaa miettinyt sitä, että onko asialla niin suurta merkitystä. Jos ideologisuus ja vakaumus on poistettu opetuksesta, niin miksi ei saman tien opeteta kaikille elämänkatsomustietoa? Nythän esimerkiksi etiikasta halutaan oma oppiaine. Jo minun aikana kouluaineita oli liikaa. Olisi kenties hyvä tiivistää. Kun kaikille opetettaisiin samaa, ja opetus ei olisi omaan uskomukseen sidottua, uskonto muuttuisi aineena äidinkielen kaltaiseksi. Sielläkään ei välitetä pidätkö kauhusta vai romanttisista kirjoista. Siellä opetetaan kirjallisuudesta.

Toinen tapa vastata haasteeseen on tietysti aktivoitua ja saada maahan/käännyttää paljon ihmisiä vähemmistöuskoon. En jotenkin pidä tästä vaihtoehdosta.

Tätä minäkin olen ihmetellyt.

Kuvan pikkuilmoituksessa on haussa tietynlainen mies. Minä olen totaalisesti haetun vastakohta. En ole yhtään nuori, enkä varsinkaan komea. Huumorintajuni on parhaimmillaan omituista. Rohkea en ole. Ja vaikka pelkäänkin, niin Jumalaa pelkäävää minusta ei kaikesta huolimatta saa kirveelläkään.

Minua lohduttaa lähinnä se, että kukaan muukaan ei näytä listaa täyttävän. Sukupuuttoakin epäillään.

Jostain syystä olen huomannut uskovaisissa miehissä sen, että noita kaikkia ei oikein löydy samasta paketista. Etenkin jos puheenaiheena ovat "aktiivisemman linjan uskovat". Siis ne jotka kuuluvat valtakirkon ulkopuolisiin paikkoihin. Komea ja älykkyyttä korostava uskovainen on helposti vakava ja huumorintajuton. He julistavat vakavasti ja vaikuttavat ulkopuolisen silmiin vakavuutensa vuoksi ehkä jopa ylpeiltä ja ynseiltä. Hauskuus tulkitaan helposti "turhuudeksi", joksikin joka on tärkeämpien asioiden tiellä. Rumuus voi opettaa vaatimattomuutta. Olen nähnyt monta "vähemmän kaunista" julistajaa jotka korvaavat rujouden tuomat haitat kertoilemalla juttujaan hauskemmin. Uskonnottomuus taas pakottaa ihmisen pois erityisstatuksesta, jumalan kuvasta eliöksi maailmassa. Tässä asemassa on hieman vaikeampaa olla ylpeä - toki tässä voidaan onnistua mutta se on vaikeampaa.

Ehkä tässä on jotain yleisinhimillistä. Mutta luulen että uskottava henkilö saadaan kun listasta otetaan yksi kohta pelistä pois.

Kristinuskon testaaminen?

Moni väittää että tiede ja usko ovat eri maailmoista. Että tiede tuottaa tietoa miten maailma toimii ja uskonto miten siinä pitää elää.

Kuitenkin kristinusko tekee monia väitteitä maailmasta - ja se tekee kannanottoja jopa ihmisluonteesta. Perisynnin mukaan ihminen on langennut, hän tarvitsee apua voidakseen olla hyvä.

Uskoisin että usko erotetaan tieteestä vain yhdestä syystä. Siitä että tiede ei ole kovin vahvasti tukenut uskontojen näkemyksiä. Ihmiset toimivat suunnilleen yhtä hyvin olivatpa he uskovaisia tai ateisteja. Tai olivatpa he missä kulttuurissa tahansa.

Osa uskovaisista tunnustaa ristiriidat. He eivät vaihda uskontoaan vaan tietysti moittivat tiedettä. Heistä tiede on huonosti tehtyä. Ristiriidat johtuvat siitä että pahat evoluutikkosalaliittolaiset kiusaa heitä ja tekee saatanallista tiedettä.

Heidän lisäkseen on niitä uskovaisia, jotka luottavat uskonnon tarjoavan myös tietoa. He puhuvat yhteiskunnan säilymisestä. Arvot estävät meitä tappamasta toisiamme, ja hyvä yhteiskuntajärjestys on Jumalallisen viisauden tulos. Heille kristinusko tulee testattua jo siinä että kristillinen yhteiskunta toimii. Tämä johtuu tietysti siitä, että kristinuskolla on asioita jotka todella vaikuttavat tähän. Tämä ei toki kannusta millään lailla ateismiin: Vastaus löytyy "Hankin perseestä". Siinähän ovelle tulevat uskovat antavat listan käskyjä. Yksi on että alkoholia pitää käyttää kohtuudella, ja että pitää syödä oikein. Tämä on terveellistä ja hyväksi elämälle. Listan muut kohdat eivät kuitenkaan ole välttämättä yhtä hyviä ja testattuja. Sillä tosiasiassa kun ihminen on uskovainen, hän ei huomaa yhtä asiaa. Raamattu on itse asiassa valtavan pitkä lista. Ihminen vain kirjoittaa tämän listan ylös ja olettaa että se on kokonaan totta. Tämä on kuitenkin aivan sama, kuin jos hän olettaisi joka ikisen listan kohdan erikseen todeksi. Maailmankuva ei yksinkertaistu sillä että oletuksista tehdään lista ja oletetaan se lista. Jokainen kohta on todistettava erikseen, eikä voida hypätä alkoholin käyttämisestä siihen että Hanka antaa miljoonan jos suutelet persettä (joka sekin on listassa.)

Minun pääsyyni ateismiin on se että Jumalaa ei ole todistettu tieteellä. Jos jollakulla on hyvä yhteiskuntajärjestys, voin ottaa hyvät normit. Kenties ehdottaa niitä äänestyksessä Suomen Lakiin asti. Ja ne kohdat jotka eivät ole vakuuttavia voidaan ja pitää voida jättää ulos. Näin alkoholin kohtuukäytön järkevyys ei tarkoita että tulisi jotenkin hyväksyä että Hank on edes olemassa.

Samanlaisia.

Jesus and Mo -sarjakuva vertasi Muhammadia ja Hubbardia keskenään. Molemmat perustivat järjestön, jossa seuraajat voimakkaasti suojelevat johtajansa mainetta. Molemmissa järjestöissä toisella tavalla uskovia ja etenkin uskosta eronneita kohdellaan pahasti. Molemmissa on sääntöjä, jotka käsittelevät elämää hyvinkin pikkutarkasti. Vertailu loukkaa sekä muslimeja että skientologeja.

Yhteys ei ole vaikeaa. Uskontojen perustajat ovat samanlaisia, ja etenkin uskovaiset ovat samanlaisia. Osaksi siksi että kaikki ovat ihmisiä. Ja osaksi siitä että he kaikki ovat uskovaisia, Pyhä antaa erityisluvan. Pyhän puolustaminen on arvokkaampaa kuin muun. Tämä voi joskus johtaa äärimmäisyyksiin.

Kannattaako tästä edes puhua?

Helsingissä oli vapaa -ajattelijoiden kauppakoju. Siinä uskonnollista kirjallisuutta vaihdettiin pornoon.

Jos minulle oltaisiin vaikka vuosi sitten sanottu että ateisti on pinnallinen tyyppi joka vaihtaa uskonnon viisauden pornoon, olisin ollut varma että lausuja on hihhuli, ateismin vastustaja. On suorastaan kliseistä syyttää ateisteja itsekkyydestä, hekumoinnista, syntisestä lihan iloissa elämisestä, ryyppäämisestä...

Nyt olikin pakko hieraista omia silmiä. Että toteuttajat olivat juuri niitä joita olivat. Helsingin Sanomissakin ollaan samaa mieltä. Minusta ateistit ovat olleet tässä vähän huonosti.

Kampanjan huonoja puolia ei ole korostettu tarpeeksi julkisesti. Tätä kautta joku voisi ihan hyvästä syystä saada sen kuvan että ateistit ovat juuri sitä, mitä hihhulit ovat vuosia sanoneet.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös uskovaisten vastakampanja. Se ei ollut suosittu. Muutama hassu Raamattu vaihdettiin. Erityisesti loppukaneetti herätti huvittumista. "Vapaa-ajattelijoiden kampanja keräsi kävijöitä. Vapaa-ajattelijat keräsivät tempauksella noin 200 raamattua, kaksi koraania ja yhden ateistisen teoksen". Tämän vaihtajalla on ollut huumorintajua.

Muutenkin uskovat ovat olleet rohkeina. Esimerkkinä tulee mainita kampanjoijien saamat tekstiviestit. "MITEN USKALLAT NUKKUA, JOS JUMALAA EI KERRAN OLE? MINÄHÄN VOISIN PÄÄSTÄÄ ILMAT POIS SISUKSISTASI ILMAN MITÄÄN OMANTUNNON TUSKIA, EIKÄ HAITAIS, VAIKKA JÄIS KIINI". Se näyttää että uskovat ovat juuri sellaisia kuin ateistejen kliseet sanovat. Että CAPS LOCK, kirjoitusvirheet, toisen vakaumuksen loukkaus ja ylenkatse ja vahvasti uhkailunsävyinen viestittely, joka korostaa sitä miten uskova kokee että hän itsekin on vain kontrollissa oleva psykopaatti keskuudessamme.

Ehkä ratkaisut molempiin ovat samat. Ideologioiden sisällä on yksilöitä, eikä aatteen sisällä olla mitään yhtä massaa jossa yhden teko edustaa kaikkia muita. Joku voi tätä tietysti yrittää, mutta muiden ei tarvitse tähän suostua. Minulle tämä muistuttaa siitä miten on yhä tärkeämpää muistaa uskaltaa nousta hihhuleita vastaan ja jättää uskovaiset enemmän rauhaan.

Pahaa happoa

Ateistien moraalittomuudesta vitsaillaan usein. Toki asialla ovat hihhulit, kiivaa uskovaiset, eikä suinkaan "uskovaisten laajat massat".

Yleensä ateistit pitävät samoja asioita tärkeänä kuin uskovatkin. Eli vaikkapa rehellisyyttä ja rakkautta. Moraalin romahdus kiivaiden uskovien silmissä tulee esimerkiksi siitä että hyväksyy homoseksuaalisuuden laillisena elämäntapana. Ja siksi moraalittomuus onkin lähinnä moraalittomuutta suhteessa näihin sääntöihin.

Ateistin silmiin tämä argumentointi ei kuitenkaan toimi. Toki heidän arvionsa siitä onko asiat moraalista vai ei voi erota Raamatun komentaman kanssa, mutta heistä tämä on heistä oikeasti "sen pahempi Raamatulle". Eli näihin vetoaminen etäännyttää ateistia uskosta.

Tätä voi olla vaikeaa nähdä koska useimmat ovat kristittyjä ja elävät kristillisessä yhteiskunnassa. Arvot näyttävät ilmiselviltä, kun ne on sellaisina aina esitetty. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole. Se, että Raamatun taakse oletetaan jumalallinen auktoriteetti ja sen sääntöjä pidetään muuttumattomina, ehdottomina ja objektiivisina ei muuta asiaa.

Sillä muillakin on vastaavia argumentteja moraalinsäätäjän arvovallasta. Otan esimerkiksi intian, jossa tapahtuva kauheus on helppo huomata, kun emme ole sen piirissä eläneet. Sen totuuksia ei meille ole kotona, koulussa ja kaduilla hoettu vaihtoehdottomina ilmiselvyyksinä. Ja intialaisia hartausohjelmia ei tungeta klassisen musiikin väliin. Tätä kautta saamme etäisyyttä näihin argumentteihin ja voimme todella peilata niitä.

Vääräuskoisuus on vakava asia ja siksi kunniamurhan kulttuuri nostaa päätään. Takana on eettiset argumentit ja objektiivinen Jumalallisuudella oikeutettu käsky. Tyttären päälle heitettiin happoa koska tämä halusi naimisiin vääräuskoisen kanssa.

Kristinuskoinen tietysti sanoo että kyseessä on harhaoppi. Mutta hän ei käsitä että ateistin silmiin kristinusko on "ulkopuolinen uskonto". Siksi se, että jokin ateistista pahalta näyttävä asia oikeutetaan uskonnolla ei suinkaan saa häntä muuttamaan mieltään tästä asiasta, vaan pikemminkin saa hänet kokemaan että kyseinen uskonto on "epäeettinen harhaoppi".

Kun uskovat usein perustelevat hyökkäyksensä pelastamisella - eikä sillä että he kuola suussa vihaavat erimielisyyttä ja ryntäävät raivoamaan ja julistamaan sen vuoksi - heidän olisi pakko miettiä sitä tapaa jolla he viestinsä esittävät. Käännytystyö joka etäännyttää Jumalasta ei ole taatusti sellaista josta Jumala pitää. Siinähän parhaimmillaan estetään kääntyminen oikeaan uskoon!

Mörkö.

Daily Mailista löytyi juttu eläimen ruumiista. Sen esitetään esimerkiksi olevan mahdollisesti "Montauk Monster" tai "chupacabra". Uutinen kertoo myös miten paikallinen poliisikaan ei tunne mikä eläin se on.

Poliisit ja koiranulkoiluttajat eivät välttämättä tunne eläimiä. Tunnistamista vaikeuttaa se, että naamassa ei ole karvoja. Jos kyseessä on ennen tai jälkeen kuoleman kaljuuntunut otus, sen tunnistaminen voi olla vaikeaa koska eläinkirjat näyttävät elukat naamakarvojen kanssa.

Se on vähän kuin yrittäisi tunnistaa Esko Valtaojaa ilman tämän partaa. Eihän se oikein sujuisi, kun on nähnyt äijän aina partakarvojen kanssa.

Minusta tuossa ei ole mysteeriä. Se on saukko.

Olennon hampaat näyttävät toki hirmuisilta ja kookkailta - siksi niitä uutisessakin rinnastetaan villisikaan. Mutta oletteko koskaan nähneet kuollutta kissaa? Minä valitettavasti olen. Niilläkin hampaat näyttävät yllättävän isoilta.

Tämä ylläoleva kertoo siitä miten asioita uutisoidaan kovasti ihmeellisillä sävyillä. "Kaikki vaihtoehdot" todellakin tuodaan esiin. Ongelmana on se, että ihmiset muistavat tuon ihmeotuksen paljastumisen. Se kun on kiinnostava koska se ei ole tavallinen eläin. Kun otus tunnistetaan tavalliseksi eläimeksi, siitä ei tule yhtä kiinnostavia otsikoita. Siksi amatöörien - kuten tässä koiranulkoiluttajinen ja poliisien - villit arvailut saavat julkisuutta ja asiantunteva lausunto jää joko painamatta tai on epäkiinnostava parin rivin mittainen korjaus. Ja tietysti asiantuntijalausunnotkin ovat "salaliittoa", joka huijauksen vuoksi leimaa "aidon hirviön" joksikin ihan muuksi.

Siksi nämä ihmeelliset käsitykset saavat hirveästi julkisuutta. Oudot ja spekulatiiviset tarinat näkyvät enemmän kuin hyvin perustellut faktat. Totuus on ilmeisesti ihmisistä tylsää - ja siksi sitä pitää koristella tarinoilla.

Miten olisi uusi nimi?

Julistajahihhuleilla on sellainen piirre että nämä eivät osaa tunnustaa olevansa väärässä. Voidaan kuitenkin huomata että he toiminnallaan paljastavat hävinneensä.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Älykäs Suunnittelu. Kreationistit eivät tunnustaneet hävinneensä, mutta silti moni YEC -kreationisti liittyi Älykkääseen Suunnitteluun. Tässä vaihdoksessa on järkeä jos ja vain jos tämä uskoo että kreationistien näkökulmista on syytä luopua. YEC joka liittyy Älykkääseen Suunnitteluun tekee rivien välissä ilmoituksen siitä että ne jätetyt osa -alueet, kuten Jumalan nimi ja maan ikäkysymykset ja muut vastaavat eivät ole jotenkin hyviä. Muutenhan he jäisivät sinne YEC -puolelle.

Älykkäässä Suunnittelussa taas esitetiin että kaikkia puolia pitää kuunnella. Että on erilaisia tulkintoja. Nyt tästäkin on monin paikoin luovuttu. Esimerkiksi Suomen Criticassa keskitytään siihen että "kritisoidaan evolutionistejen epätäsmällisyyksiä". Vaihtoehtoja evoluutiolle ei edes tarvitse esittää voidakseen moittia. Tämä tietysti johtaa siihen että heillä ei ole mitään jota kritisoida, joten "molempia puolia ei kuulla". Vain toinen puoli saa pilkkaa Tämä on suora tunnustus siitä että Älykäs Suunnittelu ei toimi tuottavasti, että on parempi keskittyä muuhun. Minulle tämä muutostila on siksi tunnustus.

Mikään yllätys tämä ei ole. Sillä Älykkään Suunnittelun aikaan uskovaiset puolustautuivat sanomalla että vaikka Suunnittelija on anonyymi, tietäävät kaikki kuitenkin mihin se viittaa. Näin se ei ollutkaan pikkusormen antamista harhaopille jossa Jeesus ja hindulaisten pakanajumalat olisivat samanarvoisia. Uudessa "pilkataan muita mutta ei antauduta itse pilkattavaksi" -asetelma ei ole mikään uudistus.

Tästä tulee mieleen se vanha, USA:ssa uskisten häviämän oikeudenkäynnin jälkeen, ilmestynyt sarjakuva jossa on samanlaisia hahmoja. Yhdessä on nimi Creationism, toisessa Creation Science, kolmannessa Intelligent Design. He miettivät että juttu ei etene, ja jotain olisi tehtävä. Ratkaisu oli "perhaps a new name".

Tämä sopii kuvioon sinälläänkin että esimerkiksi linkin takana oleva juttu johdattaa Criticaan kirjoitukseen johon löytyy Kari Tikkasen kritiikkikin. Niissä ei ole mitään sellaista mitä ei olisi toistettu vuosikausia kreationismin nimissä. Ilmeisesti takana on kuvitelma että kun on vuosia huudellut ja huutelu kepoiseksi näytetty, saa uudella nimellä aloittaa puhtaalta pöydältä ja huutaa taas niitä ihan samoja asioita.

Oikeaoppisuus.

Joogaa ja kristillisiä rukouksia harjoittava uskonto on saanut leiman kerettiläisyydestä. Joogaajat itse ajattelevat että kristinuskonto sopii yhteen rentoutumismentelmien kanssa. Mutta kriitikoista joogaa ei voi vain erottaa siihen liittyvästä hindulaisuudesta. Tätä kautta kristinuskosta tulee huono uskonto.

Yllä olevassa on jotain hyvin kuvaavaa.

Usein uskovaiset ajattelevat että yhden asian mukana tulee monta juttua. Esimerkiksi uskovaiset esittävät yllättävän usein että kun Jeesuksen uskossa pidetään vaikkapa armoa, perhettä, ystävällisyyttä ja auttavaisuutta tärkeänä, niin sitten ateisti vastustaa näitäkin.

Tässä korostetaan että ateisti olisi pakosti vain ja ainoastaan uskonnon vastareaktio, ja siksi se olisi yhtä dogmaattinen kuin uskonto. Eli että ateismi tekisi juuri samat sitoumukset joka ikisessä asiassa mitä kristinuskossa on, mutta tekisi ne vain päin vastoin.

Uskovaiset pitävät siis ateisteja olennaisesti moraalittomina. Ateistit taas usein korostavat miten kaikki, sekä uskovaiset että muut, ovat samanarvoisia. Ateismi ei minun mielestä ole sitä että uskovaisuus kielletään, vaan sitä että se jalusta jolle he itsensä asettavat potkitaan pois. Että se tasa -arvo toteutuisi oikeasti. Siksi minäkin kirjoittelen enimmäkseen hihhuleista ja vain vähän asiallisesta uskonnosta, jota tiedän olevan olemassa.

Valitettavasti tällä hetkellä tilanne vain on niin että uskovaisilla on ns. "etumatkaa". Eli tasa -arvo toteutuu käytännössä poistamalla etulyöntiasemia uskonnolta. Siksi ateistien asenne saattaa näyttää pelkältä uskonnon mollaamiselta. Älkää siis katsoko sormea joka osoittaa kuuta, vaan sitä kuuta.

Meidän asiallinen kritiikki ja niiden viharikokset.

Puolassa lausunto joka on likimain "On vaikeaa uskoa johonkin jonka ovat kirjoittaneet ihmiset jotka ovat juoneet liikaa viiniä ja polttaneet yrttejä" uhkaa tuottaa vankeutta jopa kaksi vuotta. Syy: mielipiteen lausuminen "loukkaa miljoonia". Paul Gill taas on Irlantilainen, joka kritisoi Irlannin jumalanpilkkalakeja. Hän on lähtenyt kierrokselle. Toimintaa innostaa politiikka ja se miten vakaumukset ovat eriarvoisia. Historiallisesti "kerettiläisyyden" vastustaminen on ollut laissa tärkeässä roolissa. Uskoa suojaavat lait ovat olleet keskeisiä ja rangaistukset niihin ovat olleet ankaria.

Jumalanpilkkaamista pidetään viharikoksena.

Samanaikaisesti minä ateistina kohtaan liiankin usein uskovaisia, jotka katsovat että evoluutio on uskonto JA JUURI SIKSI sitä tulee kritisoida ja pilkata. Koska se herra X:sta on väärässä oleva harhaoppi saa asiaan uskova neiti A ja neiti B joutuvat kohtaamaan kritiikkiä ja pilkkaa. He ovat vaikkapa "evopellejä". (Googlatkaa huviksenne, pilkkasana ei ole keksitty.) Tätä toimintaa puolustetaan avoimen keskustelun ja kritisointioikeuden puolesta. Ja täsmennetään että kyseessä ei ole viharikos, vaan erimielisyyden ääneen sanominen. Tälläisistä kritiikeistä ei laki määrää vankeutta. Jumalanpilkkalakia sen sijaan heilautellaan vähintään pelotteena aina silloin tällöin.

Sitten ihmiset esittää ihan vakavalla naamalla että asiat on balanssissa. Että uskovan on "vaikea nähdä" että uskonto ja ateismi olisi eriarvoisessa asemassa - paitsi silloin kun muistutetaan että Dawkinsin kirjat myy paljon, jolloin ateismi on muoti -ilmiö jolla on liikaakin näkyvyyttä.

Uskoisin että suurin osa uskovaisista on kunnollisia. Ongelmana on se, että nämä kaikki pitävät turpansa kiinni. Siksi aina kun uskonto näkyy, se on jollain tavalla ällöttävää. Ei uskonnon vaan hihhuleiden vuoksi.

Suttuisista lakanoista ei löydy Jeesuksen jälkiä.

Torinon käärinliinoista on jälleen selvitetty mielenkiintoisia asioita. Käärinliinan mittapuitteista saa selville sen, että Jeesuksella oli pakosti pienet aivot.

Ja hänellä oli erimittaiset kädet. Kädet on laitettu sukuelimiä peittämään. Alaston Jeesus kun olisi "polttanut" kaikenlaisia asioita joita ei haluttu ihmisten silmille. Tosin tekijä on tehnyt virheen: Kädet eivät oikeastaan suojaa sukuelimiä kunnolla. Toinen käsi on liian sivussa ja lyhyempi käsi on liian korkealla. Silti genitaalit eivät näy.

Asettelu on sinänsä kiinnostavaa koska Juutalainen tapahan ei ollut kääriä käsiä suojaamaan sukuelimiä hautauksen yhteydessä. Liinassa näin on tehty. Käärinliinan tuijottajien ongelmana on siis tavallaan sekin, että he eivät näe taivaallisen ilostuttavaa polttojälkeä.

Kaiken kaikkiaan Jeesus on joko tehty lakanaan huijauksena, tai sitten hän oli todella kummallisen näköinen. Se ehkä selittää miksi hän tarinoiden mukaan eli elämänsä neitsyenä.

Unohtuiko jotain?

Uskovaiset mainostavat sillä että uskonnon menetys romauttaa moraalin. Uskovaiset ovat parempia, empaattisempia ja auttavaisempia. Sillä näistä hyveistä tulee taivaspaikka, ansiona. Tai siis se taivaspaikka tulee armosta, mutta uskovaisen pelastava usko saa hänet tekemään hyviä asioita ... Joten näyttää siltä että hyvä toiminta on enemmänkin seurausta pelastumisesta kuin toisin päin ... paitsi että se tuntuu kalvinistiselta. Ja onhan se uskokin teko ja asenne sinällään, joten ansaitaan se taivaspaikka jotenkin, mutta tästä ei saa puhua.

Yllä olevalla ei ole muuten niin väliä. Kunhan muistaa että uskovaisuus ja moraalisuus lasketaan yhteen.

Kun ihmisellä on vahva usko, hän julistaa. Heikon uskon ihminen ei mene kadulle ilmaiseksi seisoskelemaan. Siksi katujulistajat ovat oletettavasti eettisesti uskovaisten kermaa. He ovat moraalin kirkkain majakka. Ainakin sikälimikäli vakaumus oikeasti liittyy siihen moraaliin. Ja Paahtoleivän saamien tietojen mukaan uskovaiset pitävät tätä tosiasiana. Jos siis luotamme heihin... ja miksipä emme luottaisi?

"Vartti 5. toukokuuta" sisältää näytteen tästä heidän korkeasta eettisyydestään. Kännykkäkameralla on otettu kuva jossa maassa makaa mies. Takana näkyy bussi jossa lukee "Jeesus tulee". Kuvan taka-alassa on uskovaisia ihmisiä. Eroa maassa makaavan ja uskovaisten välillä on vain muutamia metrejä, eikä näköesteitä ole. Uskovaisia on kuvassa monta. Kuvatekstinä on "Suomi Jeesukselle -liikkeen kannattajat eivät vaivaantuneet auttamaan vappuaattona Rautatientorille sammunutta miestä, vaan apuun riensi ohikulkija. Samaan aikaan liikkeen bussissa jaettiin ilmaista leipää ja uskonnollista opetusta."

Toki ymmärrän että uskovainen ei voi pelastaa tai auttaa kaikkia. Mutta minusta minimitaso etiikassa on se, että jos joku parin metrin päässä tarvitsee, niin pitää vaivautua. Siis samaan tapaan kuin "Poliisit" -sarjassa, jossa kaikkia kadulle kusijoita ei sakoteta, niitä ei metsästetä kissojen ja koirien kanssa. Mutta jos kuset poliisiauton välittömässä läheisyydessä, sinivuokot muistavat lapulla.

Väistämättä näistä apua antamattomista uskovaisista tulee mieleen "arvojen vääristyminen". Heille uskonto ja oman ideologian tuputtaminen muille on tärkeämpi kuin ihmiselämä. Tämä ei tietysti ole ihme. Sammunut on tehnyt syntiä ja ikuinen elämä paratiisissa on tärkeämpi kuin maanpäällinen rajallinen ja tuskan täyttämä elämä.

Monista tälläiset voivat olla merkityksettömiä asioita. Mutta minusta juuri tälläisissä ihmisen tekojen kokoisissa asioissa näkyy etiikka. Harva kykenee sankaritekoihin. Mutta joka ikinen kykenee auttamaan sammunutta. Etenkin jos on liikkeellä laumana.

Fyrkkaa ja vaihtelua.

Uskontojen tekemää hyvää pidetään usein syynä siihen että sen toimintaa pitää tukea. Samoin ateisteja on moitittu siitä että he eivät auta toisia samalla tavalla kuin uskovaiset.

Yhtenä syynä on kuitenkin selvästi resurssit. Raha. Uskonnoilla sitä on, ja he saavat ilmaistyövoimaa vapaaehtoisuutena. Tietääkseni kadulla uskontoa julistavat eivät saa mitään Palvelualojen Ammattiliiton tai muu vastaavan tuntipalkkoja, vaan tekevät sitä ilmaiseksi. Tämäkin onnistuu kuitenkin vasta kun on pajon väkeä. Julistajissakin yhden yksilön panos on melko pieni.

Nyt näemme mitä tapahtuu, kun ateismi on saanut suosiota. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun ateistit RY esimerkiksi jakaa EU -ruokapaketteja. Vaihtelun vuoksi hyvää voivat tehdä muutkin kuin uskovat. Ehkäpä vika ei ollutkaan "hyvässä tahdossa". Vaan siinä resurssipuolella. Sivun vuosiluvut ovat pari vuotta vanhoja, mutta tämän viikon "Vartti" tiesi kertoa että tätä toimintaa on edelleen, sitä kautta sainkin tietää koko asiasta.

Suosittelen että joku ateistikin voisi Dawkinsin lukemisen sijasta käyttää aikaansa muuhunkin, ja ilmoittautua mukaan tähän toimintaan. Ja säkkejä kanniskellen kasvaa kuntokin.

Usko Toivo Rakkaus herjaa ateisteja.

Valtionkirkkomme armaan "Usko Toivo Rakkaus" -systeemin sisältä löytyy "Ateismin sietämätön raskaus" -juttu. Teksti selitti että ateismi syntyy psykoanalyyttisesti, mm. Freudia lainaten, seuraavasti: "lapsen varhaislapsuudessa kokemat pettymykset turvan saamisessa vanhemmiltaan, esimerkiksi vanhempien epäkypsyyden tai epäluotettavuuden takia, saattavat aiheuttaa lapseen henkisen haavan, minkä takia lapsi aikuiseksikaan kasvettuaan, ei uskalla luottaa eikä turvata mihinkään, ei edes Jumalaan, jottei vaan kokisi taas vastaavaa hylkäämisen tunteen aiheuttamaa pettymystä kuin lapsena, jos usko ei osoittautuisikaan oikeaksi." Eli ateistilla on kurja lapsuus. Ja "Tällaisesta lapsuuskokemuksesta voi seurata että yksilö korostetusti tulee ateistiksi, materialistiksi ja "tiedeuskovaksi". Hän turvaa vain itseensä ja kylmään materiaan ja järkeen, ja yrittää käännyttää muutkin tälle omalle maailmankatsomukselleen. (Perustellakseen itselleen oppinsa todellisuutta - tämä lisäys allekirjoittamattoman). Sangen vaikuttavaa."

Ateismi nähdään kylmäjä, julmana ja kovana. Ja kaikki tieteestä pitäminen tarkoittaa tätä samaa. Ajatus on todella outo. Sillä uskovaisten pilkkaaminen mielenhäiriöksi kielletään. Uskovainen raivostuu ja vetää herneen nenään heti jos sanoo että uskonto on hulluutta tai harhaa. Tai ihmisen mielen vääristymä. Tässä samaa tehdään ateisteille. He ovat traumaatisoituneita. Ateisti = säälittävä. Ateisti = emotionaalisesti sairas. Erityisen vakuuttavia ovat lausunnon kohta "voi johtaa".

Mutta mitäköhän se Freud sanoikaan? Freudin Psykoterapia korosti uskonyhdistöjen kahlitsevaa moraalia neuroosien aiheuttajana. Normittavien uskontojen kahleista vapautuminen on korostettua. Freud oli tiedeuskovainen ja usko että uskonto oli paranoian kaltainen ilmiö. Uskonto oli kuin juoppoutta. Psykoanalyysistä suosiossa on yhä tänäkin päivänä sellainen linjaus jossa uskonto nähdään harhana, jota vastaan emotionaalinen tasapaino taistelee. Näin tunteiltaan tasapainoinen pääsee taikauskosta eroon, ja voi elää skientistisesti ja ateistisesti, kuin Freud itse.

Ja uskovaiset itsekin uskovat näin. Sillä minäkin olen kuullut todella monta kertaa siitä, miten "Juoksuhaudoissa ei ole ateisteja." Tämä tarkoittaa sitä että psyykkinen traumatisoituminen ajaa kohti uskontoa, ei suinkaan kohti ateismia. Uskovaisilla onkin elämäntrauma. Uskovaiset ovat haavoittuneita, ovat kohdannee pelkoa eivätkä ole onnistuneet pääsemään siitä yli. Näin sanoo moni psykoanalyysin ystävä tänäkin päivänä.

En pidä tätäkään asiallisena. Se, että "Usko Toivo Rakkaus" tekee tälläistä on minusta varsi asiatonta - kun muistaa että ateisti joka julistaa nähdään jonain jonka pitäisi osoittaa enemmän kunnioitusta. Osoittakaa ensin itse! Itse luen ainakin mieluummin tälläistä tekstiä, jossa uskontoa ei nähdä seurauksena mutta ei vastustettavana asiana. Samanaikaisesti selviää että monilla uskovaisilla on sielunhoidon ja psykoterapian tarvetta, valtava hätä ja tuska. (Ja samasta tekstistä paljastuu uskisten kaksinaamaisuus: Osa vaatii uskovaista terapeuttia. Ateisti ei ilmeisesti uskovaisesta voi kelvata, olla hyvä. He arvostavat vain uskovaisia ihmisiä, ja ateisteja halveksitaan. Tai kuten Usko Toivo Rakkaus, halveksitaan säälillä. Pidetään alempina säälillä, rikkinäisinä. Myötätuntoa ei näy, vaan tällä selvästi korostetaan omaa erinomaisuutta) Ja toisaalta tunnutetaan että uskonto voi tuoda elämään positiivisuutta. Hengellisyyttä ei tarvitse tyrkyttää, koska asiana ei ole se että saadaan heiluttaa leimakirvestä. Näin sanoo uskovainen, sellainen jota voi arvostaa - toisin kuin tuota "Kävin vierailemassa ja kuuntelemassa ja kato kuinka ateistit on säälittäviä" -amatööri "Usko Toivo Rakkaudessa".

Minulla ei ollut paskaa lapsuutta. Ja vaikka olisi ollutkin, niin siinä tapauksessa huonoina vanhempina olisi olleet tietysti ne kristilliset ihmiset.. Ehkä ongelmana onkin vanhemmat. Eli vaikka teksti olisi oikeassa, se viittaisi siihen että kristityt nyt vain ovat surkeita ja rakkaudettomia vanhempia ja siksi ateismi kukoistaa nyt. En tosin itse usko tätä. Mutta toisaalta, jos normaali kristitty onkin juuri yhtä rakkaudeton herjanheittäjä, kuin tuo Usko Toivo Rakkauden sisällä kirjoitteleva?

Itse olen sitä mieltä että empiiriset todisteet ja perustelut ratkaisevat. Keskustelua ei pitäisi siirtää aiheesta, Jumalan todisteista. Mutta on tietysti helpompi siirtyä pilkkaamaan keskustelijoita. Ateismin perusteluista ei tarvitse välittää, kun ateistit tuomitaan säälittäviksi. Sillä jokainenhan meistä tietää sen, että se jolla on ollut huono lapsuus on tuomittu olemaan myös metafyysisesti väärässä. Ikävä lapsuus tarkoittaa samaa kuin väärässäolo tieteellisissä kysymyksissä, väärää maailmankuvaa. Ja kaikkea muuta vastaavaa. Voitto on aina automaattisesti toisella osapuolella, koska vastapuoli on "säälittävä, murheellinen ja rikki".

Ja juuri tästä "vastapuolen argumentteihin tutustumattomuudesta" näyttää olevan kyse. Sillä kirjoittaja kommentoi esimerkiksi seuraavalla tavalla : "mulla on niin paljon vielä lukematta hyviä kristillisiä kirjoja, ettei tee mieli koskea kepilläkään ateistien luomuksiin! Dawkinsit voi laittaa suoraan paperinkeräykseen." ja "joillakin, kuten Dawkinsilla, kaikki tieto tulee Perkeleestä. Sellaisia kirjoja, mitkä perustuvat Jumalan kieltämiseen, en halua edes koskea. Jos tekstin pääaihe on valhe, miksi lukea edes tuon emävaleen perusteluja ja selittelyitä?" Ja jopa "Mutta minulle on tosi kova kynnys ainakaan ostaa mitään ateistien tuotoksia, koska en halua sentilläkään rahallisesti tukea heidän ajatuksiaan tai toimintaansa. En pidä niitä tuotoksia edes tasaveroisina, saati oikeansuuntaisina, vaan puhtaasti pimeyden ja toivottomuuden propagandana ihmisten eksyttämiseksi, pahuus ei lepää maailmassa."

Mitä muuten ovat nämä ulkona olevat ateistin julistusmiehet? En ole nähnyt. Sen sijaan lähes joka päivä näen uskonnollista lapunjakoa. Missä on minun raivoateistikaverit? Miksi en tapaa näitä kiukkuisia aatetovereitani missään? Vaikka uskovaiset niitä tuntuu kovasti näkevän? Ehkä siksi että he ovat kuvitelmaa. Toinen fundamentalisti on minulle sanonut että ateisteja ei näe koskaan julistamassa missään koska ateismissa ei ole sisältöä. Tämä näyttää enemmän asian tilalta. Näyttää siltä että uskovan "tiedotus" on sallittua, mutta ateistilta mielipiteen ääneen mainitseminenkin on "raivoa". Mikään muu ei selitä aktivismin ja syytösten ristipainetta, jossa ateisteja ei näy muuta kuin kirjoissa ja joskus lehdissä, uskovaisia näkyy jatkuvasti niin lehtien palstoilla kuin kadullakin, mutta ateisteja syytetään aktivismista ja raivoamisesta.

Ainiin. Ja loppuun taikatemppu. Yllä oleva muuttuu asenneroskasta pelkäksi neutraaliksi, lempeäksi ja rakastavaksi ja hyväksyväksi kysymykseksi kun laitan loppuun sanan. "Mielipiteitä?" Håkkuspåkkus

Usko Toivoo Rakkautta lapsilta / Usko Toivon Rakkauteen lapsukainen.

Jos viime aikoina uskontoon ja sen ilmenemiseen tiedotusvälineisiin täytyisi liittää jokin trendi, se olisi pedofilia. Jeesuksen lausunnot "Antakaa lasten tulla minun tyköni" on ymmärretty siis hieman väärin, jopa teologian ammattilaisten toimesta.

Katolinen kirkko ansioitui tässä tapauksessa. Nykyinen paavi ei erottanut pedofiilejä ja piilotteli tapauksia. Ja kannusti vastustamaan lakimuutoksia asian parissa. Asiasta uutisoitiin reteästi. Esimerkiksi "Helsingin Sanomat" käytti uskonnollista otsikkoa "Pedofilia riivaa katolista kirkkoa".

Nyt "Ilta~Sanomien" mukaan Luterilainen kirkko toteuttaa "mitä isot edellä, sitä pienet perässä" tilanteen. Jos keltainen lehdistö ei ole uskottavaa, voidaan tarjota luotettavampaa lähdettä, "Vauva" -lehden nettisivuilta.

"Helsingin Sanomatkin" tietysti kirjoitti aiheesta tosi pitkästi : "Ainakin sataa käytetty seksuaalisesti hyväksi Suomen valtakirkon suojissa." "Aamulehden" sivuilta löytyy maininnat paljon pienemmästä määrästä, "kymmenistä pedofiilien uhreista". Ilmoitteluun innosti aiheen muu näkyvyys, Pietarsaaressakin oli paljastunut pedofiliajuttu ja katolisten kohdalla. Helsingin Sanomista löytyy Hurtigin lausunto, joka selittää lukemaerot : Hyväksikäyttötapauksia on ainakin sata ja pedofiilejä yksilöitä toimimassa useita kymmeniä. Huolta herättää hurtigin sanapari siitä että tämä tiedetty on "jäävuoren huippu".

Luterilaisten omat sivut mainostavat miten asia on jo ollut hoidossa : "Suomessa luterilainen kirkko on 1990-luvulta lähtien ryhtynyt pedofilian vastaisiin toimenpiteisiin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden luterilaisten kirkkojen kanssa. Se on laatinut selkeät toimintaohjeet lasten suojelemiseksi. Kaikinpuoliseen turvallisuuteen kirkon perhe-, lapsi- ja nuorisotyössä on kiinnitetty erityistä huomiota ohjeistuksin ja koulutuksella." Paahtoleipä kiittää luterilaista kirkkoa tämän asian huomioinnin taitavuudesta ja onnittelee tietenkin hyvin tehdystä työstä.

Vinoilu tässä tilanteessa olisi tietysti helppoa. Ja se näyttäisi uskovaisille, että me todella uskomme heidän toimivan kuten toivovat toisten tekevän heille. Ja esimerkiksi kouluampumisiin liittyvä moraalinen raivo olisi tätä kautta annettava takaisin, koska se olisi hyvyyttä. (Tosin uskovainen Petri Paavolakin raivosi katoliselle kirkolle. Mutta hänestä se on muutenkin "porttokirkko".)

Minusta tässä on kuitenkin olennainen ero. Se on siinä että pedofiliaa tapahtuu kaikkialla jonkin verran. Kirkko on iso, joten en ylläty että sen piiristä paljastuu pedofilitapauksia. Se, että niitä kasataan iso kasa yhteen kerralla vääristää kokonaiskuvaa, antaa kuvaa että kirkko on lastenpanijakeskus. Olennainen ero on siinä että Luterilainen kirkko ei ole tehnyt samaa virhettä kuin Katolinen kirkko.

Paavihan piilotteli tapauksia, suojellakseen katolisen kirkon mainetta. Sarjakuva paljastaa tunteeni tästä katolisten asenteesta. Tästä evankelisluterilaisten sivuilta otettu ideaali olkoon ohjeena "Pedofiliaan ja perheväkivaltaan liittyvän vaikenemisen kulttuurin on päätyttävä. Myös kirkon sisällä samoin kuin muualla yhteiskunnassa asia on tuotava valoon. Kirkko ei hyväksy minkäänlaista seksuaalista hyväksikäyttöä eikä sen peittelyä." "Helsingin Sanomat" tosin vihjaa että kahdessa tapauksessa piispaa syytetään asioiden piilottelusta. Mutta minä odotan sitä että oikeusmylly pyörähtää tapauksien ympärillä.

Paljastuminen on se, mitä tapahtuu väistämättä jos peittelyä ei tehdä. Siksi en raivoa niinkään paljastumisesta, siitä että löytyy pedofiilejä. Sen sijaan tätä vuotamista tulisi kannustaa. Sillä jokainen paljastunut pedofiili on yksi toimija vähemmän tällä rintamalla. Jos ilmitulosta nostaa metelin, on piilottelu kannattavaa. Ja tällöin systeemi tekee katoliset kirkot. Eli alkaa omalla järjestelmällään lisäämään pedofiilien toimintaa verrattuna siihen mitä tapahtuisi jos tilanne olisi avoin. Katoliseen kirkkoon liittyvä sarjakuva paljastaa ajatukseni kätkemiskulttuurista.

Uskontoon pedofilia liittyy kuitenkin ikään kuin mutkan kautta: Aamulehden jutusta kun löytyy lause "Ihmiset, joilla on taipumusta hyväksikäyttöön, hakeutuvat ehkä sellaisiin yhteisöihin, joiden toimintaan liittyy luottamuksellisuus ja läheisyys." Kirkon perheasiain johtaja Matti Esko lausui "Helsingin Sanomissa" että tapauksia oli eniten nuorisotyöstä, jossa hyväksikäytön kohteille on helppo saatavuus. Lapset ja nuoret ovat lähellä. Pappeja toimijoissa oli vähemmän. Tämä ei liene kenellekään yllätys. Tämä taas tarkoittaa sitä että institutionalisoitu uskonto on itsessään eräänlainen pedofilien purkautumiskanava, väline joka mahdollistaa monenlaiseen. "Cityn" blogauksessa kerrottiin tähän liittyen jotain olennaista : "Kirkoille on myönnetty itsehallinto eli autonominen asema, joka sallii heidän päättää itse sisäisistä asioistaan. Tämä mahdollistaa sen, että kirkot ovat eristäytyneet muusta yhteiskunnasta ja niiden tapahtumiin ei voida puuttua ulkopuolelta yhtä helposti."

Helsingin Sanomien nettisivuilla aiheesta keskustellaan. Esiin nostetaan esimerkiksi se, että uskonto olisi "ajojahdin kohteena", kun ei uutisoida muista pedofiliatapauksista. No, ehkä niitä ei tiedetä tapahtuneeksi toisissa instituutioissa samalla tavalla. "Vappuna Helsingin Sanomat sitten mustamaalaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa oikein kehyksien kera" Näistä syytöksistä jää ainakin minun suuhun ns. "Paavin maku". Kolmas muistuttaa siitä että lapsiin ei pidä luottaa, noitavainojakin on tehty koska on luotettu lapsen sanaan. Kaiken kaikkiaan ketjua on hauskaa lukea.

Roskaa.

Helsingissä uskovaiset ovat aktivoituneet. He lauleskelevat ja jakavat lappuja hyvin usein. Kun kompassin ohi kulkee illasta, on uskovainen sananjulistus hyvin tavallinen näky. Ja kuulu. Lappujen jakamisessa on usein suhteellisen kohtelias meininki. Kuitenkin aggressiivisuuteen välistä hieman lipsahdellaan.

Tämä taas näkyy roskien lisääntymisenä. Uskonnollisia lappuja heitetään maahan. Tämä on tietysti hyvin ikävää. Sillä roskaaminen on rumaa. Toisaalta maassa olevan lapun luulisi masentavan myös uskovaista lapunantajaa, joka taas voi herättää mietteitä siitä miksi niitä heitetään maahan ja mikä on se kuuluisa omien toimien vaikutus tähän asiaan.

Uskovaiselle itselleen lappu voi olla kullan arvoista pelastussanomaa. Useille se on kuitenkin roskaa. Itseäni ärsyttää myös aineiston muuttumattomuus. Samat laput ovat viikosta ja vuodesta toiseen. Luulisi että Pyhällä Hengellä saisi inspiroitua uuden printin vaikka kerran kuussa. Näin tulisi vaihtelua ja lapun ottamiseen olisi intoa useammin kuin kerran elämässä.

Mieti nyt jos on vaikka se kuuluisa "Herran ovelle kolkuttamisen hetki", ja ovea ei avata, kun julistaja tarjoaa redundanssia. Tämän luulisi olevan uskonnon tavoitteen onnistumiselle haitallista. Mainoksiakin uudistetaan tämän vuoksi aika usein. Toki niihin voi tulla uusintoja, mutta välissä on taukoa. Eikä siltikään mitään 1990 -luvun mainoksia juuri nykyään enää näe missään, paitsi niissä historiallisissa VHS -videoissa, joita ainakin minun laatikostot pursuilevat. Ja joista osa on "nauhoitettu katsottavaksi" ja jotka ovat tässä jonossa olleet jopa kymmeniä vuosia..

Tätä asiaa valottaa myös Hikipedia, jossa AASIt ovat arvostelleet uskonnollisia julkaisuja. Jostain syystä skientologien materiaalit puuttuvat, mutta Paholaisen Asianaja on onneksi ratkaissut tätäkin pulmaa. Tuloksista löytynee jotain uusia sovelluksiakin. Näitä yhdistää se, että jaetulla uskonnollisella sanomalla ei nähdä arvoa omassa elämässä, ja lappua on kuitenkin tarjolla yli oman tarpeen, on arvostelussa ollut "muu käyttökelpoisuus". Näihinkin panostaminen voisi tietysti olla asiakaspalvelua. En kuitenkaan suosittelisi näiden ominaisuuksien parantamista. Vaan tarvetta sille että näitä käyttöominaisuuksia tarvitsisi miettiä.

En halua masentaa uskovaisia sanomansa levittäjiä, tai väittää että heillä ei ole oikeutta tekoonsa. Muistutan vain siitä että aggressiivisuus ärsyttää, ja että moni näkee heidän toimintansa vain paperin levittelynä. Jokainen maassa oleva lappu kertoo pettymyksestä. Sekä uskovaisen että sen toisen. Yritetään välttää tätä.

Tähän minulla on kaksi ohjetta. Uskovaiset voivat olla varovaisempia innossaan. Ja ateistit voivat käyttää roskista. Tai muistaa lappujen toisenlaiset käyttötavat.

ID:läisiä kiusataan.

Paholaisen Asianajaja kertoi uusimmasta vainotusta ID:läisestä. Näiden tarinoiden levinneisyys on suuri. Yleensä ne eivät ole luonteeltaan kovin vakavanoloisia. Ja esimerkiksi Sternbergistä tehtiin melko heppoisin perusteluin vainottu. Huollon yhteydessä tehty avaimenvaihto joka tehtiin kaikille oli vainoamista. Toki on hirveää että kristittyä kreationistia kohdellaan kuten kaikkia muitakin.

Gonzales ei saanut johtajanpaikkaa. Toki hän oli pätevä, mutta he c-mon, hän oli ehdolla johtajaksi. On selvää että ehdolle ei päästetä kevyesti. Perustelut eivät kerro miksi hän olisi ehdottomasti niin valovuoden muita edellä että kyseessä olisi syrjintä - ja lisäksi Expelled -elokuvassa hänen väitettiin tehneen paljon sellaisia tieteellisiä löytöjä ja asioita, joita hän ei ollut tehnyt.

Todisteiden keveys on yleisesti ottaen sen tasoista, että on selvää että takana on halu saada marttyyri. Sellainen tulee voida leipoa vaikka väkisin. Karkeasti voisi sanoa, että jos tuo on vainoa, minä haluan että minua aletaan vainoamaan välittömästi. (Minne voin laittaa kaavakkeen? Tunnustaudun vaikka miksi kreationistiksi, jos tälläistä kohtelua on luvassa!)

Uusi tapaus on kuitenkin sävyltään sellainen, että se tuntuu hieman hassulta suomalaiseen silmään. Nasan IT -nörtti esitti akateemisille tyypeille typeriä videoita. Työnantaja katsoi tarpeelliseksi puolustaa työntekijöitä. Minä taas uskon että he osaavat varsin hyvin pitää huolen itsestään. Näin siitä huolimatta että tapaus ei ole juridisesti mikään selvä juttu.:

IT -nörtistä käännytystyö oli kovasti tärkeää. Hän oli tässä kovin innokas, ja olisi hänen omantuntonsa vastaista olla julistamatta sitä työkavereille. Nämä taas voivat haluta olla omassa vakaumuksessaan. Näin IT -nörtin toiminta voidaan nähdä työtovereiden uskonnonvapauden mollaamisena, jolloin työnantaja on puuttunut tähän, yrittänyt saada molemmille puolille luvan pitää kantansa joutumatta käännytys/painostuspuheen alaiseksi. IT -nörtti itse tietysti korostaa käännytettävien vapaaehtoisuutta, että hän kertoi halukkaille. Asiaa voi mutkistaa myös se, ovatko käännytettävät vastanneet ilkeilyillä vai muuten. On selvää että käännytys ja vastakäännytys tulehduttaa työympäristöä. Se on varmasti kaikille pirun ärsyttävää, ja tämä voi tuntua kiusaamiselta ja painostukselta - ja peräti tuntua tältä kaikista osapuolista.

Uskallan kuitenkin tehdä jotain. Väitän että jossain on evolutionisti joka kiusaa kreationistia. Syy on selvä. Evoluutioon uskovia ja kreationisteja on paljon. Tilastot näyttävät että ihmiset työpaikkakiusaavat. Siksi olisi tilastollisesti todella kummallista jos mitään kiusaamista ei aikuisten oikeasti löytyisi. Samalla massojen kautta ajattelulla on selvää että on uskovaisia jotka kiusaavat evoluutikoita. Tilastollisesti molemmissa tapauksisa kiusaamisen syy voi olla vakaumus. Kiusaamisen syitä on toki montaa muutakin, mutta kun kiusaamista on kuitenkin paljon, jää koko kiusaamisen massasta varmasti jäljelle jokin murto -osa, joka täyttää molemmat ehdot, sekä kiusatun ja kiusaajan vakaumusjaon että syyn kiusaamiseen.

Se, mitä tämä sitten tarkoittaa? Ei ainakaan sitä että kreationisteja tai evolutionisteja jotenkin savustettaisiin työelämästä ja yhteiskunnasta.

Wedge -dokumentti tosin osoittaa että monilla kreationisteilla olisi itsellään vahvasti haluja tähän. He eivät kuitenkaan osaa, joten tätä kautta evolutionistien vaino ei toteudu halutulla tavalla, ja siksi USA:n kulttuuriin ja toimintaan jää materialistista taidetta ja ateismiakin.

Suurien salaliittojen ongelmanahan on yleensä se, että joku vuotaa. Mitä useampi tietää salaliitosta, sitä varmemmin se vuotaa. Siksi Wedge -dokumentti vuosi, ja koko dokumentin olemassaolon kielto - joka oli ensimmäinen reaktio Discovery Instituutilta - ei riittänyt. Mukana oli jo liian monta tyyppiä. Siksi todisteet "Suuresta salaliitosta" olisi helppo löytää. Ja se näyttäisi joltain muulta kuin yhden tai kahden tapauksen esittelyltä. Niitä löutyisi paljon enemmän. Ja ne olisivat paljon selvempiä ja vähemmän tulkinnanvaraisia.

Munattomuus kaikissa pesissä.

PZ Myersin blogissa oltiin reagoitu. Myers oli syytöksissä "dick", genitaalinen sana. Myersistä tarinan ongelmana taas oli se, että se oli dickless, joka on viittaus genitaalien puuttumiseen.

Uskovaiset selvästi haluavat että he eivät laita evankelioivia tarinoitaan omille sivuilleen ja levitä sitä siellä. Lisäksi he haluavat evankelioida ilman kritiikkiä myös ateistejen paikasta. No, onhan se vanha opetuskin niin että ei pidä pitää kaikkia munia samassa pesässä..

Taustalla oli epämääräistä mainetta saanut kertomus eksyneestä lapsesta ja Jumalan johdatuksesta. Tarinasta kirjoitettiin suomessakin. Se ei sinällään ollut mitenkään mainittava, tai uskottava. Lähinnä ihmetyttää sen levinneisyys. Olen kuullut hassumpiakin tarinoita, joten syy siihen miksi tämä päätyi maailmanmaineeseen johtunee lähinnä siitä miten suosittu Myersin blogi on.

Kommentti sen sijaan oli kiinnostavampi. Se herätti ihmetyksen siitä, että uskovaiset ovat tarinan kertomisen ja siihen reagoimisen jälkeen kovin kiukkuisia.

Laitetaan faktat pöytään.

He tietävät kuka ja minkälainen persoona Myers on. Hän ottaa asiat esiin ja kritisoi niitä sekä tieteellä, perusteluilla että vinoilulla. Hän tekee niin aina. Kielenkäyttö pelottaa kaikkia niitä jotka pelkäävät vaikkapa Tintin kapteeni Haddockia.

He tietävät että Myers on tiedemies. Hän on jopa hyvin skientistinen. He tietävät että hän osaa tieteellisen periaatteen, käyttää sitä - ja itse asiassa ei pidä muunlaisesta lähestymistavasta.

He tietävät että hän on ateisti. Joten on selvää että hän ei laita esille tarinoita kristilliessä evankeliointimielessä. Hän postittaa usein saamaansa sähköpostia, ja muistuttaa että hänellä on siihen lain mukaan lupakin. Sivulla on jopa ilmoitus siitä että maileja voidaan julkaista, joten tästä lainkäytöstä ollaan tietoisia.

Myers ei varmasti kirjoita uskonnollista julistusta. On odotettavaa että hän toimii juuri kuten uskovakin. Eli jos uskova saa ateistista julistusta, uskova joka julkaisee sen, liittää mukaan kritiikin jolla perustelee sitä miksi hän on itse erimielinen. On selvää että tämä vaikuttaa paljon.

Sitten kun he lähettävät sen viestin, ja tarinan takaa löydetään syitä miksi se ei ole välttämättä yhtään mitään jumalallista johdatusta, ja että se ei tieteellisesti todista sitä. Sitten tälle tarinalle naureskellaan, koska nähdään että se on evankeliointitarina, jonka takana ei ole muuta kuin tarina, joka sävytetään sadunomaiseksi käyttämällä apuna tarinoita toisesta kirjasta. - Teologi ja evankelistahan itse asiassa kirjoittaa kirjoja toisesta kirjasta ja kertoo tarinoita toisista tarinoista.

Kaiken tämän jälkeen he ovat suuttuneita ja loukkaantuneita. Ihan kuin juttu tulisi yllätyksenä. Se, mikä minua ihmetyttää, on se, miksi ihmeessä he silti lähettävät noita sähköposteja ylipäätään?

Tulivuori kiinni.

Islannin tulivuorenpurkaus on vaikuttanut länsimaalaisten rikkaistojen ja lentokoneenkäyttäjien elämään. Tätä kautta tämä katastrofi on saanut runsaasti näkyvyyttä. Sen merkitystä korostetaan yllättävän paljon.

Asialle on lukuisia selityksiä. Ilman näitä olisimme tyhmempiä. Tulivuorenpurkaus syntyi koska Jumala ei pidä USA:n terveyspolitiikasta sekä naisten pukeutumisesta tavalla tai toisella. Tietenkään Jumala ei tässäkään toimi yksin - onhan hän nykyisin sen verran laiskistunut että hän toimii muutenkin vain seuraajiensa kautta. Siksi on ihan luonnollista että takana on myös suuri uuden maailmanjärjestyksen salaliitto.

Onneksi minä tiedän, miten tilanne saadaan helposti ja halvasti ratkaistua. Sillä tokihan me yhden tulivuoren aina saamme kiinni. Minulla on jo suunnitelmakin valmiina. Vaikka olenkin evoluution kannattaja, tämä suunnitelma on varsin älykäs. Tarvitsemme vain jonkun Bruce Williksen näköisen miehen ja hieman dynamiittia. Hän saisi hoidettua homman yksin. Myös jumalallisista voimistaan tuttu Chuck Norris voisi käydä leyhyttelemässä tulivuorta viuhkalla, tai sitten potkaista koko magma -altaan takapotkulla kuuhun.

Kunnioittava hiljaisuus.

Ateistejen äänitorvia kritisoidaan melko aktiivisesti. Samoin tietysti uskovaisten äänitorvia. Kaiken kaikkiaan maailmassa on paljon kritiikkiä. Kähenkin vaientamissyytöksiä huutava kreationisti on painanut kirjoja, ja on miljoonien tuntema, hänenkin esittämä kritiikki saa siis ääntä.

Kuitenkin näihin suhtaudutaan hieman eri tavalla. Esimerkiksi hyväntekeväisyydessä uskovaisen on ihan OK olla avoimesti teisti ja auttaa. Tätä auttamista käytetään paljon ja usein todisteena siitä miten uskonto tekee eettisiä ihmisiä - johon tietysti liitetään esitys siitä että ateistit vaarantaisivat moraalin.

Mutta ateistiset hyväntekeväisyyttä tekevät kohtaavat muistutusta siitä, että ateistejen kannattaisi olla kohteliaasti hiljaa vakaumuksesta. Sillä muuten uskovaiset ajetaan pois tekemästä hyvää, ja he eristyvät ja erkaantuvat tästä.

Tämä puhe on esitetty siinä sävyssä että pitää olla hiljaa kunnioituksesta, että kenenkään vakaumusta ei loukata. Ateisteja ei tässä koeta sensuroitavan. Kuitenkin sanoma on että "turpa kiinni".

Minusta tämä olisi tosi hyvä systeemi. Kunhan se olisi universaali. Mutta jos tämänkaltaista henkeä on vain yhteen suuntaan, se kulkee toisella nimellä. Epäreiluus.

Toki taustalla on ihan järkeäkin. Ateisteja on vähemmän. Tämän vuoksi ateisti joka kerää ateismin nimissä rahaa, saa todennäköisesti vähemmän hyvää aikaiseksi - monet uskovaiset kun sensuroivat tätä apukanavaa ja heitä on paljon. Uskovaisille apukampanjoille käy hieman eri tavalla, koska ateisteja on vähän, joten ei haittaa vaikka moni heistä sensuroisikin avunantoa siksi että se tukee ideologiaa johon kokee vastemielisyyttä. Tätä kautta vähemmistönä oleminen on helpompaa vaientaa. Syy avun vähenemiseen on tässä tapauksessa kuitenkin uskovaisten ennakkoluulo ja eri ideologioiden sietämättömyys. Jos ennakkoluuloa ei olisi, ei tälläistä tarvittaisi.

Kaiken kaikkiaan on ehkä viisainta miettiä jonkinlaista keskitien kulkemista. Heinimäki on kertonut siitä miten ateistit mielellään sensuroivat uskontoa. Koulussa tai kotona ei saa opettaa omasta vakaumuksesta. Osa ateisteista tekee tämän varmasti siksi että ei pidä uskonnosta ollenkaan missään muodossa. Heinimäki kuitenkin muistutti, että osa uskonnosta on vain informointia.

Toki hänkään ei pidä pakottavasta ja vakaumuksellisesta opetuksesta, jossa vanhemmat pelottelevat helvetillä ja palkitsevat taivaalla. Että kepillä ja porkkanalla pakotetaan uskoon. Ja uskon menettäminen on samalla sosiaalinen romahdus ja pettymys vanhemmille. Ei ole kunnon lapsikaan, epäonnistunut, Helvettiin valmis.

Mutta jos ei kerrota vaihtoehdoista, ei tietenkään ole mitään mistä kieltäytyäkään, tai mitä valita. Sama koskee tietysti myös esimerkiksi ateistejen pussikampanjoita, joista hihhulit ovat vetäneet hernettä nenäänsä yllättävän aktiivisesti Suomessa ja ympäri maailman. Kysymys on kuitenkin tässäkin tapauksessa vain informoinnista.

Siksi on hyvä muistaa että hihhuli is as hihhuli does. Eli kun uskovaisuus ja hihhulius ovat eri asioita, on myös uskonnosta (tai ateismista) kertominen luokiteltava juuri samalla tavalla. Tätä kautta ateistikin voi olla hihhuli, ja ateistinen kampanja voi olla hihhulointia.

Tietysti nykymaailmassa on inhottavaa sanoa mitään tämän kaltaista, koska se rikkoo jotain mitä kaikki pitävät totena. Mutta ehkä se universaali "kunnioittava hiljaisuus" voisi olla ihan hyväkin juttu. Sillä usein kritisoinnissa on erimielisyyden ja vihan sävyjä. Ja keskustelujen sävy kritiikkiä heitellessä on käytännössä negatiivinen. Silloin voisi miettiä että voisiko kokeilla sitä hiljaisuuttakin.

Haaste.

Uskovaiset selittävät että Jumala on ihmistä mahtavampi. Tämä tarkoittaa että Hänellä on paljon kykyjä. Lisäksi Hän haluaa että häntä seurataan. Tieteessä asioita testataan. Minä koettelin tänään ateismiani.

Systeemi on helppo. Minulla on 10 -särmäinen noppa. Jos Jumala on olemassa ja Hän haluaa minun kääntyvän kristityksi, hän antaa minulle 10 heitossa peräkkäin suurimman luvun, numeron 10. Jos tulee edes yksi muu numero, Hän haluaa minun olevan ateistin. Nopassa on kaikki luvut 1-10 ja se on melko tasapainoinen. Sarja oli (5, 1, 3, 1, 9, 7, 1, 3, 2, 4) En saanut yhtään haluamaani numeroa 10. Jumala haluaa siis minut hyvin vahvasti olemaan ateisti.

Mitenkä uskovaiset koskaan koettelevat omaa uskoaan? Eivät mitenkään. He vaativat kuitenkin muilta aina avomielisyyttä. Pitää ottaa erilaiset vaihtoehdot vakavasti. Itse he eivät sitä kuitenkaan tee. En tiedä että kukaan uskovainen olisi asettanut Jumalan tahtoa kyseenalaiseksi. Tämä on minimivaatimus itsekriittisyydelle.

Todistin itseni avomieliseksi. Olen valmis laittamaan vakaumukseni likoon tilanteeseen jota en voi hallita, mutta johon Jumalalla voi hyvinkin olla sormensa pelissä.

Itse asiassa menen pidemmälle. Haastan jokaisen ateistin tekemään tämän testin kotonaan ja kääntymään jos tulos niin määrää. Samalla haastan jokaisen uskovaisen heittämään noppaa ja kääntymään jos tulos niin määrää.

Toivon että haasteeseen vastaavat kommentoivat jotenkin tuloksiaan, ja esittelevät ne.

Tässähän ei koetella yksin Jumalan olemassaoloa, vaan voidaan ajatella että tässä kartoitetaan hänen Tahtoaan.

Hammastahnaa ja Luoteja.

Jotkut asiat ovat varmoja. Aurinko nousee. Vuorovesi vaihtuu, vaikka kuningas Knuut lailla toisin säätäisi. Kreationistit rynnistävät heittämään epätieteellistä herjapuhetta jos jossain tapahtuu pahaa. Tällä kertaa "metalliputki" TJT kävi muistuttamassa meitä moraalista. Tämä on aina lystikkän ironista yhtä mielenkiintoista ja valaisevan opettavaista.

Alabamassa yliopiston opettaja ampui kolme työtoveriaan. Amy Bishop, ampuja, oli biologi. Eli evoluutikko. Eli evoluution moraalin tuhoava voima tunnetaa. Hedelmästä puu tunnetaan. Ja yksi mätä omena pilaa koko korin.

Näin on tietysti vain silloin kun evoluutikko tekee jotain. Jos kristitty tekee jotain, kuten vaikkapa tekee massamurhan, tilanne ei ole sama. Tämä ei näytä että kristityt olisivat pahoja. Murhaaja ei ollutkaan "oikeaoppinen". Eli tämä hedelmä olikin evoluutikoiden korissa ja vain nimellisesti kristitty. Tämä näyttää että kristityt eivät ole asenteissaan tasapuolisia.

Mutta tätä voidaan lähestyä toisellakin tavalla.

Televisiosta tuli juuri Penn&Tellerin ohjelma joka käsitteli tietokonepelien suhdetta kouluammuskeluihin. Syytökset olivat suunnilleen samanlaisia. Kouluammuskeluissa oli ollut ampumassa tyyppejä joiden kotoa löytyi tietokonepelejä. Osa on yhdistänyt tämän ja esittänyt että tietokonepelien ja ammuskelujen välillä on kausaalinen linkki.

Kuitenkaan tälläistä yhteyttä ei ole, koska tietokonepelejä on paljon. Samalla tavalla kaikista taloista löytyy myös esimerkiksi hammastahnaa. Ja tätä kautta niitä tietysti löytyy kouluampujienkin kotoa. Hammastahnan ja ampumisen välille ei vedetä tälläistä linkkiä.

Tämä on evoluution kohdalla olennaista. Sillä evoluutio on tilastollisesti katsoen hyvin suosittu näkemys. Siksi ei ole ihmeellistä että löydetään tapauksia joissa evoluutio on mukana. Se ei ole yllättävää - kuten ei ole sekään että löytyy massa -ammuskelija joka tekee asian Jumalan nimissä. Kristinusko on suuri uskonto.

Tietenkin tässä voidaan lisätä että "tuo oli professori JA evoluutikko JA aktiivi". Näissä ongelmana on se, että tulokset eivät ole kovin hyviä. Kysymys on yksittäistapauksesta. Clergy Letteriin kuuluvat eivät ole aktiivisesti tehneet näitä ampumisia. Tätä kautta tulokset eivät ole mitenkään yleistettävissä. Jos keksittyyn sääntöön, tai ehtorivistöön, sopii vain yksi tapaus kaikista monista kouluammuskeluista, se ei selvästi selitä koko ilmiötä kovin hyvin. Tämä ei tee sen soveltamista yksityishenkilökäyttöönkään kovin päteväksi.

Jos sääntö kuvaa vain yhden vuoroveden nousun, ja muut ovat taustakohinaa, ei pidä hyppiä riemusta. Sillä tosiasiassa hyvä vuorovesiteoria kuvaa ne kaikki tai suurimman osan niistä. Tällöin ja vain tällöin pääsääntö kuvaa yksittäistapaukset. Yhden osuman kohdalla ei kannata riemuita.

Itse asiassa tapauksien löytyminen ei kerro muutenkaan yhteydestä. Vasta määrä ja tilastot ja vertailut kertovat. Tilastollisesti jokin asia voi vähentää jotain asiaa, vaikka siitä löytyisi paljonkin tapauksia. Jos vaikka 60% ideologian A ihmisistä olisi jotain aatetta ja vain 55% murhaajista olisi heitä, se kertoisi että ilmiö vähentää murhaintoa. Vaikka yli puolet murhaajista olisikin pintatasolla katsoen ideologian A seuraajia. Tämä on jännittävä ilmiö, joka näyttää unohtuvan näissä tapauksissa. Tätä kautta on suorastaan odotettavaa että yli puolessa tapauksissa olisi evoluutio liitettävissä.

Oletuksenani nimittäin on että evoluution kannattajat murhaavat juuri siinä missä muutkin. Eivät enempää eivätkä vähempää. Minulla ei ole riittävää ylimielisyyttä lähteäkseni arvailemaan jotain muuta. Onneksi kristityt ovat tässä kohden rohkeampia. He uskaltavat nostaa oman häntänsä. Sillä jos ei kissa omaa häntäänsä nosta, ei sitä nosta kukaan muukaan. Siksi kyseessä ei ole ideologiavaino, ei aatteen kautta eriarvoistaminen jonka kieltää Suomen laki, eikä kristittyjen ylpeyskään. Se on rohkeutta ja rehellisyyttä. Ehdottomasti.

PS: Huvittavaa on tietysti se, että esimerkinomaisesti TJT nosti juuri tietyn ja yhden nimen esiin. Olisi mielenkiiintoista kuulla mitä lain kirjain sanoisi tälläisestä kohtelusta. Että toimisiko "ihan vain esimerkinomaisesti nostin esiin tuon tietyn nimen murhaajana". Se on tietysti vain esimerkki, eikä haluna tietenkään ole tahrata henkilökohtaisten kaunojen vuoksi nimeä loassa ja liittää siihen irrationaalista pelkoa. Vaikka jumalanpilkkaa ei tässä voi soveltaa, ateistejakin koskenee juridisesti herjauslainsäädäntö.

Siinä missä kristityt kiinnittävät huomiota siihen miten voivat pilkata erimielisiä, mitä sen sijaan tekee esimerkiksi moraalittomaksi asennevammaiseksi ateisti-pilkkaajaksi kreationistien puolelta toistuvasti syytetty Myers tekee? Hän ei puolustele ateismia tai evoluutiota. Hän ei yritä keksiä miten hänen kanssaan erimielisiä voidaan syyttää tapahtumasta ja leimata tätä kautta koko poppoo. Hän kiinnittää sen sijaan huomionsa uhreihin ja tragediaan.

Haaste.

Tämänkin blogin kommenteista on löydettävissä useampikin uskovainen joka on esittänyt olevansa tasapuolinen uskontoa käsitellessään. Esiin on tullut muun muassa maininnat siitä miten he ovat puolustaneet ateisteja.

En ole ikinä törmännyt tälläiseen ilmiöön. Eli sellaiseen tilanteeseen jossa uskovaisen tasapuolisuus olisi sellaista että se ryntäisi moittimaan uskonveljeä siitä miten tämä polkee ateisteja. Internet on kuitenkin laaja paikka.

Annan haasteenomaisen pyynnön, etenkin hyville uskonveljille. Etsikää kokoonpano näistä tilanteista. Päivämäärän on oltava kirjattu ennen tämän blogin kirjoittamispäivää, jotta joku ei vain tarkoituksenmukaisesti tämä blogikommentti mielessään tee jotain jota ei muutoin tapahtuisi.

Mukana on oltava linkki, ja mielellään kuvaus tilanteesta. Uskovaisen on puolustettava ateistia toista uskovaa vastaan. Sitten katsotaan missä tilanteissa tätä tapahtuu. Ja miten suurta se on "sulla on oikeus mielipiteeseen mutta" -tyylinen ei ole ateistin puolustus, vaan pehnemmetty hyökkäys joka on naamioitu teennäisellä esikohteliaisuudella.

I'm not holding my breath. Mutta ehkä jotain löytyy!

Aina väärässä.

Tämä blogihan on ennen kaikkea "hihhuliblogi", jossa käsitellään uskontoa siinä määrin missä se on ärsyttävä ja jopa vaarallinen ilmiö. Tämä on yksi mahdollinen tapa katsoa asioita, kunhan muistaa että ei yleistä liikaa.

Tämä on kuitenkin kohdannut säännönmukaisesti ärsyyntynyttä reagointia. Usein sitä heitetään siten että kritisoija ei koskaan palaa jätöksilleen. (Tätä uskovaiset tekevät) joten asioiden selittäminen on turhaa.

Tämä on vain puolet. Sillä tosiasiassa ateistit on ajettu nurkkaan. Uskonnon kritisointi tai sen kanssa erimielisyys on yksinkertaisesti kielletty tabu. Jos teet sitä, valitaan vain tapa jolla ateistia ajetaan nurkkaan ja väitetään uskovaisten voitoksi. Tämä strategia on tuttua jokaiselle ateistille. Se esiintyy jopa sarjakuvassakin. Siihen törmääminen on sääntö, ei poikkeus.

Esittelen strategian suomeksi.

Jos teet kuten minä, eli kritisoit fundamentalisteja ja hihhuleita, saat kohdata syytteen siitä että tämä on "lyttäämistä". Eli syytetään siitä että tämä vääristää asiaa. Uskovaisethan ovat jotain muuta. Sitä saa kuulla että normaali uskovainen ei ole mikään hullu. Siksi näitä ääritapauksiakaan ei saa nostaa esiin. Vaikka niitä kohtaisi omassa elämässään.

Mutta vielä pahempaa on se, jos kritiikin aiheeksi nostaa yleisen uskonnon. Silloin meitä ateisteja muistutetaan siitä että fundamentalisteista pitäisi olla huolissaan. Eli että normaalia ja vakiintunutta uskontoa ei saisi kritisoida, koska olisi tärkeämpää keskittyä fundamentalisteihin.

Näillä kahdella kortilla pääseekin tosi pitkälle. Näin rakennetaan siisti keskustelu jossa ateisteille ei sallita mitään tilaa. Sitten ihmetellään että miksi nämä ovat ikäviä ja kriittisiä. Eli epäkunnioittavia, sellaisia jotka eivät pidä muiden uskonnonvapaudesta.

Ateistia käännyttävää uskovaista pitää sen sijaan kunnioittaa, koska hän seuraa sydäntään. Aivan kuten ateisti ei mainosta bussin seinään laittaessaan tekisi samoin. Vain uskovaisia tulee kunnioittaa ja vain uskonnon kritisoiminen tulee kieltää.

Paavin uudet opetukset.

Ah Te Kurjain Väki. Avatkoes korvainne kun itse Paavi Nazinger, Jeesuksesta seuraava, jonka sädekehäisen valossa emme lie arvoiset ruskettumaan, meille kertoilee. Han Pyhään Jumalan Sanaan viitaten meille kertoas että Vääräuskoisten päistä ei Tuntehia tahi Järkeä voi löytyä. ("pagans: "Lacking feeling and reason, they are transformed into stones and wood") Eläväiseksi Paavi meidät haluaa.

Ja muistakaamme! Osoittakaamme kunnioitusta eriuskoisille! Miten Paavi tekeös meille, tehkäämme samoin Heille!

Toimintastrategia täydelliselle julistajahihhulille.

Toiminta täytyy aloittaa loukkauksella. Ilman Jumalaa ei ole moraalia, ja uskonnottomat ovat pahoja ihmisiä. Mainitse nimeltä muutama ateisti ja pahantekijä. Joka ikinen pahaa tekevä ateisti kertoo ateismin pahuudesta. Sillä ateismissa ei ole käskyjä, ei mikään paha teko ole sen vastaista. Ja mikään ateistien tekemä hyvä teko ei ole ateismin suoraan käskemää, joten se ei ole väistämättä ateismin ansiota. Näin voit vain voittaa!

Jos ateisti muistuttaa että uskovaisetkin ovat tehneet pahoja, on syytä muistuttaa että uskovainen joka tekee pahaa rikkoo Jumalan lakia vastaan, jolloin hän on itse asiassa eikristitty! Jos tässä muistutetaan että noitavainoissa vedottiin Raamattuun ja lainattiin tavaraa sieltä, muistutetaan että tämä oli Vanhaa Testamenttia sekä kerettiläistä tulkintaa, joka on ristiriidassa kristinuskon sanoman kanssa. Näin nämä pahantekijät ovat tekokristittyjä ja valeuskovaisia. Siis oikeastaan ateisteja!

Ja jos ateisti muistuttaa että uskovaiset tekevät erinäköisiä moraalittomia asioita, kuten vaikeuttavat syyllistämällä homoseksuaalejen elämää, on syytä muistuttaa että tämä on vain moraalisesti oikein! Raamattuhan käskee tekemään näin, joten se on oikein. Ateisti ei vain tajua tätä, koska on kieroutunut ja paha. Tämä siis oikestaan kuvaakin sitä miten oikea uskonto pitää eettiset kannanotot selvinä, esimerkiksi sen että Pyhän Hengen pilkkaaminen on pahempi ja anteeksiantamattomampi synti kuin lapsenmurha. Se, että tämä ei ole ateistille mielessä, on todiste siitä että heillä on arvojärjestykset ihan päin honkia. Joten ateistit eivät voi olla eettisiä!

Tämän jälkeen ihmetellään, että miksi uskovaisia ei oteta vakavasti. Ja heidän kanssa ei haluta puhua. Ja miksi heille ollaan vihaisia. On muistettava sanoa "Hyihyi", ja korostaa sitä että pitä suvaita muiden uskonnollisia mielipiteitä! Sellaisiakin jotka eivät suvaitse sitä henkilöä jonka uskontoja pitää suvaita. Sillä hihhuleille uskonnonvapaus tarkoittaa viime kädessä sitä että uskovainen saa vihata, halveksia ja olla epäkunnioittava muita kohtaan ja samalla vaatia kaikilta haukkumiltaan ehdotonta kunnioitusta itselleen.

Anteeksiantamaton synti.

Hihhuleitten Jumala on armahtava. Monenlaiset synnit saa anteeksi kääntymällä. Armohan tarkoittaa sitä että voi olla rikollinen, käyttää huumeita, murhata, tehdä abortin, olla homoseksuaali ja vaikka mitä muuta. Mutta katumalla ja tekemällä parannuksen nämä saadaan anteeksi.

Uskovaisethan oikein ylpeilevät menneisyyden pahoilla teoilla. Olen kuullut sitä miten rikolliset teot ja alkoholismi kertovat Jumalan voimasta. Mitä pahempi olet ollut ennen uskontoon liittymistä, sitä enemmän annat kunniaa Jumalalle.

Tämä tarkoittaa sitä että pohjimmiltaan vain uskontomielipiteellä on väliä. On selvää laitetaanko hyvät teot eli moraali vai uskonnollinen mielipide tärkeämmäksi. Ehkä toinenkin on kiva, mutta ei yhtä tärkeä. Tämä näyttää mikä on todella tärkeää, ja mistä on pohjimmiltaan kysymys.

Myös jumalanpilkka sallitaan, jos sitä katuu. Tätä kautta uskonto on sallivampi. Esimerkiksi Jumalaa tai Jeesusta saa pilkata ja heistä saa tehdä vitsejä. Mutta saada teot anteeksi. Aivan kuten massakirvesmurhan.

Mutta kuten leveä etelän murre kertoo Amerikoista.Pyhän Hengen pilkkaamista ei saa anteeksi. Opimme tietysti myös ettö Jeesuksen hyväksymisellä voi voittaa hienon PlayStation3 -pelikonsolin.

Minun uskonnossani lapsenraiskaus ja murha voisivat olla tälläisiä anteeksiantamaton rikos. Sillä minusta arvot on hyvä pitää oikeassa järjestyksessä. Osoittaakseni mieltäni, ajattelin että seuraava katusaarnaaja joka pysäyttää minut, tai joka tulee viestittämään tänne, saa kuulla kuinka Pyhää Henkeä pilkataan. Säästelen siihen asti. Tämä toimija siis aktiivisesti triggeroi minulle ikuisen kadotuksen. Eikä pelastusta. Kerron että teko johtuu suoraan hänen toimistaan.

Siihen asti en pilkkaa, joten en riko tällä ilmoituksella mitään jumalanpilkkalakia. Ja samasta syystä en suosittele ketään tekemään näin. En ole vastuussa siitä mitä ideoita joku saa tälläisistä.

Elä sinäkin Pyhällä Hengellä™

Hengellisyydestä tulee usein puutetta etenkin talvella. Kesäaikaan ihomme muuttaa auringon ja rukouksen valoa I - P ja PH -vitamiineiksi, jotka toimivat hengellisyyden esiasteina elimistössä. Talvella henkisyyden aurinko ei paista, ja talviaikaan tarvitaan tämän vuoksi helposti lisäravinteita. Tässä auttaa esimerkiski Pyhä Henki™, joka on aito perinteiseen Inkvisiittori -intiaanejen lääketieteeseen perustuva ehdottoman puhdas ja tieteellis -teollisesti tarkasti prosessoitu luonnontuote!

Tieteelliset ravintotutkimukset suosittelevat että terveen aikuisen tulisi nauttia joka päivä vähintään kaksisataa grammaa hengellisyyttä. Tämän voi saada syömällä viisi leipää ja kaksi kalaa. Tai nappaamalla kätevästi öylättimuotoon puristetun Pyhä Henki™ aamulla ja illalla. Tuotteessa on symbolista Jeesuksen lihaa ja verta. Lopputulos on maukas ja kuitupitoinen lätty, jonka alkoholipitoisuus on 15%.

Omista tuotteistamme itse tekemiemme tutkimuksiemme mukaan myytävissä hengellisyyslisäravinteissa on valtavia eroja. Laaduissa on suuria eroja, kaikki eivät olleet yhtä puhtaita. Perususkonnot olivat pettymys, esimerkiksi lääketieteessä tehdyt uudet tutkimukset osoittivat, että tuotteet eivät olleet hyviä. Esimerkiksi ostaessasi 500 grammaa Islamia, saatoit saada hyvinkin monenlaatuista tavaraa.

Osaa tuotteista oli jopa jatkettu sokerilla, vehnäjauhoilla, maitojauheella tai pesupulverilla. Tätä kautta varsinkaan katukaupasta ostetut hengelliset pampfletti -palvelut ovat riskaabelejä. Riskinä on jopa se, että jos otat tottumasi annoksen vaikkapa katukaupasta ostettua Hare Krishnalaisuutta, voit saada yliannoksen kun kohtaatkin puhdistettua tavaraa. Tämä on hyvin vaarallista.

Lisäksi esimerkiksi Buddhalaisuus oli sisällöltään hyvin erikoislaatuista. Siinä ei esimerkiksi ole välttämättä lainkaan tärkeää jumaluutta, joten sen toimiminen hengellisyyden lisäravinteena toimii suunnilleen yhtä hyvin kuin vankila ilman seiniä! Tärkeä osa -alue puuttuu täysin, vaikka tuote muuten onkin hyvin tasalaatuista ja suosittua.

Monia kilpailevia tuotteita on vedetty markkinoilta koska niissä on paljon ympäristömyrkkyjä. Niistä löytyy raskasmetalleja, antibiootteja, elohopeaa sekä sikainfluenssarokotusta. Niitä toki löytyy meiltäkin, mutta puolestamme puhuu se tosiasia, että meitä ei ole vielä vedetty markkinoilta!

Tutkimuksiemme mukaan myymämme Pyhä Henki™ tuntuu olevan erittäin tehokasta. Kun kysyimme palkkapäivänä kannanottoja, saimme potkuilla uhaten vastauksia joiden pohjalta tuotteemme on erinomainen! Se oli arvosteluiltaan niin hyvä, että Pyhää Henkeä™ ei oikeastaan pitäisi kutsua lisäravinteeksi. Moni tietysti vitsailee että pelkällä Pyhällä Hengellä™ ei elä. Mutta heille pitäisikin antaa Isän kädestä! Sillä sillä elää! Normaali ruoka on Pyhän Hengen™ ottamisen jälkeen lisäravinne! Ei ihminen elä pelkästä leivästä, päälle tarvitaan Pyhää Henkeä™!

Joka on lisäksi saatavissa myös kätevässä TABU -muodossa! Koska olemme koristaneet purkin kannen lampailla ja karitsoilla, tuote maistuu myös lapsille!

Pyhä Henki™ sisältää aineksia joilla sinustakin tulee jälleen se innokas, Raamattua siteeraava ja kitaraa rämpyttävä voimanpesä, joka olet aina halunnut olla! Tutkimusryhmämme tekemän tutkimuksen mukaan vain meidän Pyhä Henki™ -tuotteemme on antidepressiivinen, antipsykoottinen, antiperspiranttinen ja antidiureettinen ja vain se toimii kunnollisena antikogulanttina! Käyttäjien kokemusten pohjalta moni sanoo että tuote parantaa lisäksi nälän, ryhdin ja syövän. Emme kuitenakaan lakisyistä lupaa tätä, mutta sen sijaan vihjailemme mielellämme että tuote voi joskus auttaa näihin kaikkiin!

Oikein nautittuna Pyhä Henki™ tasapainottaa länsimaisen ravinnon vääristynyttä suhdetta, jossa on liian paljon sekularismia ja McDonaldsia. Nämä vaaralliset ainekset voivat kertyä elimistöön ja aikaansaada jopa sairastumisia, mielenvikaisuutta, ateismia sekä yleistä hengettömyyttä sekä ylipainoa ja arvojen ja elämän kaupallistumista!

Elämä rasittaa, Pyhä Henki™ auttaa jaksamaan!

What Would Jesus Do?

Kristittyjen eräs ohjeista on otsikossa. Heidän käsketään miettimään, mitä Jeesus tekisi jossain tilanteessa ja sitten tekemään samalla tavalla.

Tämä on tietysti täysin huono ohje.

Nimittäin me tiedämme että Jeesus on kaikkivoipa. Hän antoi ihmisille lähetyskäskyn, joka sanoo "Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni". Hän ei kuitenkaan selvästi itse tee tätä. Jeesus ei itse henkilökohtaisesti toimi kaduilla käännytystyössä tai hyväntekeväisyydessä. Emme näe hänestä parran pätkääkään. Miksi? Koska hänellä on jotain muuta, tärkeämpää, tekemistä.

Onkin melko selvää, missä Jeesus on tekemässä ja mitä hän on tekemässä. Hän on Helvetissä kiduttamassa. Sillä vaikka Saatana aina pistetään kuvastossa Helvettiin piinaamaan, on tosiasia että Saatanan valta poistetaan, hänet kukistetaan. Saatana onkin itse piinattujen joukossa, uskovaistensa seurassa. Saatanaa kidutetaan Helvetissä. Siksi Jeesuskin varmaan käy vapaa -aikanaan törkkäämässä hiilihangolla.

On vähintään päivänselvää että Jeesus hyväksyy Helvetin. Koska muutenhan Täydellisen Hyvä Jumala ei sellaista sallisi olemassaolevaksi. Siksi kristinuskovan, joka seuraa "Mitä Jeesus tekisi" - ohjetta on hyväksyttävä kidutus. Mahdollisesti jopa kidutettava itse. Helvettihän on kristityille yhtä konkreettinen ja todellinen asia kuin Inkvisiition käyttämät kidutusvälineet. Ellei jopa todellisempi ja konkreettisempi. Kidutus on pakko hyväksyä ollakseen kristitty.

Minä olen tässä, ateistina ja vääräuskoisena. Helvetin kidutusta vailla.

Mitä Jeesus tekisi? Mitä sinä tekisit?