Pahan ohjelma

Mukaillen hieman peliohjelmoijaskenaariota sanotaan että me olemme ikään kuin Jumalan ohjelmia. Jumala on koodari ja me pelejä, ohjelmia tai algoritmeja tai mitä niitä nyt onkaan, siellä tieturin sisällä.

Mielestäni tämä skenaario ei ole mikään vastaus pahan ongelmaan, ainoastaan myöntö siihen että Jumala ei ole kaikkivoipa ja kaikkihyvä. Sillä vaikka algoritmi olisi virheetön, ei se tarkoita että koodari olisi täydellinen. Vielä vähemmän voitaisiin sanoa tämän lupaavan ikuista elämää: Ohjelmaa ei välttämättä käytetä kauaa. Eikä sen toiminta -aika ole koodarista kiinni.

Lisäksi jos minä tekisin ohjelman ja myisin tätä, ja saisin sille runsaasti lisäaikaa uhraamalla oman poikani, tämä ei olisi tervettä. Siksi olisi typerää ja itsekästä luulla että peliohjelmoijaskenaario olisi mitenkään pelastuksen ja rakkauden puolella. Pikemmin päin vastoin. Ja jos pelinteon tutkiminen on arvokasta, kuten tuossa linkissä oleva kommentoija ehdottaa, vain sen takia että se on lähimpänä sitä, mihin ihminen pääsee tyhjästä tekemistä, tämä ero vielä lisääntyy.

Näyttääkin siltä, että samanlaisuus merkitsee vain niissä kohdin, joissa kristitty realisti sen haluaa nähdä. Niissä, joissa ne ovat epämukavia, ne lakaistaan piiloon..