Aina väärässä.

Tämä blogihan on ennen kaikkea "hihhuliblogi", jossa käsitellään uskontoa siinä määrin missä se on ärsyttävä ja jopa vaarallinen ilmiö. Tämä on yksi mahdollinen tapa katsoa asioita, kunhan muistaa että ei yleistä liikaa.

Tämä on kuitenkin kohdannut säännönmukaisesti ärsyyntynyttä reagointia. Usein sitä heitetään siten että kritisoija ei koskaan palaa jätöksilleen. (Tätä uskovaiset tekevät) joten asioiden selittäminen on turhaa.

Tämä on vain puolet. Sillä tosiasiassa ateistit on ajettu nurkkaan. Uskonnon kritisointi tai sen kanssa erimielisyys on yksinkertaisesti kielletty tabu. Jos teet sitä, valitaan vain tapa jolla ateistia ajetaan nurkkaan ja väitetään uskovaisten voitoksi. Tämä strategia on tuttua jokaiselle ateistille. Se esiintyy jopa sarjakuvassakin. Siihen törmääminen on sääntö, ei poikkeus.

Esittelen strategian suomeksi.

Jos teet kuten minä, eli kritisoit fundamentalisteja ja hihhuleita, saat kohdata syytteen siitä että tämä on "lyttäämistä". Eli syytetään siitä että tämä vääristää asiaa. Uskovaisethan ovat jotain muuta. Sitä saa kuulla että normaali uskovainen ei ole mikään hullu. Siksi näitä ääritapauksiakaan ei saa nostaa esiin. Vaikka niitä kohtaisi omassa elämässään.

Mutta vielä pahempaa on se, jos kritiikin aiheeksi nostaa yleisen uskonnon. Silloin meitä ateisteja muistutetaan siitä että fundamentalisteista pitäisi olla huolissaan. Eli että normaalia ja vakiintunutta uskontoa ei saisi kritisoida, koska olisi tärkeämpää keskittyä fundamentalisteihin.

Näillä kahdella kortilla pääseekin tosi pitkälle. Näin rakennetaan siisti keskustelu jossa ateisteille ei sallita mitään tilaa. Sitten ihmetellään että miksi nämä ovat ikäviä ja kriittisiä. Eli epäkunnioittavia, sellaisia jotka eivät pidä muiden uskonnonvapaudesta.

Ateistia käännyttävää uskovaista pitää sen sijaan kunnioittaa, koska hän seuraa sydäntään. Aivan kuten ateisti ei mainosta bussin seinään laittaessaan tekisi samoin. Vain uskovaisia tulee kunnioittaa ja vain uskonnon kritisoiminen tulee kieltää.