Kristillinen oikeisto.

Fundamentalistit ovat tunnetusti oikeistolaisia. Toisin sanoen konservatiiviset arvot, joissa korostuu markkinatalous. Oikeistolaiskristitty kannattaa teollisuutta, ja ennen kaikkea veroja tulee pienentää.

Tämä on sinänsä erikoista, koska meilläpäin kristillisyyteen liitetään sellaisia ajatuksia kuin "heikompien huomioiminen". Uskon pehmeitä arvoja korostetaan. Kuinka Jeesus on köyhien puolella. Sen sijaan USA:laiset vaikutteet tuovat tännekin maistiaisia kristillisestä itsekkyydestä, jossa on kovat arvot. Kilpailua. USAssahan tätä korostetaan oikeiston puolella. Jumalan seuraaminen tuo menestystä. Myös taloudellisuutta. Verot ovat ikäviä, koska niitä maksavahan joutuu itse luopumaan jostain.

Tälläinen kristillisyys on saamista, ei antamista. Jeesuksen tuoma pelastuskin on kuin voittoa viivan alla.

En siis sano että oikeistolainen politiikka tai kaupallisuus olisi paha asia. Tosin olen melko varma siitä, että rahan kierto on hyväksi taloudelle, ja köyhille syydetty raha palaa kiertoon ja rikkaiden verovähennys taas menee tilille lojumaan. (En usko että Bill Gates tai muut todella rikkaat viettää sellaista elämää että tuhlaisivat kaiken sen mitä saavat.) Kuitenkin myös opiskelua ja yrittämistä pitää tietysti tukea, eli pelkälle jakamislinjalle ei oikein voida mennä. En siis ole mikään vasemmistolainen korpikommari joka moittii menestyneempiä kulakeiksi.

Sen sijaan ihmettelen juuri sitä, miten paljon oikeistokristillinen aatemaailma kovuudessaan eroaa siitä kristillisyydestä, jota minulle on mainostettu lapsuudessa. Siinä Jeesus oli lähes kommari, jakamassa köyhille, tukemassa köyhiä. Näissä tarinoissa Jeesus ei miettinyt että tuleeko almu takaisin ja mitä hän saa siitä viivan alle bonusta.