lauantai 30. elokuuta 2008

Mitä sydän sanoo.

Paholaisen Asianajajan blogissa anonyymi kommentoija puolusti helvetillä uhkailijoita seuraavalla tavalla:

"Onko tuo vakavasti otettava uhkaus sellaiselle ihmiselle, joka ei usko helvettiä olevan olemassa?"

Vastaan hänen kaltaisilleen. Kun aiheena on uskovaisten suvaitsevaisuus, tärkeintä ateistille on se, mitä sanojan sydän sanoo. Ja uskon että tässä asiassa moni muu on täysin samaa mieltä: Tälläinen sanominen on turhaa, koska Helvetillä uhkailija itse uskoo uhkaukseensa.

Vertaan tilannetta siunaukseen. Kun uskovainen esimerkiksi pyytää saada rukoilla ateistin puolesta, tai jos hän sanoo tälle "siunausta" ja sanoista kuulee, että hän tarkoittaa sitä, tämä merkitsee ainakin minulle aika paljon. Sillä sanoissa on empatiaa. En usko siunaukseen ilmiönä, mutta uskovaisen halu siunata ja rukoilla kertoo että hän ihmisenä ja yksilönä välittää. Ja jos rukousta pyytää saada tehdä, en minä ole edes raaskinut kieltäytyä. (Toki väkisin siunaus on sitten oma lukunsa, mutta tässä kyseessä on pyyntö, jolloin hän kertoo arvostavansa myös muiden näkemyksiä.) Näitä onkin joskus tullut jopa vastaan.

Kukaan uskovainen ei toistaiseksi ole kertonut että ateistin puolesta rukoilu olisi merkityksetöntä ja turhaa toimintaa. Yleensä tässä vaiheessa muistetaan viitata hyvään tahtoon. Kuitenkin kun uhkaillaan Helvetillä, tilanne tuntuu olevan jotenkin olennaisesti erilainen.

Tosiasiassa tilanne eroaa ainoastaan siten, että tässä tapauksessa empatian ja välittämisen sijasta rantataan vihan perään. Ja näiden puolustaja ei tee yhtään mitään muuta kuin yrittää oikeuttaa tämän vihan lietsonnan. Millaisille uskovaisille tälläinen sopii? No, tässä kohden ainakin selviää miksi kommentoija on jäänyt anonyymiksi: Moisen suvaitsemattomuuden puolustamiseen vain harva kehtaa ryhtyä omalla nimellään. Anonyymiksi jääminen on siksi viisasta, tosin se voi kertoa myös siitä miten henkilö itse tietää sillä uskovaisten kuuluisalla "jollain tasolla" sen miten paljon sen taakse voi ylipäätään kehdata liittää naamaansa ja persoonaansa.

Ainut puolustus, jonka anonyymille voisi saada, johtaisi kuitenkin ojasta avantoon.

Ei kommentteja: